Runo(t) Harpunsoittaja 1-2, joista jälkimmäinen alkaa esittämällänne tavalla, on Leinon suomentamana teoksessa
Maailman kannel (Otava 1913).
Saksankielisenä teksti löytyy nimellä Harfenspieler
monista Goethen kootuista teoksista. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos
Goethe, Johann Wolfgang von, Goethes Werke in zwei Bänden / [Herausgeber Richard Friedenthal]. Erster Band / [Auswahl der Gedichte unter Mitwirkung von Erweiterte Neuaufl. München ; Zürich : Knaur 1957.
Teoksen sivulta 47 löytyy em. runo. Runo on Goethen teoksesta Wilhelm Meisters Lehrwerke. Tästäkin teoksesta on kokoelmissamme useita erilaisia versioita.
Harfenspieler
löytyy myös Internetistä esim. verkkosivulta http://www.zottel.org/index.html?http://www.zottel....
Kirjallisuudessa mainitaan, että alkueliöiden kunta tarkentuu jatkuvasti. Tässä vastauksessa alkueliöiden luokituksen lähteeksi on otettu lukion oppikirja Biologia. Elämä. (WSOY. 2005), jossa alkueliöiden kuntaan luetaan yksisoluiset alkueläimet, limasienet sekä levät.
Aleksi ja Arto lehtiartikkelien tietokannoista tulee hakutulokseksi mm. alla olevat artikkelit seuraavilla asiasanoilla: alkueliöt, limasienet, alkueläimet, yksisoluiset, ripsieläimet, viherlevät, levät ja taksonomia, mikro-organismit ja taksonomia.
-Vuokko, Seppo: Sieni vai eläin? Metsälehti 73(2006): 13-14, 22.
-Härkönen, Marja: Paranvoi sukulaisineen. Sienilehti 58(2006): 2, 43-47.
-Thomas, Lars: Limasienten salattu elämä. Tieteen kuvalehti 2003: 6, 66-70
-Makkonen, Erkki...
Kaiketikin on kyse Toivo Kärjen laulusta Merenneidon kyynel, joka alkaa sanoilla "Kun laiva purjein valkoisin...". Sanat lauluun on tehnyt Reino Helismaa.
Laulun sanat ja nuotti löytyvät esimerkiksi Toivo Kärjen sävellysten nuottikokoelmasta Täysikuu : unohtumattomat laulut 3 (Warner/Chappell Music Finland, 1998).
Laulun voi kuulla esimerkiksi levyiltä Olavi Virta: Kootut levyt. Osa 9, 1953 (Fazer Musiikki, 199)ja Laulaja : kaikki levytykset (Warner Music Finland, p2013)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Näkövammaistiedon kirjastossa on varmaankin laajin tietämys
apuvälinetutkimuksesta, Arlainstituutilla on lähinnä käytännön näkemystä, joka voi varmaankin auttaa alkuun. Ohessa linkkit:
http://www.nkl.fi/
http://www.nkl.fi/tietoa/tietopalvelu.htm.
Aviris -niminen firma tuo apuvälineitä Suomeen ja välittää niitä näkövammaisille. Heillä on parhaiten käsitystä siitä, mitä apuvälineitä juuri nyt käytetään eniten. Linkki Avriksen nettisivulle:
http://www.aviris.fi/index.htm
Apuvälineteknologiaan perehtyminen voi olla vaikeaa näkemättä itse laitteita taitavan käyttäjän käyttämänä. Jonkinlaisen yleiskartoituksen näkövammaisen
kannalta löydät sivulta:
http://www.arlainst.fi/saavutettavuus/testaus/apuvalin.html ja
http://jarmin.com/demos/resource/...
Romaanin alkuperäinen nimi oli Sotaromaani, joka ilmestyi sillä nimellä vuonna 2000.
Allaolevasta Timo Sedergrenin artikkelista löytyy tietoa tästä Sotaromaanista, https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108173/63197
Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954.
Uutta nimeä ehdotti Linnan ystäväpiiriin kuulunut kirjailija Veikko Pihlajamäki.
Koko runoteosta ei ole suomennettu. Kulttuurivihkot-lehdessä (5/2001) on Markus Långin artikkeli Charles Dodgsonista eli Lewis Carrollsista. Siinä Lång suomentaa runon nimen (Härmiöjahti) ja muutamia säkeistöjä. Artikkeli on myös netitse luettavissa:
http://www.elisanet.fi/mlang/lewis/carroll-essee.html
Runon nimi on suomennettu myös Markus Långin kääntämään kirjaan Kirjeitä lapsiystävälle.
Tarkempaa tietoa liikuntavammojen riskeistä harrastajille löytyy muun muassa Jari Parkkarin(2006) teoksesta: Liikutaan turvallisesti: työkykyä liikunnasta: liikkumis- ja liikuntatapaturmien ehkäisy työpaikoilla.
Teoksesta käy myös ilmi että 1000 harrastettua tuntia kohden laskettelussa sattuu 4,1 vammaa ja salibandyssä 10,9, eli laskettelu on turvallisempaa.
Lisäksi J.Parkkarin ym.(2004) artikkelista Liikuntavammat - suurin tapaturmaluokka Suomessa. Suomen lääkärilehti 2004:41, löytyy tietoa asista.
Vastaaja on varmaankin tarkoittanut, että me täällä kirjastossa etsimme sinulle lähteitä, joista vastausta voi etsiä, mutta verohallinnosta saat henkilökohtaiset tietosi ja henkilökohtaista palvelua juuri sinun verotusasioissasi.
Vuoden 2020 tuloista toimitetaan verotus vuoden 2020 verokortin mukaan. Vero-sivulla kerrotaan, että vielä tammikuussa käytetään vuoden 2020 verokorttia. Veroprosentti on sama kuin vuoden 2020 viimeisimmässä verokortissa. Tuloraja nollataan kuitenkin vuoden alusta. Verokortti tammikuussa, https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokor…
Mikä verokortti on, https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokor…
Jos tarvitset tietoja henkilökohtaisista...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyy joitakin teoksia, joissa saatetaan käsitellä aihetta.
Haun voi tehdä sanahakuna käyttämällä hakusanoina esim. "uskonnot" (voi myös hakea uskontojen nimillä: kristinusko, juutalaisuus, buddhalaisuus jne.)ja "sota" tai "sodat" tai "sodankäynti" ja "moraali" tai "arvot" tai "etiikka".
Hakulauseke voi olla esim. muotoa "s:kristinusko and (s:sota** or s:soda** or s:etiikka or s:moraali or s:arvot)". Tässä haussa s: tarkoittaa, että haetaan vain asiasanoista, jotka kuvailevat teoksen aihetta. Ja ** tarkoittaa sanan katkaisumerkkiä, jolloin huomioidaan mm. sanan taipuminen. Ja ja tai pitää kirjoittaa englanniksi.
Hakutuloksien joukossa olivat mm. seuraavat...
Nettilähteen http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9vxr.htm mukaan on kyse runosta Synnyinmaa (teos on lainattavissa muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastossa).
Synnyinmaa (1955 )
Mistä ääni meissä tulee? Mitä on silmissä?
Puhe virtaa virtaavassa maailmassa,
puhe virtaa virtaavassa maailmassa
ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa v. 2011 tammi-kesäkuussa lainatuimmat lastenkirjat ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjoja, suosituimpana niistä Tatun ja Patun oudot aakkoset. Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjat ovat seuraavina, niistä suosituin oli Risto Räppääjä ja villi kone. Muita suosittuja tekijöitä ovat Mauri Kunnas, Sven Nordqvist ja J. K. Rowling.
Mitä Suomi lukee -listalla on myydyimmät kirjat kuukausittain.http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura, jonka kotisivujen osoite on http://suvut.genealogia.fi/sahlman/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien sukuseuran edustajan Seppo Mikkosen Sahlmanien sanomissa v. 2005 ilmestyneessä artikkelista...
Yksi painos on vaihteleva määrä kirjoja. Painoksen suuruuden päättää kirjan kustantaja. Lisää tietoa vaikkapa Suomen tietokirjailijat ry: sivuilta:
https://www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/kustannussopimus/kustannussopimussuositus/painosmaara.html
Jevgeni Jevtušenkon runoelman ”Babi Jar” on suomentanut Pentti Saaritsa. Se on mukana 1984 ilmestyneessä Runoni-kokoelmassa. Kokoelman runot olivat ilmestyneet Neuvostoliitossa vuosina 1952-1972.
Jevtušenko syntyi 18. heinäkuuta ja elää edelleen, joskaan mitään ei ole häneltä suomennettu sitten vuoden 1984.
Lasse on puhuttelumuoto Laurista ja Larsista ja samalla niiden kantanimestä Laurentiuksesta. Lasse on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1973. Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Kysy kirjastohoitajalta -palstalla on aikaisemminkin kysytty kiinalaisista kirjaimista. Tässä vastaus:
Arkistosta voi etsiä valmista vastausta erilaisiin kysymyksiin asiasanan, hakusanojen tai fraasien avulla.
Esimerkiksi asiasanalla "kiinan kieli" löytyy vastaus kysymykseen "Mistä löytäisin kiinalaiset aakkoset..." vastaus sopinee tähänkin kysymykseen:
(suora lainaus)
"Kiinan kieli kuuluu sino-tiibetiläisiin kieliin. Kiinan kieli on ainoa elävä kieli, jonka kirjoitusjärjestelmä on ei-aakkosellinen. Kielen kirjoittaminen perustuu...
Ristikkomerkki tai kielessä "risuaita" tai "ruutu" merkitsee "numeroa". Sitä käytetään englannin kielessä sanan "number" (numero) lyhenteenä, esim. #5 tarkoittaa numero 5 (Ks. Wikipedia). Sitä ei käytetä yleisesti suomen kielessä eikä sitä suositella käytettäväksi sanan "numero" tilalla.
Jukka Korpelan Nykyajan kielenoppaassa kerrotaan #-merkin käytöstä suomen kielessä. Ks. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.14.html#ristikko .
Siellä mainitaan mm. että, merkkiä on ruvennut taas esiintymään, esimerkiksi ”yhteiskunnan vihollinen #1”.
Verbit suomen kieli asiasanoilla saadaan Keskikirjastojen verkkokirjastossa tiedonhaussa laiha hakutulos. Teoksia löytyy verbien erilaisista ominaisuuksista, mutta ei kattavaa luetteloa. Suomen kielen sanakirjoja löytyy kirjaston hyllystä, esim. Kielitoimiston sanakirja, osat 1-3 (Kotimaisten kielten keskus, 2012). Anne Saarikalle on tehnyt kirjan Suomen kielen sanakirja maahanmuuttajille (Gummerus, 2010), jossa sanaluettelossa on yleisiä sanoja. Niissä sanat ovat aakkosjärjestyksessä ja mukana ovat muut sanaluokat. Hakutermeillä sanat frekvenssit suomen kieli löytyy vähän vanhempi kirja Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish (WSOY, 1979). Uusia sanoja on julkaisuvuoden jälkeen syntynyt, mutta tällä...
