En ole itse koskaan törmännyt kysyjän mainitsemaan "vallan epäsuhtaan". Sekä oman kokemukseni että erilaisten hakuteosten mukaan "viisastella" tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että korjaillaan toisen puheessa merkityksettömiä yksityiskohtia, saivarrellaan, ollaan nenäkkäitä jne. Mitään muodollista suhdetta ei puhujan ja "viisastelijan" välillä tarvitse olla.
"Viisastelu" koetaan ärsyttävänä puhetapana ja siitä voidaan moittia käytännössä ketä tahansa - paitsi ettei tietenkään alisteisessa asemassa oleva voi moittia komentelijaansa yhtään mistään vaan joutuu pitämään "mölyt mahassaan". Ehkä ilmaisussa on hitusen sitä, että "viisasteluun" turvautuvat useammin ne, joitten objektiivinen asema ei ole erityisen vahva. Lapsethan ovat usein...
Näyttelijä ja muusikko Vesa-Matti Loiri on syntynyt 4.1.1945 Helsingissä. Hän on opiskellut Suomen teatterikoulussa 1963-1966 ja toiminut näyttelijänä sekä Helsingin että Turun kaupunginteattereissa. Hän on tunnettu näyttelijänä ja muusikkona, nykyään hän toimii freelancerina.
Ylen www-palvelussa Sininen laulu - Suomen taiteiden tarina kerrotaan Vesa-Matti Loirin elämästä ja urasta http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=324
Lisätietoja löytyy myös kirjoista ja artikkeleista:
Elokuvakirja. Mitä-missä-milloin -sarja. Helsinki : Otava, 1972.
Kansallisgalleria. Suuret suomalaiset. Osa 5. Porvoo: WSOY; 1997. S. 150.
Suomen kansallisfilmografia 7, 1962-1970. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto, 1998. S. 160-162.
Uuno Turhapuro...
Jos on kyse kirjoittimelta tulostettavasta tulosteesta, A3-kokoa ei suoraan saa tulostetuksi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Asian voi kuitenkin kiertää siten, että tulostaa A4-kokoisen väritulosteen ja suurentaa sen A3-kokoon värikopiokoneella jossakin seuraavista kirjastoista, joissa se on mahdollista:
Etelä-Haaga (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/etela-haaga/)
Itäkeskus (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/)
Kontula (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kontula/)
Laajasalo (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/laajasalo/)
Lauttasaari (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lauttasaari/)
Malmi (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/)
Tuloste maksaa 30 c, kopio samoin, eli hinnaksi tulisi yhteensä 60 c.
Ammattitaitoista laadukasta tulostuspalvelua löytyy...
Tiedustelemasi teksti on Johannes Linnankosken Nuoruudelle kokoelmasta Sirpaleita : tunnelmia ja kertomuksia. Kokoelma on ainakin Linnankosken Kootuissa teoksissa, 3. nidos
Hei!
Noin 11 km korkeudessa on ilmakehän osa nimeltä tropopaussi, jonka lämpötila on noin -60 astetta (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-ja-saailmiot). Siihen, miten paljon lentokoneen nopeus vaikuttaa koneeseen kohdistuvan ilman kylmyyteen, en ole löytänyt vielä vastausta. Olen lähettänyt kysymyksesi eteenpäin, ja otan uudelleen yhteyttä, jos saan vastauksen.
Käsillä olevissa omenoita käsittelevissä kirjoissa
Krannila, Anssi ja Paalo, Anne: Omenapuu (1996)
Samuelsson, Lars Eric ja Schenkmanis, Ulf: Hedelmät ja marjat (1989)
on luonnehdittu omenalajikkeiden makua. Näistä luonnehdinnoista makean vastakohtana voi pitää hapanta.
Lisää omenakirjoja löytyy luokkahaulla Aino-aineistotietokannasta
http://www.turku.fi/aino
Valitse hakutavaksi Luokka ja hakuehdoksi oikeaan lokeroon luokka 67.32
Muistojen Inari –sävellyksestä näyttäisi löytyvän orkesterisovituksia käsikirjoituksina ainoastaan Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. https://finna.fi
https://finna.fi
https://finna.fi
Arkiston kokoelmien käyttöä rajoittavat sen omat, mm. tekijänoikeuteen perustuvat käyttösäännöt, joten kannattaisi tiedustella asiaa itse Suomen Jazz & Pop Arkistosta.
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
Yksinkertainen, sanat, melodian, kosketinsoitinnuotinnoksen ja kitarasoinnut käsittävä versio löytyy esim. kokoelmasta Linna, Kullervo : Kultainen nuoruus. Scandia, 1984. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1375569
ja harmonikkaversio kokoelmasta Ahvenainen, Veikko : Harmonikat soimaan 10. Warner/Chappel Music Finland, 2009.
Runo on suomeksi Sinipunervia hämäriä (Violetta skymningar) ja se ilmestyi kokoelmassa Runoja (Dikter) vuonna 1916.
Runo on myös kirjassa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni: kootut runot. Runo on käännetty englanniksi nimellä Violet twilights ja Violet dusks.
Nämä teokset on suomennettu: Sandford, Christopher: Kurt Cobain. Helsinki.Like, 1996-2004 ja Cobain, Kurt: Päiväkirjat.
Helsinki.WSOY, 2003.
Molempia kirjoja on hyvin saatavilla mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi).
(Englanniksi: Borzillo-Vrenna, Carrie: Kurt Cobain : the Nirvana years : the complete chronicle; Cobain, Kurt:Journals; Cross, Charles R.:Heavier than heaven : a biography of Kurt Cobain; Kurt Cobain : the Cobain Dossier; Cobain, Kurt: Kurt Cobain & Courtney Love in their own words.)
Mitch Albomilta on suomennettu vain kirja Tiistaisin Morrien luona (Tuesdays with Morrie),
jonka suomalainen kustantaja on WSOY. Kustantajalle voit lähettää julkaisutoiveen tämän linkin kautta:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Huomautus V. C. Andrews TM (=tavaramerkki) on kirjailija Virginia (C.) Andrewsin kuoltua perustetun säätiön "tavaramerkki". Säätiö julkaisee teokset edelleen edesmenneen kirjailijan nimellä. (Lisäpainokset julkaistaan myös tavaramerkillä). Todellinen nimi: Andrew Neidermann
(Feenica)
Teoksia on suomennettu yhteensä yli kaksikymmentä.
Viimeksi on ilmestynyt uusintapainoksia vanhoista teoksista. Kustantaja on Gummerus, jonka nettisivuilla ei ole tällä hetkellä mainintaa Andrwesista tai uusista kirjoista häneltä.
Pikku Pekan hammassärky- runon on kirjoittanut Rauha Kilpi ja runo löytyy teoksesta Lasten kolmas lukukirja (Somerkivi-Rauhamaa). Ikävä kyllä kyseistä kirjaa ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta se voidaan kaukolainata kirjastomme kautta.
On hyvin mahdollista, että kaikki kysymyksessä mainitut nimet ovat samaa alkuperää: Ruuth, Ruth, Rooth. Kyseessä on alkuaan ollut niin sanottu sotilasnimi ja sellaisenaan se on voinut esiintyä eri puolilla maata ilman että nimen kantajat olisivat samaa sukua. Tietoa nimenmuutoksista on koottu osoitteeseen
http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi
Esim. Ruuth-nimeä on muutettu seuraaviksi:
Raekari
Ruutu
Ruuttu
Oka
Ruuttila
Roth
Ruonila
Ruutsalo
Leistomaa
Ruusunko
Heikinmaa
Reinola
Salovaara
Aho
Lahtinen
Koiras
Ruutu
Rinne
Ruuttula
Rintala
Lehtimäki
Juuras
Raanela
Ruutu-nimen ovat ottaneet myös muutamat Reinolat.
Ruuttunen-nimi ei näytä olleen osallisena nimenmuutoksista. Sitä on esiintynyt erityisesti Keski-Pohjanmaalla. Alkuperä...
Kirjastokorteissa on syntymävuosi ja kortti syötetään automaatin lukulaitteeseen. Jos alaikäinen yrittää lainata K18-elokuvaa lainausautomaatilla, lainaaminen ei onnistu. Samoin tapahtuu jos alaikäinen yrittää lainata tiskiltä henkilökunnalta. Lainaajan kortin tiedot estävät automaattisesti lainauksen. Näin tapahtuu myös muiden ikärajojen osalta.
Ikärajoista voidaan joustaa, mikäli alaikäisen mukana on täysi-ikäinen henkilö. Tällöin elokuva lainataan täysi-ikäisen kortille. Ikärajoista voidaan joustaa kolmella vuodella. Mikäli täysi-ikäistä henkilöä ei ole mukana, ikärajoista ei jousteta.
Tässä pari esimerkkitapausta:
• Esimerkki 1: 13-vuotias Petteri tulee yksin lainaamaan K-16 elokuvaa. Lainausta ei suoriteta ja Petteri poistuu...
Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
Inforviestinnän julkaisemassa mediahakemistossa Kuka 2005, osassa Sanomalehdet on lehtien yhteystietoja. Lehdet ovat aakkosjärjestyksessä. Vastaavat verkkosivut ovat maksulliset (www.kukamedia.com).
Suomen lehdistö -aikakauslehden numerossa 6/2005 on julkaistu Sanomalehtien liiton jäsenlehdet, mutta kaikki pirkanmaalaiset paikallislehdet eivät kuulu em. liittoon.
Paikallislehdistön medianumerossa 2004 on paikallislehtien yhteystietoja.
Kaikki yllämainitus julkaisut löytyvät Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastosta.
Internetissä olevilla sivuilla www.sanomalehdet.fi ja www.paikallismediat.fi on vastaavia tietoja, mutta esim. Tyrvään sanomat (ei kuulu Sanomalehtien liittoon) on mukana vain viimeksimainituilla sivuilla.
Jesper, Jesperi, Jasper ja Jasperi ovat germaanisissa kielissä kehittyneitä rinnakkaismuotoja nimelle Kaspar (Kasper, Kasperi), joka taas juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Harvinaisemmat J-alkuiset muodot eivät ole vielä päässeet suomenkieliseen almanakkaan, mutta on luontevaa viettää Jasperin päivää Kasperin ja Kaunon päivänä 20.10. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa 20.10. juhliikin myös Jesper. Eli kakun leipomiseen on vielä aikaa.
Lähteet ja lisätietoja:
Saarikalle & Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Almanakka: http://almanakka.helsinki.fi/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa...
Ritva Lehmusoksan ja Pirjo Muurisen Ruokasanakirjan (ilm. 1998) mukaan pasteija on ”pieni suolainen voitaikinaleivonnainen, jossa on liha-, kala- tms. täyte tai hieno vuossa kypsytetty mureke, jota tarjotaan kylmänä leikkeleenä (esim. maksapasteija). Myös leivänpäällysaineena käytettävä tahna eli pasta” (s. 185).
Tietoa historiasta ei meidän lähteistämme löytynyt. Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Ravintola-koulu Perhon kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.perho.fi/koulu/opiskelijalle/kirjasto.htm
Päättelen, että etsit tuota tiettyä Pojat-laulun sovitusta nuottina. Täytyisi tietää, kenen sovituksesta oli kysymys, sillä samasta laulusta voi olla useita sovituksia. Kuorot voivat esittää sovituksia, joita ei ole julkaistu painettuina nuotteina. Joku on voinut sovittaa laulun varta vasten tietylle kuorolle.
Nuotissa Sulasoi 2 : Viihdyttäviä lauluja naiskuorolle (Sulasol, 2010) on Pojat-laulun sovitus naiskuorolle (SSAA). Nuotissa on muitakin lauluja, ja laulujen sovituksista vastaavat Reijo Kekkonen ja Timo Leskelä. En nyt pysty katsomaan nuotista, kumpi on sovittanut juuri Pojat-laulun. Lukion musiikkikirjassa Kasper, Eira: Amadeus : musiikkimaisemia on Pojat-laulusta kaksiääninen sovitus. Sovittaja on ilmeisesti Juha Töyrylä....
