"Marilynin ilmestymisen aikoihin Juice oli varta vasten tarjonnut itseään ja yhtyettään jutunaiheeksi Jyrki Hämäläiselle, mutta Suosikin pomomies oli kuitannut tarjouksen yhdellä paljonpuhuvalla lauseella: 'Kuka Juice Leskinen?'
Syksyllä napsahtaneen singlelistan kärkipaikan myötä Jyräys huomasi Juicen, etsi tämän puhelimen päähän ja esitteli itsensä. Leskinen maksoi potut pottuina kysymällä linjan toisessa päässä olleelta Suosikin päätoimittajalta: 'Kuka Jyrki Hämäläinen?'
Jokseenkin yleisesti kai luullaan, että Leskisen ja Jyrki Hämäläisen välit viilenivät Jyrki Boyn myötä ikiajoiksi. Todellisuudessa Juice ajatteli Hämäläisestä paljon myönteisemmin kuin monista muista lehdistön edustajista. Varsinaista ystävyyttä miesten välille ei...
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 1945 yhteensä 95 758 lasta. Vuoden 2020 lopussa Suomen väestöön kuului 59 702 henkilöä, jotka olivat 1945 syntyneitä eli tuolloin 75-vuotiaita.
Jälkimmäinen luku ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1945 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa heistä on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1945, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
75-vuotiaiden ryhmä koostuu siis niistä vuonna 1945 syntyneistä henkilöistä, jotka asuivat Suomessa vakinaisesti vuoden 2020 lopussa riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet.
Laskennallisten kuolleisuus- ja...
Franz Schubertin Serenadin (Ständchen, Schwanengesang-laulukokoelma, D957. Nro 4) pitäisi löytyä sovituksena huilulle ja pianolle ainakin kokoelmasta :
All the tunes you´ve ever wanted to play! : All-time piano classics.
Sijainti- ja saatavuustiedot löydät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Muita ko. sävellyksen nuotteja löydät Plussasta esim. hakusanoilla D957 ja nuotti.
Tässä on nettisivuja, joista voit löytää kuvia keskiajan vaatteista:
http://www.tkukoulu.fi/tiimalasi/pukeutuminen.html#naisen
http://www.kaspaikka.fi/projektit/juoksevakoira/sis_luettelo.html
http://www.costumes.org/history/100pages/medievalinks.htm
Pukuhistoria on Espoon kirjastoissa luokassa 90.21
Teoksia keskiajan vaatteista:
Hatt, Christine.
Clothes of the medieval world
Langh, Tea.
Keskiajan tunnelmissa : ideakirja tekevälle
Shaw, Henry.
Dress and decoration of the middle ages
Hunnisett, Jean.
Period costume for stage & screen : patterns for women's dress, medieval - 1500 / Jean Hunnisett ; illustrations by Kathryn Turner.
Ruby, Jennifer.
The medieval world
Sichel, Marion.
Costume reference 1 : Roman britain and the Middle...
Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Meiju on Meijan muunnos joka taas voi olla Merjan muunnos. Kirjan mukaan Meijan nimipäivä on ortodoksisen kalenterin mukaan 5.11. ja samoin sen muunnoksen Meijun. Saman kirjan mukaan Nella voi olla esim. Anelman, Gunillan, Helenan, Eleonooran tai Petronellan muunnos. Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Nella on lyhentymä Petronellasta. Lue lisää Nellasta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=58c7…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b4e8…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7dba…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Reijo on suomalainen muunnos Gregoriuksesta. Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa Gregoriuksen kerrotaan olevan kreikkalaisperäinen nimi, jonka merkitys on 'valpas'. Gregorius on ollut Suomessa käytössä jo 1351. Almanakkaan siitä meillä ovat päässeet yleisimmät suomenkieliset asut eli Reko ja Reijo.
Päiviä, joina myöhästymismaksut annettiin anteeksi, on Helsingin kaupunginkirjastossa pidetty viimeksi vuosia sitten - muistini mukaan edellisestä kerrasta on kulunut ainakin 15 vuotta. Seuraavan vastaavan päivän järjestämisestä ei ole mitään suunnitelmia; todennäköistä on, ettei sellaisia enää järjestetä.
Jos asiakas ei pysty maksamaan hänelle kertyneitä maksuja, niistä on mahdollista anoa vapautusta. Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulla http://www.lib.hel.fi/ , kohdassa Asiointi kirjastossa, kerrotaan seuraavaa:
Maksuista voit hakea vapautusta
Kirjaston perimästä maksusta voit hakea vapautusta tai maksun alentamista vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksessa tulee olla hakijan ja mahdollisen takaajan nimi, henkilötunnus, osoite ja...
Valitettavasti kysymäsi kappeletta ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, eikä Suomen maakuntakirjastoistakaan. Sen sijan se löytyy Ylen äänitetietokannasta. Kappale on julkaistu singlenä sekä CD:nä. Kannattaa kysyä suoraan Ylen tallennepalvelusta http://www.yle.fi/tallennemyynti/ .
Elias on kreikkalainen muoto heprean sanasta Elia ´Jahve on Jumalani´.
Kreikkalainen tai latinalainen nimi Lucas merkitsee Lucaniasta kotoisin olevaa. Lucania on maakunta Etelä-Italiassa. Almanakkaan nimi on siirtynyt apostoli Luukkaan mukaan. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Raamatullisista nimiehdotuksistasi kannattaa katsoa tietoa myös ortodoksisesta nimipäiväkalenterista
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Kansallisbibliografiasta löytyy Antero Taivalkosken suomentama Kreivitär Monte-Christo eli Salaperäinen nainen (Tampere: K. L. Rantanen , 1909) eli teos on ainakin Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Lisäksi se löytyy Turun yliopiston kirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannoista.
Handken runoja ei ole suomennettu. Kyseinen runo/laulu on tehty nimenomaan tätä elokuvaa varten. Luultavasti elokuvan suomennoksessa on teksi laulusta suomeksi, mutta valitettavasti Helmet-kirjastoissa ei ole enää olemassa elokuvan video-versiota. Myöskään maakuntakirjastojen tietokannoista ei löytynyt elokuvaa. Voit vielä katsoa Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/. Valitsemalla sieltä useita kirjastoja kerrallaan,näet, onko elokuvaa jossain päin Suomea lainattavissa. Jos elokuva löytyy, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Minun sukuni tarina kirjassa päähenkilönä on Jari Tervon ”näköinen” kirjailija, joka alkaa tehdä kirjaa rovaniemeläisestä Matias Hermanni Kuukkelista, Suomen pahamaineisimmasta sarjamurhaajasta. Kirjailija alkaa haastatella Kuukkelia vankilassa. Kuukkeli kertoo, kirjailija kirjoittaa. Mutkistuvaan juoneen liittyy uusia henkilöitä: kirjailijan puolukkareissulla kadonnut äiti, Kuukkelin tietosanakirjoja naisille kauppaava isä sekä kirjailijan isän uusi uhkea rakkaus, vankilanjohtaja Pasander.
Kirja kannattaa lukea, jotta saa selville koko henkilögallerian. Seuraavista linkeistä voi olla apua kirjan juonen ja henkilöiden hahmottamisessa:
http://wsoy.fi/yk/products/show/170131
http://www.dekkaripaivat.fi/node/241
Sinivalaita tavataan periaatteessa kaikista maailman valtameristä, mutta ne ovat hyvin harvalukuisia ja uhanalaisia nykyään. Näitä maailman suurimpia eläimiä on arvioivasta tahosta riippuen jäljellä enää tuhannesta yksilöstä muutamaan tuhanteen. Sinivalaat elävät enimmäkseen kylmissä ja lauhkeissa vesissä. Sinivalaat eivät myöskään suosi rannikkovesiä, vaan ne elävät kauempana valtamerellä, syvissä vesissä. Kuten monet muutkin hetulavalaat, sinivalaat ovat vaeltajia, kesäksi ne vaeltavat kylmempiin vesiin ravinnon, krilliäyriäisten, perässä ja talveksi takaisin päiväntasaajan lämpimiin vesiin lisääntymään. Arvellaan, että sinivalaat ruokailevat kahdeksan kuukautta vuodesta, keräävät energiaa ja paastovat sitten loput neljä kuukautta...
Sana maailma on esiintynyt Suomen kirjakielessä jo Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, mutta sanan keksijää ei voida tietää. Sana edustaa rakenteeltaan ikivanhaa yhdyssanatyyppiä, jossa rakenneosat ovat rinnasteisessa suhteessa keskenään. Yhdyssanalla on vastineita useissa lähisukukielissä, esim karjalan "moailma" ja viron "maailm". Rinnasteisia yhdyssanoja on myös suomen etäsukukielissä, joten tämän sananmuodostuskeinon katsotaan olevan kantauralilaista perua.
Tiedot löytyvät Kaisa Häkkisen teoksesta Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)
Verrattuna jatkosotaan, talvisodan aikaisia sotasairaaloita on ollut aina hieman haastavampi paikallistaa.
Saimme kuitenkin selville, että talvisodan aikana Jyväskylässä toimi 30. Sotasairaala. Kyseiseen sotasairaalaan löytyy viite Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=405…
Lisäksi Jyväskylän sotasairaalatoiminnasta on julkaistu myös Toini Karivalon toimittama teos "Veljet hoidettiin: sotasairaala Keski-Suomessa" (1994).
Jatkosodan osalta voidaan todeta Jyväskylässä toimineen samaisen 30. Sotasairaalan lisäksi ainakin sodan alkaessa myös 39. Sotasairaala. Sotasairaalat on mainittu Jatkosodan historia-teossarjan kuudennen osan sivulla 327 olevassa kartassa.
Jatkosodan...
Ilkka Remeksen tuotanto on jännityskirjallisuutta ja trillereitä, osa myös nuortenkirjallisuutta. Laajempana terminä on käytetty viihdekirjallisuutta, johon lukeutuvat mm. rikoskirjallisuus ja romantiikka. Romantiikan, realismin, naturalismin, modernismin ja postmodernismin kaltaiset perioditermit eivät välttämättä ole kovin helposti sovellettavissa moderniin jännityskirjallisuuteen, mutta laajemmin ymmärrettynä lajipiirteiden ilmentymänä ainakin realismi voi sopia Remeksen tuotantoonkin.
Remeksen tuotannossa on realismille tyypillistä maailman kuvaamista todellisena ja kaunistelemattomana, ja hänen kirjoissaan esiintyy todellisia paikkoja sellaisina kuin niissä käyvät ihminen voisi paikat nähdä – tosin hänen alkupään tuotannossaan...
Tämä laulunpätkä on Marseljeesista (La Marseillaise), Ranskan kansallislaulusta, jonka on säveltänyt Claude-Joseph Rouget de Lisle. Laulun sanoituksesta on useita erilaisia suomenkielisiä versioita. Matti Pesosen sanoituksessa lauletaan: ”Nyt eespäin astu voiton tiellä, sä joukko nuori, pelvoton! Missä lippumme liehuu, siellä Ranskan kunnia turvattu on, Ranskan kunnia turvattu on…” Elokuvassa lauletaan Ranskan kunnian sijasta ”maamme kunnia turvattu on”. Muista suomenkielisistä versioista en löytänyt vastaavaa kohtaa.
Marseljeesin suomenkielisiä sanoituksia (alkusanat / sanoittajan nimi):
”Jo nosta pääsi köyhä kansa” / tuntematon.
”Ken oikeutta puolustaapi” / Edla Saarto.
”Nyt eespäin astu voiton tiellä” / Matti Pesonen.
”Siis eespäin,...
Mitä voi digitoida ja missä
LP-levyt
Lielahden kirjastossa ja Hervannan kirjaston tietotorilla on levysoitin, jolla vinyylilevyt voi siirtää CD-levyille tai mp3-tiedostoiksi. Pääkirjaston musiikkiosastolla voi digitoida vinyylilevyjä CD-levyille.
Digitointiajan voi varata ajanvarausohjelmasta.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet/digitointi-editointi.html
Stukko on kipsiä, kalkkia, vettä, hiekkaa, marmori- tai alabasterimurskaa, värejä sekä sideaineita (liimaa tms.) sisältävä laastiseos, jota on käytetty seinäpintojen päällystämiseen sekä ornamenttien ja reliefien valmistamiseen. Stucco lustro (kiiltopintainen stukko) tehdään siten, että ohueen stukkokerrokseen maalataan sen ollessa kosteana halutut kuviot, minkä jälkeen pintaa käsitellään saippuavedellä ja kuumilla raudoilla, jolloin syntyy hohtava, marmorimainen pinta.
Stukko tunnettiin jo muinaisessa orientissa, ja keisariajan Roomassa se oli merkittävä reliefien materiaali. Sydänkeskiajalla suosittiin muita materiaaleja, mutta renessanssi merkitsi stukkotaiteen jälleensyntymää. Barokin ja rokokoon aikana se oli muodissa kaikkialla...
Amelia on nimen Amalia muunnos. Amalia taas on Keski-Euroopasta Pohjoismaihin saatu etunimi, joka pääsi Suomessa käyttöön 1740-luvulla. Lähtökohtina on mainittu lukuisia saksalaisia miehen- ja naisennimiä, joiden alkuosa on sana Amal (työ, taistelu). (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WS 1999)
