On vaikeaa antaa rahalle arvoa ilman nimenomaista asiantuntemusta ja näkemättä rahaa. Rahan arvoon vaikuttavat monet eri tekijät: kuntoluokka, lyöntimäärät, käytetty metalliseos ym.
Vuonna 1894 25 pennisiä lyötiin 817,215 kappaletta.
Rahan fyysiset tiedot ovat seuraavanlaiset:
25 Penniä 1865-1917
Paino: 1,275 g
Läpimitta: 16,0 mm
Syrjä: hammastettu
Metalli: hopea (75% hopeaa, 25% kuparia).
Lisätietoja voi käydä katsomassa esim.
http://www.filatelia.net/linkit/rahoja.html
Kannattaa kysyä rahasta numismaattiselta yhdistykseltä tai muulta asiaan erityisesti perehtyneeltä taholta.
http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm
Fanni Heleniuksen muistelmateoksessa Pitkä etappi kerrotaan oululaisen Pyykön perheen vaiheista Stalinin ajan Neuvostoliitossa 1930-luvulla. Myös Anna Eskuri kertoo kirjassa Vastavirtaan (toim. Kaisu Mikkola) 30-luvun puhdistuksista Neuvostoliitossa. Oulusta lähtöisin ollut Eskuri avioitui venäläisen rautatieinsinöörin kanssa, ja joutui erinäisten vaiheiden kautta kymmeneksi vuodeksi eri vankileireille.
Molemmat teokset löytyvät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kukaan ei murhannut Robin Cleveä - ilmeisesti. Mitään todisteita rikoksesta ei ainakaan löydy.
Asiasta lisää Tommi Aition 15.11.2003 Helsingin Sanomissa julkaistussa kirja-arvostelussa. http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/HS20031115SI1KU02ltu
Kielitoimiston sanakirja kertoo, että puhveli on vankkarakenteisista, käyräsarvisista nautaeläimistä, myös biisonista (eli amerikanbiisonista, Bison bison) käytetty nimitys.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana puhveli perustuu pohjimmiltaan kreikan sanaan boúbalos, joka on voinut tarkoittaa myös jonkinlaista antilooppia. Suomeen sana on tullut 1800-luvulla ruotsista. Vielä Carl Heleniuksen sanakirjassa vuodelta 1838 ruotsin buffel-sanan vastineena on suomeksi hiidenhärkä tai hiidenlehmä.
Simo Hurtta eli Simo Affleck (s.1660-luvulla, k 1725) tunnettiin Spectrum Tietokeskuksen mukaan säälimättömänä veronkantajana Pielisjärvellä ja Nurmeksessa. Kansantarinoissa Affleck sai nimen Simo Hurtta. Eino Leino on kirjoittanut Simo Hurtta nimisen balladisikermän. Onni Palaste on kirjoittanut teokset: Simo Hurtta (1978), Simo Hurtta ja Anna (1982), Simo Hurtta ja Isoviha (1983).
Suomen kansan historia (Otava, 1965) 3.osassa mainitaan lyhyesti Simo Hurtta.
Internetistä löytyy myös tietoa: monilta sukututkimussivuilta löytyy viittaus Simo Hurttaan. Samoin
Nurmeksen Kaupungin kotisivuilla http://www.nurmes.fi/kulttuuri/kultapah/sivut/polsimo on lyhyesti kerrottu hänestä. Internetistä kannattaa kokeilla Google-hakupalvelua http://www....
Kotimaisten nimikirjojen mukaan Tia ja Tiia sekä Tea ja Thea ovat kaikki lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee "Jumalan lahjaa".
Tia oli Suomessa hyvin harvinainen 1960-luvulle saakka. Väestötietojärjestelmän mukaan vuosina 1900-39 nimi annettiin vain muutamalle lapselle. Seuraavan kaksikymmenvuotisjakson aikana nimensaajia oli 23. Tarkastelujaksolla 1960-79 alkaneen yleistymisensä jälkeen Tia-nimen on saanut yhteensä lähes 1500 lasta, miltei kaikki tyttöjä.
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tästä taulusta kannattaa ehdottomasti teettää arvio taiteen asiantuntijalla.
Netin sivustojen kautta onnistuu hyvin lähettämällä esim. johonkin huutokaupan sivuille kuva taulusta ja hintatiedustelu.
Teidustelut ja arviointipyynnöt ovat maksuttomia.
Esimerkkejä netistä löytyvistä huutokauppasivuista
Hagelstam: https://www.hagelstam.fi/
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi
Helander: https://www.helander.com/fi
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löydät vastauksen kysymykseesi. Arkisto löytyy osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Miro ja etunimet Hannes ja tee haku. Saat mm. seuraavat tiedot:
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta.
Johannes-nimi merkitsee heprean kielessä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'. Johannes on kristikunnan suosituimpia nimiä ja siitä on kymmenittäin erilaisia muunnoksia ja kutsumamuotoja, meidän almanakassamme nykyisin mm...
Lattiakuvat on uskonnonpedagoginen menetelmä, jossa Raamatun kertomukset liitetään osaksi lapsen tai aikuisen kokemusmaailmaa. Lattiakuvat-menetelmässä käytetään hyväksi kaikkia aisteja, liikettä, musiikkia, visuaalista ilmaisua ja kerrontaa. Menetelmä on peräisin Saksasta ja Suomeen se on ilmeisesti jalkautunut 2000-luvulla. Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyi vain mainitsemasi Aulikki Mäkisen Lattiakuvat –kirja, jonka Lasten Keskus on julkaissut tänä vuonna (2007).
Symbolididaktiikasta ja 4-5-vuotiaiden lasten uskonnollisesta kehityksestä saat tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Kaikille tilaa riittää: päivähoidon uskontokasvatus. Toimittanut Seija Saarinen. Lasten Keskus 2002.
Lapsityön käsikirja. Toimittaneet Leena...
Suomen Pankin sivuilla tiedotteessa kerrotaan: "...keskuspankki lunastaa juhlarahat, kuten muutkin rahat, nimellisarvostaan..."
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
"...vuosina 1967–1985 lyötyjen juhlarahojen lunastaminen loppuu 31.12.2007. Lunastusajan päätyttyä nämä kolikot ovat maksuvälineinä täysin arvottomia.
Viimeiseen sarjaan kuuluvia markka- ja pennikolikoita sekä vuoden 1985 jälkeen lyötyjä juhlarahoja otetaan vastaan vielä helmikuun 2012 loppuun asti. Myös kaikki sodanjälkeiset markkamääräiset setelit ovat palautuskelpoisia 29.2.2012 asti.
Juhlarahojen palauttamisessa on hyvä ottaa huomioon, että keskuspankki lunastaa ne, kuten muutkin rahat, nimellisarvostaan. Joidenkin rahojen keräily- tai...
Voisiko kyseessä olla Kaarina Helakisan Ainakin miljoona sinistä kissaa vuodelta 1978? Nuotteja kirjasta ainakin löytyy, muista yksityiskohdista en uskalla sanoa, koska en ole lukenut koko kirjaa.
Nimen Janrik alkuperää ei löydy mistään tarkastamistani nimikirjoista, ainoastaan Eeva Riikosen Mikä lapselle nimeksi -teoksesta löytyi arvelu, että nimi voisi koostua Jannesta ja Henrikistä. Ainakin ruotsalaisia Janrikeja löytyy joitakin, nimitilastoista 23, http://www.scb.se/templates/Standard____31245.asp . Internetistä löytyvistä ruotsalaisista nimikirjoista ei löytynyt mitään tietoja Janrikista, http://www.svenskanamn.se , http://www.namnboken.se/ . Asiasta kannattaa tiedustella lisää Kotimaisen tutkimuskeskuksen nimistöneuvonnasta, http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 .
Aiheesi on varsin laaja ja monitahoinen. Se vaatisi kenties jo yhteydenottoa alan asiantuntijaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos voisi olla yksi taho tai Luonnontieteellinen keskusmuseo.
http://www.rktl.fi/
http://www.fmnh.helsinki.fi/
Tässä kuitenkin poimittu tietoja eri lähteistä.
Sinisorsa (Anas platyrhynchos) kuuluu puolisukeltajasorsiin. Suomessa säännöllisesti pesivät puolisukeltajalajit on perinteisesti luokiteltu levinneisyydeltään eteläisiin (heinätavi ja lapasorsa), pohjoisiin (haapana ja jouhisorsa) ja koko maassa yleisesti esiintyviin (sinisorsa ja tavi).
Puolosukeltajasorsilla höyhenpuvun värikuvioilla sekä niitä korostavilla käyttäytymismuodoilla on keskeinen merkitys lajin sisäisessä, eritoten soidinmenoihin ja...
VHS-tallennetta Jean-Jacques Annaud´n ohjaamasta elokuvasta "Ruusun nimi" ei tosiaankaan ole enää lainattavissa HelMet-kirjastoissa. Frank-monihaun mukaan tallenne sisältyy vielä joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi kaukopalvelun kautta. DVD-tallennetta ei "Ruusun nimestä" ole saatavana.
Jos sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tilata tallenteen kirjaston verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Voit myös täyttää pyyntölomakkeen lähimmässä kirjastossa. Tarkempia tietoja kaukopalvelusta löydät alla olevasta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Vuonna 1945 Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuului 75298 henkeä. Karjalan siirtolaisia oli kaiken kaikkiaan 406 000 henkeä, joista ortodokseja oli 13 prosenttia. Vuonna 1950 oli siirto-ortodoksien lukumäärä 53 200, mikä tekee noin 70% suomen ortodokseista (Huotari, Voitto: Suomen ortodoksinen väestö (1975).
Erkki Piiroisen teos Ortodoksinen usko Suomessa (1991) kertoo, että Suomi menetti Neuvostoliitolle juuri ne alueet, joilla ortodokseja asui tiheimmin, monissa kunnissa jopa enemmistönä. Kirkko menetti omaisuudestaan 90% ja sen väestöstä lähes 70% joutui evakkoon.
Teos Ortodoksinen kirkko Suomessa (1979)kertoo myöskin, että kaksi kolmasosaa ortodoksisen kirkon jäsenistä eli 55 000 henkeä joutui sodan seurauksena evakkoon.
Enemmistö...
Aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia Anna-Leena Härkösen henkilöhistoriasta kertovasta kirjallisuudesta löytyy Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta, johon pääsee palvelun etusivulta kohdasta "vastausten arkisto". Suora osoite arkistosivulle on: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita "etsi arkistosta" -kohtaan hakusanaksi Härkönen, Anna-Leena. Hyvä lista Anna-Leena Härkösestä kertovista kirjoista ja lehtiartikkeleista löytyy esim. arkiston sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=ac00…
Oman kirjastosi tietokannasta asiasanalla Härkönen, Anna-Leena löytyvät mm. kirjat: Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003); Saaristo Helena: Suomalaisia nykykertojia (1987); Suomalaisia kirjailijoita...
Käännettyä kirjallisuutta kannattanee etsiä seuraavista osoitteista. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutilla on Kolmen tähden tietoa -tietokanta http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snhaku.htm. Teoshaku asiasanojen mukaan sisältää myös kielihaun (ohjeen kohta 7).
Fennica – Suomen kansallisbibliografia, (https://finna.fi ), sisältää kotimaisten kirjailijoiden teokset, myös vierailla kielillä julkaistut.
Osoitteessa(http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) on SKS:n käännöstietokanta, josta on uudempi versio osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/.
Kaikki Kajaanin kaupunginkirjastoon tulevat lehdet löytyvät kirjaston kotisivulla olevasta lehtiluettelosta. Lehtiluettelo löytyy joko kohdasta Aineistoluetteloita ja sieltä Lehtiluettelo tai aakkosellisesta hakemistosta kohdasta Lehtiluettelo.
Kasvatusalan lehtiä ovat Aikuiskasvatus, Kansanopisto, Kasvatus, Nuorisotyö, Opettaja, Oulun ylioppilaslehti sekä Yliopisto.
Tämä on vain karkea jaottelu, muissakin lehdissä saattaa olla aiheeseen liittyvää materiaalia.
Ammattikorkeakoulun kirjaston lehtiluettelo löytyy heidän kotisivultaan osoitteesta http://www.kajak.fi/suomeksi/Kirjasto/Kajakki-_aineistotietokanta/Lehti…
Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastoon tulevia lehtiä voi kysellä suoraan heiltä tai hakea lehtiä OULA-tietokannasta lehden...
Suomen kansallisbibliografian mukaan Anthony Powellilta on todellakin suomennettu vain neljä teosta. Nämä teokset ovat 12-osaisen "Tanssi ajan pyorteissä" -sarjan osat "Kasvatuksen nimissä" (1982), "Ostajan markkinat" (1986), "Hyväksyjien maailma" (1988) ja "Lady Mollyn vieraat" (1991).
Lähde:
https://finna.fi
