Suomen Punainen Risti SPR on yksi kansainvälisen Punaisen Ristin kansallisista yhdistyksistä ja toimii maailmanjärjestön periaatteiden mukaan.
Järjestön viralliset kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.redcross.fi/ Sivuilta löydät paljon tietoa kansalaisjärjestön toiminnasta ja historiasta. Rahoituksesta kerrotaan mm.:
"Vuonna 2003 Suomen Punainen Risti välitti kansainvälistä apua 21,7 miljoonaa euroa. Vuoden aikana maailmalla työskenteli lähes sata Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijää erilaisissa terveyteen, talouteen, katastrofivalmiuteen ja -apuun liittyvissä tehtävissä.
Apu rahoitettiin seuraavasti:
- SPR:n katastrofirahastosta 5,2 milj. €
- Ulkoministeriön avustuksilla 13,5 milj. €
- EU/ECHO-rahoituksella 2,0 milj. €
- Ylen...
HelMet-kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat erityisesti matkailuun liittyvät englannin kielen oppikirjat ja sanastot:
Englannin matkatulkki ja sanasto, Tammi 2006
Frisk, Outi, Sujuvaa matkaa englanniksi, Otava 2003
Jones, Leo, Welcome! English for the travel and tourism industry, Student's book, Cambridge University press 1998
Viney, Peter, Survival English, International communication for professional people, Student's book, WSOY 1995
Menzies, Peter, Easy English for the traveller, Otava 6.p 1997
CD-ROM Travel talk, dansk-engelsk, suomi-englanti, norsk-engelsk, svenska-engelska sisältää englannin kielen matkailusanastoa ja -fraaseja.
Lisää aineistoa voi hakea...
Jesper, Jesperi, Jasper ja Jasperi ovat germaanisissa kielissä kehittyneitä rinnakkaismuotoja nimelle Kaspar (Kasper, Kasperi), joka taas juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Harvinaisemmat J-alkuiset muodot eivät ole vielä päässeet suomenkieliseen almanakkaan, mutta on luontevaa viettää Jasperin päivää Kasperin ja Kaunon päivänä 20.10. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa 20.10. juhliikin myös Jesper. Eli kakun leipomiseen on vielä aikaa.
Lähteet ja lisätietoja:
Saarikalle & Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Almanakka: http://almanakka.helsinki.fi/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa...
Kaikki Kajaanin kaupunginkirjastoon tulevat lehdet löytyvät kirjaston kotisivulla olevasta lehtiluettelosta. Lehtiluettelo löytyy joko kohdasta Aineistoluetteloita ja sieltä Lehtiluettelo tai aakkosellisesta hakemistosta kohdasta Lehtiluettelo.
Kasvatusalan lehtiä ovat Aikuiskasvatus, Kansanopisto, Kasvatus, Nuorisotyö, Opettaja, Oulun ylioppilaslehti sekä Yliopisto.
Tämä on vain karkea jaottelu, muissakin lehdissä saattaa olla aiheeseen liittyvää materiaalia.
Ammattikorkeakoulun kirjaston lehtiluettelo löytyy heidän kotisivultaan osoitteesta http://www.kajak.fi/suomeksi/Kirjasto/Kajakki-_aineistotietokanta/Lehti…
Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastoon tulevia lehtiä voi kysellä suoraan heiltä tai hakea lehtiä OULA-tietokannasta lehden...
Suomen kansallisbibliografian mukaan Anthony Powellilta on todellakin suomennettu vain neljä teosta. Nämä teokset ovat 12-osaisen "Tanssi ajan pyorteissä" -sarjan osat "Kasvatuksen nimissä" (1982), "Ostajan markkinat" (1986), "Hyväksyjien maailma" (1988) ja "Lady Mollyn vieraat" (1991).
Lähde:
https://finna.fi
Kansalliskirjasto on digitoinut näköispainoksena Mikael Agricolan Uuden testamentin käännöksen (Se wsi testamenti) vuodelta 1548. Alla on linkki sivulle, jolta PDF-muodossa tallennetun tiedoston voi avata.
Kotimaisten kielten keskuksen vanhan kirjasuomen korpuksessa on luettavissa Mikael Agricolan koko kirjallinen tuotanto, myös Uuden testamentin suomennos. Siihen on myös linkki alla.
Lähteet:
http://www.doria.fi/handle/10024/43367
http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agricola_coll_rdf.xml
http://agricola.utu.fi/mikael/selaa.php?toiminto=listaa&avainsana=31
http://agricola.utu.fi/mikael/selaa.php?toiminto=listaa&avainsana=31
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti
Aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia Anna-Leena Härkösen henkilöhistoriasta kertovasta kirjallisuudesta löytyy Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta, johon pääsee palvelun etusivulta kohdasta "vastausten arkisto". Suora osoite arkistosivulle on: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita "etsi arkistosta" -kohtaan hakusanaksi Härkönen, Anna-Leena. Hyvä lista Anna-Leena Härkösestä kertovista kirjoista ja lehtiartikkeleista löytyy esim. arkiston sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=ac00…
Oman kirjastosi tietokannasta asiasanalla Härkönen, Anna-Leena löytyvät mm. kirjat: Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003); Saaristo Helena: Suomalaisia nykykertojia (1987); Suomalaisia kirjailijoita...
Teksti on Martti Lindqvistin esseekokoelmasta ”Pidot peilisalissa” (Helsinki: Kirjapaja, 1989), luvusta ”Itsensä hukkaamisen taidosta” (s. 35–36). Lindqvist esittää lukijalle kymmenen käskyä, ”pystyynkuolemisen taidon aakkoset”. Ensimmäinen käsky alkaa: ”Älä koskaan pyydä keneltäkään mitään. Et kuitenkaan saisi sitä.”
Runo, jonka viimeisistä säkeistä on kyse, on nimeltään Sataa. Se kuuluu sikermään Rakkauden maisema. Rakkauden maisema taas on osa kokoelmaa Vaeltanut (1956). Valitettavasti Kirsi Kunnasta on käännetty melko vähän ja ruotsiksi erittäin vähän. Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyy ”Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta”, jossa on Kunnaksen koko tuotanto sekä käännökset:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm. Siellä mainitaan teokset Böcker från Finland (1996) sekä Ny finsk lyrik (1960), joissa kummassakin on Kunnaksen runoja, mutta runoa Sataa ei valitettavasti näistä kirjoista löydy.
Sinivalaita tavataan periaatteessa kaikista maailman valtameristä, mutta ne ovat hyvin harvalukuisia ja uhanalaisia nykyään. Näitä maailman suurimpia eläimiä on arvioivasta tahosta riippuen jäljellä enää tuhannesta yksilöstä muutamaan tuhanteen. Sinivalaat elävät enimmäkseen kylmissä ja lauhkeissa vesissä. Sinivalaat eivät myöskään suosi rannikkovesiä, vaan ne elävät kauempana valtamerellä, syvissä vesissä. Kuten monet muutkin hetulavalaat, sinivalaat ovat vaeltajia, kesäksi ne vaeltavat kylmempiin vesiin ravinnon, krilliäyriäisten, perässä ja talveksi takaisin päiväntasaajan lämpimiin vesiin lisääntymään. Arvellaan, että sinivalaat ruokailevat kahdeksan kuukautta vuodesta, keräävät energiaa ja paastovat sitten loput neljä kuukautta...
Valitettavasti yksittäisten teosten myyntilukuja on melko mahdotonta selvittää ja arvioida. Painosmäärät vaihtelevat suuresti ja ne ovat osittain kustantajien liikesalaisuuksia. Tove Janssonin kohdalla arviointia hankaloittaa myös teosten lukuisat painokset ja käännökset.
Kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä on toki tilastoja olemassa, mutta yksittäisistä nimekkeistä ei ole ainakaan julkisia tilastoja.
Neuvoisin kääntymään joko Suomen kustannusyhdistyksen tai Kirjakauppaliiton puoleen. Molemmat ylläpitävät tilastoja kaunokirjallisuuden myynnistä.
Yhteystiedot löytyvät molempien nettisivuilta:
http://www.kustantajat.fi/
http://www.kirjakauppaliitto.fi/
Zacharias eli Sakari Topeliuksen runo on alkukieliseltä nimeltään Den flydda. Se on suomennettu ainakin kahdella nimellä: Mennyt ja Paennut. Mennyt-niminen, sävellettykin suomennos löytyy nuottikirjasta Hartaita lauluja 1 (toimittaja Pauli Ahvenainen). Suomentaja on H. Klemetti.
Paennut-niminen Uuno Kailaan suomennos löytyy Topeliuksen suomennosten kokoelmasta Runoja (WSOY, 1950).
Alkuperäinen, ruotsinkielinen runo on mm. teoksessa Sånger 1: Ljungblommor (1. p. 1860) sekä viime vuonna ilmestyneessä teoksessa Ljungblommor (Zacharias Topelius, utgiven av Carola Herberts under medverkan av Clas Zilliacus, 2010).
Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
Muistojen Inari –sävellyksestä näyttäisi löytyvän orkesterisovituksia käsikirjoituksina ainoastaan Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. https://finna.fi
https://finna.fi
https://finna.fi
Arkiston kokoelmien käyttöä rajoittavat sen omat, mm. tekijänoikeuteen perustuvat käyttösäännöt, joten kannattaisi tiedustella asiaa itse Suomen Jazz & Pop Arkistosta.
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
Yksinkertainen, sanat, melodian, kosketinsoitinnuotinnoksen ja kitarasoinnut käsittävä versio löytyy esim. kokoelmasta Linna, Kullervo : Kultainen nuoruus. Scandia, 1984. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1375569
ja harmonikkaversio kokoelmasta Ahvenainen, Veikko : Harmonikat soimaan 10. Warner/Chappel Music Finland, 2009.
Vammaisten parissa työskentelevien suhteesta vammaisen henkilön seksuaalisuuteen löytyi Vaski-kirjastoista seuraavanlaista aineistoa:
Maija Ritamon (2008) kirjoittama "Seksuaalisuus ammattihenkilöstön koulutuksessa sekä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveyspalveluissa"-teos. Tähän STAKES:n julkaisuun on koottu selvityksiä seksologian ja seksuaaliterveyden koulutuksista, katsaus vammaisten ja pitkäaikaissairaiden seksuaaliterveyspalveluihin sekä tilannekatsaus seksuaaliopetuksesta osana terveystiedon opetusta. Julkaisu on luettavissa myös internetissä. Suora linkki pdf:ään löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/76137/T26-2008-VERKKO.pdf?….
Kehitysvammaisten hoitajan...
Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001; 3. painos) kertoo, että verbi ”tsaivaa” merkitsee ’tanssia jiveä’. Merkitys on peräisin 1960-luvulta. Jive taas on tanssi, josta löytyy hiukan tietoa osoitteesta http://tanssi.net/fi/lajit/jive/.
Sanonta on ikivanha ja ilmeisesti jo roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero on käyttänyt sitä muodossa "Ut imago est animi voltus sic indices oculi" ennen ajanlaskumme alkua:
https://www.phrases.org.uk/bulletin_board/31/messages/1165.html
Anna Sewellilla on klassikko Uljas musta, jossa on musta hevonen kannessa. Toisaalta Marie Rudolfssonilla on hevoskirja nimeltä Tuisku ja Salama-Santtu, jonka kannessa hevonen on tosin vaaleanruskea. Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä kirjoista?
Yksi mahdollisuus voisi myös olla joku kirja Walter Farleyn klassisesta Musta orhi -sarjasta (Musta orhi, Musta orhi kapinoi, Musta orhi ja Paholainen ja Mustan oriin poika).
Kappale on nimeltään " Little Water Song".Kappaleen on säveltänyt Nick Cave ja sen esittää Ute Lemper.
Nick Cave http://en.wikipedia.org/wiki/Nick_Cave
Ute Lemper http://en.wikipedia.org/wiki/Ute_Lemper
Kaipaamasi virren ”Olen pieni ja onnellinen” sanat ja nuotit löytyvät teoksesta ”Lasten virsi” (Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Lasten Keskus, 2007; myös muita painoksia). Kappale löytyy laulettuna kirjaa varten tehdyltä CD-levyltä ”Lasten virsi” (Lasten Keskus, 1998).
