Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava 1988) mukaan Vitikka on lähtöisin saksalaisesta miehennimestä Wedecke, Witicha, Witeche. Nimestä on vanhoissa lähteissämme mainintoja jo keskiajalta, esim. Olof Widekasson v. 1384 Hämeessä.
Hei!
Lasten kuvakirjoissa ulkomaille muuttaminen on aiheena esimerkiksi kirjoissa Elina vieraalla maalla, Jason muuttaa maasta sekä Anni ja Lasse. Jukka Laajarinteen kuvakirja Elina vieraalla maalla kertoo Elinasta, joka on perheineen muuttamassa kahdeksi vuodeksi ulkomaille. Camilla Mickwitzin kirjassa Jason muuttaa maasta Jason ja äiti muuttavat ulkomaille äidin jäätyä Suomessa työttömäksi. Jason aloittaa uudessa kotimaassaan päiväkodin ja huomaa, että kaikki puhuvatkin jotain vierasta kieltä. Kuinka uusi kieli opitaankaan? Libby Gleesonin kirjassa Anni ja Lasse Anni muuttaa pois Lassen luota, toiselle puolelle maailmaa.
Suomi taas on uusi kotimaa Iranista muuttavalle pojalle Sanna Pelliccionin kirjassa Onni-poika saa uuden ystävän....
Eino Leinon runokokoelmista on ruotsinnettu kokoelmat Helkavirsiä (Helkasånger) ja Runoja (Lyriskt urval). Helkavirsien ensimmäisessä sarjassa on runo Merenkylpijä-neidot, jonka loppupuolella on seuraavat säkeet:
hymy hyytyi, silmä sammui,
pois kulki kultainen elämä,
muuttui mieli nuoren miehen
Sama teksti on käännetty näin:
löjet istes, ögat släcktes,
dän drog livet det gyllene,
svennen ändrade sitt sinne.
Hei alkuun on todettava, että tämänkaltaisiin kysymyksiin valitettavasti harvoin löytyy nopeata ja helppoa apua. Soittimien historiaa ei Suomessa ole juurikaan tutkittu, ei varsinkaan tuuban kaltaisen harvinaisemman. Kun sen soittajiakin on vähän, tiedonlähteet ovat harvassa. Satavuotiaan soittimen vaiheista ei välttämättä myöskään ole säilynyt julkisissa lähteissä mitään tietoja, vaan mahdollisesti tallessa oleva informaatio voi olla arkistojen kätköissä tutkijaansa odottamassa.
Itse lähtisin liikkeelle elävistä tuuban soittajista, joilla varmasti on laajin yleistietämys soittimensa historiasta ja ehkä lähteistäkin. Toki kaikki eivät ole historiasta kiinnostuneita, mutta kannattaisi ottaa yhteyttää Sibelius-Akatemiassa tuubansoittoa...
Tarkkaa ja täsmällistä vastausta ensimmäisistä koteihin tulleista induktioliesistä en valitettavasti onnistunut löytämään. Suuntaa-antavia vihjeitä voi kuitenkin saada jäljittämällä aiheen vähittäistä tuloa lehtiin ja muihin tiedotusvälineisiin.
Vaikka tutkimieni induktioliesiä käsittelevien lehti- ja muiden kirjoitusten mukaan Euroopassa induktiolla valmistettiin ruokaa jo 1980-luvulla - alkuun tosin vain ravintoloissa - suomalaiskoteihin induktioliedet alkoivat toden teolla levitä vasta tämän vuosituhannen puolella.
Varhaisin vastaani tullut artikkeli, jossa esiteltiin induktion hyödyntämistä ruoanvalmistuksessa, oli vuodelta 1989. Kuitenkin vielä vuonna 1992 suuri kotimainen pannu- ja kattilavalmistaja mainosti...
Kyylaus tarkoittaa kansanmusiikissa käytettyä karjankutsuntahuutoa, ks. esim. Aija Puurtisen tutkielma, http://www2.siba.fi/circuluscantoris/CirculusCantoris/8_3_1_aanellisten…
Hei!
The Love Boat -sarjan tunnusmusiikki löytyy HelMet-kirjastoista esim. nuottikokoelmasta nimeltä "The Musicians' gig library : Music for all occasions : Movie & TV hits". Sijaintitiedot saat tekemällä haun HelMet-tietokantaan teoksen nimellä. Jätä tällöin kirjoittamatta nimen alussa oleva "The" -artikkeli.
HelMet-kirjastosta löytyy myös levytys ko. kappaleesta CD-levyltä, jonka nimi on "Tube Tunes. Volume Two : The '70s & '80s". CD:n sijaintitiedot saat näkyviin tekemällä HelMet-haun teoksen nimellä.
Kappaleen tekijät ovat Paul Williams & Charles Fox.
HelMet tietokanta löytyy osoitteesta www.helmet.fi.
Ystävällisin terveisin
Hanna Saloranta
Itäkeskuksen kirjasto, musiikkiosasto
Laivasta Savonlinna on olemassa melko seikkaperäinen kuvaus, erillinen 40-sivuinen kirjanen:
Grönhagen, Juhani
S/S Savonlinna : Saimaa-Express. Julk. Savonlinnan maakuntamuseo – Saimaa-museo, 1990. ISBN 951-95391-1-5.
Laivasta Leppävirta II ei löytynyt niin tarkkaa kuvausta, mutta kuitenkin laiva mainitaan sivuilla 260-262 (valokuva s. 261) teoksessa:
Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta maailman merillä ja kotivesillä
/ toim. Erkki Riimala. Julk. Suomen Höyrypursiseura 1983. ISBN 951-99517-8-4.
Savonlinna on purjehtinut jo 20. toukokuuta 1904 (S/S Savonlinna, s. 3), sen sijaan Leppävirta II ei ehtinyt valmistua keväällä 1904.
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on kaksi kirjaa, joissa ei näitä kahta laivaa mainita, mutta...
Muutama päivä sitten kysyttiin samaa kappaletta näin:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=ff9dc31f-56…
Kysymyksessä on kohta:
"ja hieman lisätietoa:"Laulu on sarjasta ,Ameriikankiertue ,Helismaa ,Rautavaara . Tekivät lauluja siirtolaisille.Näin kertoi Esa Niemitalo kun häneltä kysyin.""
ja sitä kautta oletettavan kappaleen jäljille päästään.
Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tapio_Rautavaara
"Rautavaaran ja Helismaan välit alkoivat kuitenkin taas parantua 1950-luvun lopulla, muutamaksi vuodeksi ennen Helismaan kuolemaa 1965.[4][80] Vuonna 1957 he tekivät pitkästä aikaa levyn yhdessä, kappaleen ”Taas tavattiin”.[4] Vuosina 1959 ja 1960 Rautavaara teki kaksi pitkää kiertuetta Yhdysvalloissa...
Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510&ref=2316 löytyvässä Matti Larjavaaran artikkelissa ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu” kerrotaan, että teitittely oli vallassa ainakin 1960-luvulle asti. Eroja on kuitenkin ollut maantieteellisesti: Itä-Suomessa teitittely ei ollut niin vahvaa kuin Länsi-Suomessa, jossa Larjavaaran mukaan ”lapset teitittelivät vielä jokin aika sitten vanhempiaan ja jopa vaimot miehiään”. Jos kirja siis sijoittuu Länsi-Suomeen, vanhempien teitittely ei ole kovin kaukaa haettua.
Heikki Paunosen artikkeli ”Kun Suomi siirtyi sinutteluun : suomalaisten puhuttelutapojen murroksesta 1970-luvulla”, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Kielellä on merkitystä” (Suomalaisen Kirjallisuuden...
Kirjailijoista etsitään tietoja kirjaston yleisöpäätteellä kirjoittamalla asiasanaksi kirjailijan nimi Meri Veijo.
Löytyy esim. teokset: Sihvo, Hannes: Veijo Meri - täynnä liikettä. 1998
Kansallisgalleria ---Suuret suomalaiset. 5. 1997
Kirjastossa on myös kirjailijahakemistoja, joissa on tietoja suomalaisista kirjailijoista ja
Veijo Merestä esim:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita.
Salokannel, Juhani: Linnasta Saarikoskeen -- Suomalaisia kirjailijakuvia.
Artikkeleiden lopussa on lähdeluettelot, joista saat lisää tietoa kirjailijoista.
Romaanista Manillaköysi löytyy kirjoitus teoksessa
Polkunen, Mirjam: Romaani ja tulkinta. 1973
Kannattaa käydä kirjastossa.
Katso myös nettisivua
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/...
Ainoat Mooses-aiheiset lapsille suunnatut videot mitkä löysin pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistotietokannasta ovat:
Raamatun kertomuksia: Mooses; Samuel ja Saul (Helsinki, Castle Communications, 1994)
-video sisältää kaksi piirrettyä tarinaa, molempien pituus yhteensä 25 min.
Egyptin prinssi/directed by Brenda Chapman, Steve Hickner, Smon Wells (Vantaa, Finnkino 1999)
-pitkä piirretty elokuva Mooseksesta
Videoitten saatavuuden voi tarkistaa Helmet-tieokannasta (www.helmet.fi), ja sieltä voit myös varata ne kotikirjastoosi.
Brittiläisen M. I. McAllisterin eli Margaret McAllisterin (1956-) Usvasaari-fantasiatrilogiaan on jo saatu jatkoa. Sarjan kolmas osa, Heir of Mistmantle, on ilmestynyt englanniksi tänä vuonna.
http://www.fantasticfiction.co.uk/m/m-i-mcallister/heir-of-mistmantle.h…
Suomeksi kirjasarjaa on julkaissut Tammi.
http://www.tammi.fi/
Federica on italian ja espanjan kielessä käytössä oleva Federicon feminiininen sisarnimi. Molemmat kuuluvat vanhaan nimiperheeseen, jonka muunkielisiä muotoja ovat esim. Frederic ja Frederica, Friedrich, Friederike, suomessa Fredrik ja Fredrika. Nimen alkuperä voidaan jäljittää muinaissaksan nimeen Frithuric, ”rauhanruhtinas” (frithu eli rauha, turvallisuus ja ric tai rikja eli valtias, mahtava, rikas). Federica siis merkitsee mahtavaa ja voimakasta rauhan tuojaa, rauhan valtiasta.
Lähteet : Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988.
http://italian.about.com/library/name/blname_federica.htm
Asema-apteekki oli alkuperäiseltä nimeltään Uusi apteekki (virallisesti Tampereen III Uusi apteekki - järjestysluku viittaa siihen, että se oli perustamisjärjestyksessä Tampereen apteekeista kolmas); se tunnettiin myös ensimmäisen apteekkarinsa Emil Adolf Scheelen mukaan "Scheelen apteekkina" (vielä 1960-luvulla julkaistuissa puhelinluetteloissa Asema-apteekin nimen yhteydessä oli huomautus "ent. Scheelen apteekki"). Uusi apteekki toimi Hämeenkadulla paikalla, johon myöhemmin rakennettiin Suomen Pankki. Apteekkari Arvid Fellman muutti sen kadun toiselle puolelle Ruuskasen taloon (Hämeenkatu 14) 1940-luvun alkuvuosina sen jälkeen kun talvisodan aikaisten pommitusten tekemät vauriot oli korjattu. Nimen Asema-apteekki otti käyttöön Tampereen...
Internetlähteitä löytyy Googlesta hakutermillä viivakoodi tai kahdella hakusanalla viivakoodi historia. Wikipediassa on aiheesta nettiartikkeli sivulla https://fi.wikipedia.org/wiki/Viivakoodi
Siinä sanotaan mm.: "Viivakoodin keksivät Norman Joseph Woodland ja Bernard Silver Yhdysvalloissa (patentti v. 1952)["
Viivakoodiopas on sivulla
http://www.jltypes.com/fi/viivakoodi/viivakoodiopas
Sanomalehti Keskisuomalainen kertoo myös viivakoodin keksijän kuolemasta jutussa "Viivakoodin keksijä kuoli 91-vuotiaana" 15.12.2012. Siinä kerrotaan lyhyesti, miten esikuvana on ollut morsetuksen kaltainen järkestelmä.
Suomessa viivakoodien historiaa löytyy GS1 Finland -firman nettisivulta
https://www.gs1.fi/meista/historia
Vuosiluku...
Kirjoittajan nimi on Uuno Pekka Kekäläinen. Kuopion kaupunginkirjaston ylläpitämästä bibliografiasta Aapeli ja muita tuttavia : Pohjoissavolaisten kirjailijoiden bibliografia vuoteen 1990
( http://www.kuopio.fi/kirjasto/BIBLIO/biblk.htm ) löytyy seuraavat tiedot:
KEKÄLE, PIETARI
Uuno Pekka Kekäläinen
metallimies
10.5.1896 Joroinen (Leppävirta) - 6.2.1976 Savonlinna.
Vht työjohtaja Kekäläinen.
Holhoojat teurastaja Fabian Mutikainen ja Helena Mutikainen.
Leppävirta, Varkaus -1920.
Valkoinen kosto. Kirj. Uuno Kekäläinen. 1922. /D/ [D = draama, näytelmä]
Kuningas-uni. Seuranäytelmä viidessä kuvaelmassa. H:linna 1930. Hämeen kansa. 70 s. (Seuranäytelmiä. 17.)
Näin elämme keväästä syksyyn. 1931. /D/
Tanssiva satama. Kirj. Uuno Kekäläinen....
Japanin kielessä länsimaiset nimet kirjoitetaan aina katakana-tavumerkeillä. Katakana-merkkien kaavioita löytyy internetistä paljon, mutta wikipedian kaavio on täydellisin: http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
Katakana-lista on otsakkeen "Table of katakana" alla.
Juhan: ユハン
Ville: ヴィッレ
Juhan kirjoitetaan siis kolmella merkillä: YU, HA ja N.
Ville kirjoitetaan merkeillä: VI, konsonantin kahdennusmerkki eli pieni TSU ja RE.
Ville on siis melkoisen hankala nimi kirjoittaa japaniksi. Ensinnäkin konsonantin kahdennus merkitään pienikokoinen TSU-merkillä. Toiseksi Japanissa ei ole varsinaisesti R- ja L-äänteitä, joten ne korvautuvat aina japanin heikkotäryisellä R:llä. Lisäksi äänne VI joudutaan muodostamaan (keinotekoisesti) kolmesta merkistä...
