Ainakaan "Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa" (Kaisa Häkkinen, WSOY, v. 2004) ei ole mitään tietoa sanojen inho (inha, inhottaa)ja ihminen välisestä yhteydestä. Mahdollisia lisätietoja asiasta voi saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (= Kotus) http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Tanskalais-grönlantilaisen sanakirjan (v.1960) mukaan 'ihminen' on grönlanniksi 'inuk'. Eskimoiden omakielinen nimi 'innuit' tarkoittaa 'ihmiset'.
Seuraava teos lienee kriittisin löytyneistä: Storgårds, Torsten: Artturi Ilmari Virtanen tiedemiehenä ja henkilönä : muistelmia Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta ja sen johtajasta Artturi I. Virtasesta / Torsten Storgårds
Julkaistu: Solna : [T. Storgårds] , 1983 (Print)
Ulkoasu: 57 s. : kuv. ; 25 cm
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
ISBN: 951-99450-2-4 (nid.)
Teos löytyy Pasilan kirjaston varastosta, voitte jättää varauksen HelMetin kautta. Teosta on arvioitu seuraavassa artikkelissa: Suomen kuvalehti : 1983 : 35, s. 16-18
A.I. Virtasesta löytyy pääkaupunkiseudulla seuraavat teokset:
1.Heikonen, Matti : AIV : isänmaan aika : Artturi Ilmari Virtanen tieteen ja isänmaan asialla. Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3860-6.
2.Heikonen, Matti...
Organisaatioteorioiden kehittymistä ja organisaatiotutkimusta esitellään esimerkiksi teoksessa Pauli Juuti Organisaatiokäyttäytyminen, 2006.
Bengt Karlöfin teos Organisaation olemus käsittelee organisaatiomuotoja, organisaatioiden anatomiaa, fysiologiaa ja psykologiaa. Tässä kirjassa on lisäksi katsaus organisaatioteorioiden päävirtauksiin.
2006 on ilmestynyt Risto Harisalon teos Organisaatioteoriat. Tämän teoksen esittely netissä http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/2397/2233 .
Lisätietoa organisaatioteorioista internetissä, esim. http://www.answers.com/topic/organization-theory
HelMet-kirjastoissa 50 sentin varausmaksu peritään jokaisesta varattavasta kirjasta. Jos siis tilaa samalla kertaa vaikkapa viisi kirjaa, joutuu maksamaan viidestä kirjasta eli 2,50 euroa. Lasten- ja nuortenosaston aineistosta ei kuitenkaan maksua peritä. Myös alle 18-vuotiaille varaukset ovat maksuttomia. Varausmaksu peritään varausta noudettaessa.
HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta ”Aineiston varaaminen” löytyy lisää tietoja aineiston varaamisesta.
Mitä voi digitoida ja missä
LP-levyt
Lielahden kirjastossa ja Hervannan kirjaston tietotorilla on levysoitin, jolla vinyylilevyt voi siirtää CD-levyille tai mp3-tiedostoiksi. Pääkirjaston musiikkiosastolla voi digitoida vinyylilevyjä CD-levyille.
Digitointiajan voi varata ajanvarausohjelmasta.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet/digitointi-editointi.html
Laulussa Pikku Liisan joululahjahommat lauletaan näin: Liisa äidin lapsukainen kutoo nurkassansa sukkaparin punaisen nyt pikku sormillansa... (säv. Knut Söderström, suom. san. Maija Konttinen). Tämä laulu löytyy ainakin kahdesta nuotista: Lasten laulelmia 1: säestyksin koteja ja kouluja varten / koonnut Helmi Vainio, (Otava, 1926) ja Lasten oma laulukirja: sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille / toim. Aarne Porko, osa 2 (painoksia ainakin vuosina 1957 ja 1972). Ensimmäinen nuotti on Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ja toinen on useiden kirjastojen kokoelmissa.
Toinen laulu sukkaa kutovasta Liisasta, joka ei kylläkään kudo nurkassa, on laulu nimeltä Sukkapuikot. Laulu on teoksessa Pohjanmies, Juhani, Lauluja...
Ulosottoa haetaan siitä piiristä missä velallinen asuu.
Käräjäoikeuden oikeaksi todistaman päätöksen jäljennöskappaleeseen hankitaan käräjäoikeudelta päätöksen lainvoimaisuusmerkintä.
Sitten tehdään ulosottopiiriin hakemus, johon löytyy valmis lomake netistä http://www.oikeus.fi/6558.htm#Ulosottoasiat . Mukaan liitetään käräjäoikeuden päätös.
Myös vapaamuotoinen hakemus käy, mutta on syytä tarkistaa valmiista lomakkeesta mitä tietoja hakemukseen pitää laittaa kuten tilinumero, yhteystiedot jne.
Suositeltavaa on pyytää ns. normaalia ulosottoa. Hakemuksessa kannattaa pyytää myös että vastaajan mahdollinen veronpalautus tarkastetaan. Perinnän suhteen on mahdollista pyytää lisäksi passiiviperintää, jolloin asia jää ”uinumaan” kahdeksi...
Haltia on ilmeisesti alkujaan karjalainen nimi. Nimi viitannee uskomuksissa esiintyvään taruolentoon.
Kaikki Haltiat eivät ole sukua toisilleen. Esimerkiksi vuonna 1906 Helsingissä eräs Grönroos-niminen henkilö vaihtoi nimensä Haltiaksi, ja hänen jälkeläisensä siis tuskin ovat sukua karjalaisperäisille Haltioille.
Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Helmetin kautta saat kauneudenhoidon ja kampausten historiaa käsittelevien kirjojen nimiä kirjoittamalla Helmetin sanahaun tyhjään ruutuun sanat kampaukset ja historia tai kauneudenhoito ja historia.
Tässä muutamien kirjojen nimiä:
Skolnikov, Historialliset päähineet, kampaukset ja puvut
Tolkien, Vintage, the art of dressing up
Trasko, Daring do’s: a history of extraordinary hair
Syromjatnikova, Kampausten historia
Corson, Fashions in making up
Rusoposkia, huulten purppuraa: Kosmetiikka ja niiden käyttö kautta aikojen
Japanin kielessä länsimaiset nimet kirjoitetaan aina katakana-tavumerkeillä. Katakana-merkkien kaavioita löytyy internetistä paljon, mutta wikipedian kaavio on täydellisin: http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
Katakana-lista on otsakkeen "Table of katakana" alla.
Juhan: ユハン
Ville: ヴィッレ
Juhan kirjoitetaan siis kolmella merkillä: YU, HA ja N.
Ville kirjoitetaan merkeillä: VI, konsonantin kahdennusmerkki eli pieni TSU ja RE.
Ville on siis melkoisen hankala nimi kirjoittaa japaniksi. Ensinnäkin konsonantin kahdennus merkitään pienikokoinen TSU-merkillä. Toiseksi Japanissa ei ole varsinaisesti R- ja L-äänteitä, joten ne korvautuvat aina japanin heikkotäryisellä R:llä. Lisäksi äänne VI joudutaan muodostamaan (keinotekoisesti) kolmesta merkistä...
Kirjaa on mahdollista uusia ensiksi kolme kertaa, jotta joku ehkä kirjan löytänyt rehellinen ihminen saattaisi ehtiä palauttaa sen. Jos kirja ei kuitenkaan palaudu, pitää kirjasta maksaa korvausmaksu, joka riippuu kirjasta ja voi vaihdella suurestikin. Toinen vaihtoehto on, että hankit itse kirjan hyväkuntoisen kappaleen kadonneen tilalle, jos saat sen jostakin kirjaston korvaushintaa halvemmalla. Tällöin asiasta täytyy kuitenkin sopia erikseen kirjan omistajakirjaston kanssa.
Korvausmaksun voi maksaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Jos haluat korvata kirjan kirjalla, pitäisi tosiaan ottaa ensin yhteyttä kirjan omistavaan kirjastoon.
Googleen voi laittaa hakusanoiksi human trafficking and christianity tai islam jne. tai sitten sama suomeksi. Netistä löytyy paljonkin mielenkiintoista materiaalia. Englanninkielisessä Wikipediassa on aika hyvä artikkeli aiheesta ”Slavery and religion”. Artikkelissa painottuu uskontojen historia nykytilanteen sijasta.
Slavery and religion: http://en.wikipedia.org/wiki/Slavery_and_religion
Wikipedia-artikkelin lähdetiedoissa on mainittu runsaasti muita lähteitä aiheesta, joista voisi olla hyötyä.
Kristinusko ja ihmiskauppa netissä:
http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/37A5AE31FED3BB8FC225705900377D7C?open…
Poliisi: http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/pages/A95AE1046BA5196FC22571…
Oxford University Press on julkaissut kirjan Other Dreams...
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta löytyi seuraavat kirjaviitteet, jotka käsittelevät metron historiaa: Kankaala: Helsinki-metro, 1976; Helsingin historia vuodesta 1945, s.490-496. Lisää aiheesta saattaa löytyä kirjoista: Herranen: Från hästomnibussar till metro ja Laakso: Metro ja kaupunkirakenne - Helsingin metron vaik... ja saman tekijän toisesta teoksesta: Metro ja kaupunkirakenne-seurantatutkimus. Lisäksi metron historiasta löytyi seuraavat lehtiartikkelit:
Kun Helsinki sai metron : tohtori Reino Castrén on maanalaisen isä, mutta lapsi ei ole hänen : runkolinjasta salateitse lopulliseen päätökseen 1955-1969 (Auto & liikenne) Sainio, Martti HS 1999-05-08
"...olinhan siellä minäkin" (Auto & liikenne) Eloniemi,...
Suomen kansallisdiskografia Viola, joka on käytettävissä kirjastoissa ja josta voi hakea kappaleen alkusanoilla, kertoo, että kysymäsi laulu on Georg Malmsténin säveltämä ja Reino Rannan sanoittama Näenhän valoisan taivaan. Tauno Palo on levyttänyt laulun. Voit kysyä äänitettä YLE:n äänitearkistosta osoitteesta pekka.gronow@yle.fi.
Internetistä en ihme kyllä löytänyt hyvää sivua Ursula Pohjolan-Pirhosesta, mutta teoksessa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (1999) on hänestä perustiedot ja bibliografia hänen tuotannostaan.
Tämä on Kalevalasta, kolmaskolmatta runo, 12 säkeistö:
"Jos ukko susi supussa, akka karhu karsinassa,
kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla,
sama on arvo antaminen: alemma kumartaminen,
kuin ennen emosi luona, oman taattosi tuvilla
taattoa kumartaminen, maammoasi arvominen."
Koko runo löytyy myös Internetistä:
http://nebu.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&s=51&l=1
