-ell-loppuisten sukunimien taustalla ovat klassisen mallin mukaan muodostetut ns. oppineistonimet. Keskiajan lopulla elpyneen klassisten tieteiden ja taiteiden harrastuksen myötä Euroopan oppineisto alkoi käyttää klassisten kielten mukaisia nimiä. Nimet muodostettiin kääntämällä tai johtamalla esimerkiksi maakuntien nimistä, ammattinimityksistä tai suomenkielisistä sukunimistä latinan tai kreikan päättein, usein myös sovittamalla käännöksiin näiden kielten sanoja. Ajan mittaan monet oppineistonimet lyhentyivät -en, -in ja -ell-loppuisiksi. Näistä uusista lyhyemmistä nimistä tuli vähitellen pitkiä suositumpia; niiden osuus nykypäiviin säilyneistä oppineistonimistä onkin huomattava. Noin puolella ns. oppineistonimen tai sen asuisen nimen...
Sellaista kirjaa, joka esittelisi kattavasti Helsingin julkisten istustusten kasvilajit, ei tiettävästi ole julkaistu, mutta varsin paljon tietoa niistä löytyy esim. Elina Nummen teoksesta "Vihreät sylit : kävelyretkiä Helsingin puistoihin", jonka saatavuuden voit tarkistaa täältä:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xpuistot+helsinki&searchscope=…-
Suosittelen tutustumaan myös pieneen teokseen "Malmin hautausmaan puisto-opas / vastaava toimittaja: Satu Tegel", joka tietysti esittelee vain nimensä mukaisen alueen kasvillisuuden, mutta samoja kasvilajeja käytetään kyllä yleisesti muissakin Helsingin julkisissa istutuksissa.
Erinomainen teos "Helsingin kasvit : kukkivilta kiviltä metsän syliin / Arto Kurtto, Leena Helynranta ; [...
Kirjalistoja eri maista julkaisee monenlaiset tahot, esimerkiksi yksityiset henkilöt ja kirjastot. Hakemalla vaikkapa Googlesta termeillä "kirjallisuutta eri maista" tai "kirjallisuutta eri kulttuureista", saa paljon tuloksia, joista voisit löytää hakemaasi aihepiiriin sopivia kirjoja listattuna ja arvosteltunakin.
Linkkejä:
http://lib.kokkola.fi/kaveri/kirjahylly/maat.html
http://kirjajokamaasta.blogspot.fi/
http://maailmankirjasto.blogspot.fi/
Myös täältä voisit löytää kiinnostavia lukuelämyksiä:
http://www.maailmankirjat.ma-pe.net/
Pienellä hakemisella Googlesta löytyy myös sivustoja, jotka keskittyvät aina tietyn maan kirjallisuuteen. Alapuolella esimerkkejä:
Puolan kirjallisuudesta historiasta nykypäivään: http://www.saunalahti.fi/...
Suomen kirjailijat 1945-1980 -teoksen mukaan vuonna 1930 Tampereella syntyneellä Allan Tamlanderilla on tosiaan vain kaksi teosta: Pullot (1965) ja Vesitehtailijan ylösnousemus (1972).
Allan Tamlander löytyy Internetistäkin luetteloista: Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/ , Kirjasampo, http://www.kirjasampo.fi , Risingshadow http://www.risingshadow.fi/library?action=author&author_id=181 , joissa kaikissa on vain hänen syntymävuotensa, ei kuolinaikaa.
Pentti Valkonen ja hänen veljensä Mauri olivat komppanianpäällikköjä. Heistä kirjoitetaan kirjassa Vuorio, Anelma, Raatteen pataljoona : I/JR 11:n vaiheita jatkosodan ensimmäisen kuukauden aikana. Hämeenlinna : Karisto, 1973.
Pistojoen taisteluita kuvataan myös teoksessa Karhunen, Veikko, Vienan sissit : sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941-1943, WSOY 1976.
Englanniksi @-merkistä käytetään virallisemmissa yhteyksissä nimityksiä at sign, commercial at, atmark, commercial at sign ja commercial symbol. Epävirallisempina lempiniminä käytetään sanoja snail, arabesque, monkey, curl, cabbage, twiddle, twist, a-twist, strudel, vortex, whorl, whirlpool, cyclone, ape, cat ja rose.
Lisää tietoa @-merkistä löytyy seuraavista osoitteista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/20
http://www.worldwidewords.org/articles/whereat.htm
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/the-accidental-history-of…
Kisun (Jernström) tunnetuksi tekemä Onnestain on puolet sinun (1977) on alkujaan espanjankielinen laulu Dónde están tus ojos negros. (Vapaa käännös: Missä ovat tummat silmäsi.) Suomeksi laulun käänsi Chrisse Johansson.
Alkuperäisen version (säv. ja san. Dave McRonald & Ray Girado) levytti Santabárbara-yhtye vuonna 1976. Laulun sanat löytyvät oheisesta linkistä.
Ritva Lehmusoksan ja Pirjo Muurisen Ruokasanakirjan (ilm. 1998) mukaan pasteija on ”pieni suolainen voitaikinaleivonnainen, jossa on liha-, kala- tms. täyte tai hieno vuossa kypsytetty mureke, jota tarjotaan kylmänä leikkeleenä (esim. maksapasteija). Myös leivänpäällysaineena käytettävä tahna eli pasta” (s. 185).
Tietoa historiasta ei meidän lähteistämme löytynyt. Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Ravintola-koulu Perhon kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.perho.fi/koulu/opiskelijalle/kirjasto.htm
Kalevalan runot keräsi Elias Lönnrot matkoillaan Karjalassa 1820-1830 -luvuilla ja hän muokkasi ne sitten runoelmaksi, jota juhlitaan Suomen kansalliseepoksena. Kalevalan merkitystä suomenkielisen kulttuurin kehitykselle pidetään käänteentekevänä. Tietoa Lönnrotista, hänen matkoistaan ja Kalevalasta löytyy Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836. Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla on Kalevalan teksti, http://nebu.finlit.fi/kalevala/.
Runebergin elämästä ja tuotannosta löydät tietoa Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2846 ja tuotantonsa digitaalisena Guteberg-projektista, https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=johan+ludvig+runeberg&...
Pääset kirjaston aineistotietokantaan osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Tietokantaan on linkki myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (Kirjat ja muu aineisto).
Internet-Plussa on sisällöltään aivan sama kuin kirjastopäätteen kautta käytettävä tietokanta, mutta hakutekniikassa on joitakin eroja. Katso sivulla olevaa linkkiä "Aineistohaun ohjeita ja vinkkejä". Kirjaston lehtitietokantaan puolestaan pääsee myös etusivulta tai osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/.
Lisäksi kirjaston työasemilla on monia muita tietokantoja, joihin kotikoneilta ei ole pääsyä (esimerkiksi artikkelitietokanta Aleksi ja lehtitietokanta Ebsco).
Yläkatu, Aleksanterinkatu, Kauppakatu ja Vonkahotu ovat siis nykyisestä Kauppakadusta eri aikoina käytettyjä nimiä. Meillä Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy tietoa ainakin kirjoista:
-Heikkinen, Reijo: Kulttuurikohteita Kajaanin keskustassa (1991)
-Kajaanin kaupungin historia: osa 4: Pikkukaupungin unelmia (1994)
-Mit' itket ihana koivu: Hövelö, Polvila ja Elias Lönnrotin kaupunkitalo suojelupyrkimysten kohteena (2002)
-Heikkinen, Reijo: Elias Lönnrotin asuinpaikat Kajaanissa (2001)
-Eino Pitkänen: arkkitehtinä Kajaanissa (2001).
Huvimajoja on ollut niin kauan kuin puutarhojakin. Varhaisimmat tunnetut huvimajat olivat egyptiläisissä puutarhoissa viisi tuhatta vuotta sitten. Antiikin Roomassa ja Kreikassa huvimajat muistuttivat temppeleitä. Persialaiset rakensivat islamilaisen arkkitehtuurin mukaisia huvimajoja, Kiinassa ja Japanissa puutarhoihin rakennettiin pieniä paviljonkeja ja teehuoneita.
Huvimajojen historia on sidoksissa puutarhataiteen historiaan. Keskiajalla Ranskassa ja Englannissa puutarhoihin rakennettiin huvimajoja, joka myötäilivät päärakennusten tyyliä ja joissa alettiin viettää huvielämää. Länsimaisen puutarhataiteen kukoistus alkoi renessanssin ja etenkin barokin aikana. Suomessa puutarhataide sai alkunsa 1600-luvulla, jolloin moniin kartanoihin...
Vuonna 1945 Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuului 75298 henkeä. Karjalan siirtolaisia oli kaiken kaikkiaan 406 000 henkeä, joista ortodokseja oli 13 prosenttia. Vuonna 1950 oli siirto-ortodoksien lukumäärä 53 200, mikä tekee noin 70% suomen ortodokseista (Huotari, Voitto: Suomen ortodoksinen väestö (1975).
Erkki Piiroisen teos Ortodoksinen usko Suomessa (1991) kertoo, että Suomi menetti Neuvostoliitolle juuri ne alueet, joilla ortodokseja asui tiheimmin, monissa kunnissa jopa enemmistönä. Kirkko menetti omaisuudestaan 90% ja sen väestöstä lähes 70% joutui evakkoon.
Teos Ortodoksinen kirkko Suomessa (1979)kertoo myöskin, että kaksi kolmasosaa ortodoksisen kirkon jäsenistä eli 55 000 henkeä joutui sodan seurauksena evakkoon.
Enemmistö...
Marika on diminutiivimuoto unkarilaisesta Mária-nimestä; Unkarissa Marika-nimeä käytetään Mária-nimisten naisten lempinimenä. Nimi on siis kovastikin "sukua" Maria-nimelle. Marika-nimi on käytössä myös monissa muissa Euroopan maissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (2004)
Ladó: Magyar utónévkönyv (1972)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marika
http://www.behindthename.com/name/marika
Tällä hetkellä Joensuun seutukirjaston alueen kirjastojen asiakkailla Joensuussa, Kontiolahdella, Liperissä, Outokummussa ja Polvijärvellä on yksi kirjastokortti, joka käy kaikissa Joensuun seutukirjaston kirjastoissa. Jokaisella kirjastolla ei ole omaa.
Suomessa on useita tällaisia seudullisia tai maakunnallisia kirjastojen yhteenliittymiä, joissa yksittäisillä kunnilla ei ole omaa korttia. Oma kortti kirjastolla tietysti on siinä tapauksessa, että ei ole mukana sellaisessa yhteenliittymässä, jossa yhteinen kortti olisi asiakkaille käytössä.
Mutta sellaista käytäntöä ei vielä ole, että yksi kortti kävisi Suomen jokaiseen kirjastoon.
Kirjasto-ja informaatioalan 60op laajuiset opinnot voi suorittaa Tampereen yliopistossa tai Åbo Akademissa.
Tampere tarjoaa opinnot verkkokurssien muodossa avoimen yliopiston kautta. Lisää voit lukea heidän sivuiltaan:
http://www.uta.fi/sis/iti/opiskelijaksi/kirjastoala.html
http://www.uta.fi/avoinyliopisto/opiskelijaksi/index.html
Åbo Akademin tarjonnasta löytyy lisää infoa täältä:
http://www.abo.fi/fakultet/fi/informationsvetenskap
Kannu on leiman perusteella valmistettu v. 1949-1964 välillä. Mallille en löytänyt nimeä tai suunnittelijaa. Kuvasta ei saa selvää, onko kyseessä kermakon kokoinen kannu vai isompi. 10cm korkeaa siistikuntoista kermakkoa on myyty vanhojen astioiden verkkokaupassa Laatutavarassa 42 euron hintaan. Hintaan vaikuttavat astian kunto ja kysyntä. Mikäli lasite on pahasti halkeillut tai kannusta on lohjennut palasia, on se lähes arvoton.
Kulhoillekaan ei löytynyt mallinimeä. Ne on leiman perusteella valmistettu v. 1932-1949 välillä. Astiataivas-verkkokaupassa halkaisijaltaan 15cm kulhoa myydään 35 eurolla. Myös kulhojen hinnan määrää niiden kunto ja koko.
Lähteet:
Arabian tehtaanmerkit: https://arabia.fi/arabiasta/tehtaanmerkit
Kannu...
Kelan sivuilla kirpputorimyyntiä koskevaan kysymykseen on vastattu näin:
Toimeentulotuessa huomioidaan kaikki saatu tulo nettomääräisenä — riippumatta siitä, onko tulo verollista vai verotonta. Kaikki tulot täytyy siis lähtökohtaisesti ilmoittaa toimeentulotuen hakemuksella.
Jos tulo on vain vähäinen, sillä ei ole vaikutusta toimeentulotukeesi.
Vähäiseksi tuloksi katsotaan yksin asuvalta enintään 50 e/kk ja perheeltä enintään 100 e/kk. Tätä pienemmät myyntitulot eivät vaikuta toimeentulotukeen. Jos saatujen avustusten yhteismäärä ylittää 50 tai 100 euroa, tulona huomioidaan vain ylimenevä osa.
Eli jos asut yksin ja saat kirpputorilta tuloa yli 50 euroa kuukauden aikana, yli menevä osa vähentää toimeentulotuen määrää....
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Pärssinen” on luultavasti lähtöisin karjalaisesta etunimestä ”Perha”, ”Perho(i)”, ”Perssa” tai ”Pärssi”. Niiden taustalla on joko venäläinen etunimi ”Perh”, ”Persa”, ”Perfirij” tai ”Porfirij” tai skandinaavinen etunimi ”Peter” tai ”Per” isännimen muodossa. Jälkimmäistä tukevat ainakin 1630-luvun asiakirjakirjaukset, joissa sama henkilö mainitaan sekä nimellä ”Michill Pärssinen” (1631) että ”Michill Pärssohn” (1638).
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/peter, että nimi ”Peter” on peräisin kreikan ’kalliota’ merkitsevästä sanasta ”petros”. Venäläisten nimien alkuperästä en löytänyt varmaa tietoa, mutta ne...
