Kotimaisten kielten keskuksen Etunimien taivutus -tietokannan mukaan Ilta taipuu Ilta : Iltan. Kielikello-lehdessä 3/2002 julkaistussa kirjoituksessaan Pirjo Mikkonen taustoittaa asiaa seuraavasti: "Ensimmäisen, Helsingissä 1870- ja 1880-luvulla eläneen kuuluisan Ilta-nimisen henkilön oikea nimi oli Mathilda. Tämä vierasnimen lyhentymä Ilta sopi hyvin ilmentämään myös suomalaisuusaatetta. Muuallakin Suomessa Matildat ja Hildat saattoivat saada kutsumanimen Ilta. Siksi yleissanan mukainen taivutus Ilta : Illan ei liene ollutkaan yleinen."
Erisnimiä taivutetaan suomen kielessä kuten muitakin sanoja. Jos nimellä on vastineena jokin yleissana, taipuu nimi yleensä samalla tavalla...
Varsinaisia kitarasovituksia tutuista suomalaisista lastenlauluista on vaikea löytää siksi, että niitä tuntuu julkaistun perin vähän tai olemattomasti itsenäisinä kitaranuotteina. Niitä täytyykin etsiä vasta-alkajille tarkoitetuista kotimaisista kitaran soitinkouluista. Soitinkoulujen harjoituskappaleita ei ole välttämättä kuitenkaan luetteloitu tietokantaan ja vastaus löytyy vain soitinkoulua selaamalla. Toinen mahdollinen lähde on peruskoulun ala-asteen musiikin oppikirjat, joihin saattaa sisältyä jokunen helppo kitarasovitus. Oppikirjojenkaan kappaleisiin ei välttämättä pääse käsiksi luettelointitietojen avulla. Kirjaa selailemalla saattaa jotain sopivaa löytyä. HelMet-aineistohaun perusteella kannattanee vilkaista ainakin Ole Halénin "...
Pahoittelen vastauksen viipymistä. Tuttavani on asunut jugend-talossa Sörnäisissä. Hän kertoi että hänen huoneen ja keittiön käsittävä asuntonsa on ollut aikaisemmin kaksi erillistä asuntoa. Hella-huoneissa asui perheitä ja heillä oli usein alivuokralaisiakin.
Osaisiko jouku palstamme lukijoista täydentää vastaustani?
Lisälukemista löytyy vanhemmasta isg-vastauksesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=0b1ed66a-d0a…
Kysymyksen värssy on katkelma Mikael Nybergin laulusta Lapsuutesi usko. Nyberg (1871-1940) oli ensisijaisesti hengellisestä musiikistaan tunnettu säveltäjä, mutta hän myös kirjoitti ja käänsi runsaasti laulutekstejä. Tutkimissani nuottijulkaisuissa Lapsuutesi uskon tekstin yhteydessä mainitaan vain sen olevan suomennos - mitä ilmeisimmin Nybergin omaa käsialaa. Suomalaisia säveltäjiä -kirja (Otava, 1994) kuitenkin tietää kertoa, että tämän vuodelta 1908 peräisin olevan sävellyksen alkuperäinen sanoittaja on C[arl] Boberg, merkittävä ruotsalainen virsirunoilija.
Vaikea on löytää tähän yksiselitteistä ehdokasta. Tarjoan tässä aluksi kahta, joista jälkimmäinen ei täytä ajallista ehtoa (eli on myöhempi)
Llull, Ramon (n. 1235-n. 1316)
Ylistän rakastettuani. - Helsinki, 1983.
Gracian, Baltasar (1601-1658)
Maallisen viisauden käsikirja. - Porvoo, 1994.
(aikaisempi suomennos nimellä Viisauden käsikirja)
Gracian, Baltasar
Sankarin taskupeili. - Porvoo, 1996.
Gracian oli jesuiittaveljeskunnan jäsen, joka epäilyttävinä pidettyjen mielipiteidensä vuoksi erotettiin opetustehtävästään.
Muita vaihtoehtoja (lähinnä keskiaikaisia, joitakin myöhempiäkin):
Boethius (n. 485- n. 525)
Filosofian lohdutus
Tuomas Akvinolainen (1225-1274)
Usko ja rukous : apostolisen uskontunnustuksen ja Herran rukouksen selitys
Summa...
Hei,
sukunimesi onkin aika harvinainen,Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimeä Siik on tällä hetkellä käytössä seuraavasti:
Nykyisenä nimenä suomalaisilla:
yhteensä 221
miehillä 109
naisilla 112
Suomessa 189
ulkomailla 32
Siik tulee ruotsinkielen sanasta sik joka tarjoittaa siikaa. Siika-alkuisia suku- ja paikannimiähän on Suomessa runsaasti, mutta sinun nimesi on siis alkuperäisessä muodossaan. Meillä on valitettavasti lähes kaikki nimikirjat kirjastosta lainassa, joten en saanut ihmeemmin tietoa kirjallisia lähteistä. Pitjo Mikkosen kirjassa Sukunimet ei ole nimestä mitään, johtuu varmaan se harvinaisuudesta/vierasperäisyydestä.
Netissä on sukututkimusharrastajien sivustoja, joilla nimi vilahtaa. Tässä eräs esimerkki:
"...
Kirjaa on mahdollista uusia ensiksi kolme kertaa, jotta joku ehkä kirjan löytänyt rehellinen ihminen saattaisi ehtiä palauttaa sen. Jos kirja ei kuitenkaan palaudu, pitää kirjasta maksaa korvausmaksu, joka riippuu kirjasta ja voi vaihdella suurestikin. Toinen vaihtoehto on, että hankit itse kirjan hyväkuntoisen kappaleen kadonneen tilalle, jos saat sen jostakin kirjaston korvaushintaa halvemmalla. Tällöin asiasta täytyy kuitenkin sopia erikseen kirjan omistajakirjaston kanssa.
Korvausmaksun voi maksaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Jos haluat korvata kirjan kirjalla, pitäisi tosiaan ottaa ensin yhteyttä kirjan omistavaan kirjastoon.
Linda on muinaissaksalainen naisen nimen loppuosa –linda, joka merkitsee ’kilpitaistelijatarta’.Se alkoi esiintyä itsenäisenä nimenä romantiikan kaudella. Eva on heprealaisperäinen nimi ja tarkoittaa ’elämä, elämänantaja’. Matilda tulee saksalaisesta nimestä Mathilde joka tarkoittaa ’mahtava taistelijatar’. Amanda on latinaa ja tarkoittaa ’rakastettava, ystävällinen’. Sandra on lyhennelmä nimestä Aleksandra ’puolustajatar, suojelitar’ ja tulee kreikan kielestä. Olivian lähtökohtana on latinan oliivipuuta tarkoittava sana. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ja Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
Kyseessä on Kuningasruskeakäärme, joka on Australian yleisin myrkyllinen käärme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Wikipedia kertoo hakusanolla "vuorokausi":
Todellisen aurinkovuorokauden pituus vaihtelee vuoden aikana noin minuutin verran, sillä Auringon näennäinen liike ei ole tasaista. Tähän on kaksi syytä: Maan ratanopeus vaihtelee vuoden mittaan johtuen radan elliptisyydestä, ja Aurinko ei liiku pitkin ekvaattoria vaan ekliptikaa. Pisimmillään aurinkovuorokausi on joulukuun lopulla (noin 4 min 27 s tähtivuorokautta pidempi) ja lyhimmillään syyskuun puolivälissä (noin 3 min 35 s tähtivuorokautta pidempi).[6]
Tämän vuoksi määritellään kuviteltuun tasaisesti liikkuvaan aurinkoon perustuva keskiaurinkovuorokausi (engl. mean solar day), joka on noin 3 min 56 s pitempi kuin tähtivuorokausi eli noin 86 400 sekuntia.
En löytänyt lähdettä, jossa tulkittaisiin biisi-sanan syntyneen ruotsin kielen pjäs-sanasta englannin kielen piece-sanan sijaan. Itse pjäs on kehittynyt samasta ranskan sanasta pièce kuin englannin piece, Svenska.se SAOB (Svenska Akademiens ordbok) pjäs.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sana on välittynyt englannin kielestä suomeen, Suomen kielen etymologinen sanakirja biisi.
Kyllähän lahjoitukset periaatteessa kirjastoille kelpaavat, varsinkin jos ovat aineistoa, jonka voisi olettaa kirjaston asiakkaita kiinnostavan.
Kirjastojen hyllytila on rajallista ja siksi jo olemassaolevaa vanhempaa kirjastoaineistoakin, jota asiakkaat eivät enää lainaa, joudutaan joskus poistamaan aika paljon ihan vain tilan puutteen vuoksi, ja koska kirjastoihin tietysti saapuu koko ajan runsaasti uutta aineistoa, jolle sillekin pitäisi löytyä tilaa. Kaikkea lahjoitettua aineistoa ei voida siis aina ottaa hyllyyn ja osa voi joutua poistettavien kirjojen joukkoon myytäväksi.
Kannattaa ehkä tuoda mieluiten ensin lista lahjoitettavasti kirjoista näytille kirjastoon kokoelmaihmisten harkittavaksi. Kukin kirja harkitaan yksitellen, esim....
Korkeiden kokinhattujen (la toque blanche) alkuperästä on esitetty useita teorioita, joista mitään ei voida ehdottoman varmasti osoittaa muita oikeammaksi. Yhden teorian mukaan malli on peräisin kreikkalaisten ortodoksipappien päähineistä. Luostarit tarjosivat turvapaikkoja barbaareilta ja niihin paenneiden joukossa oli keisarillisen perheen palveluksessa olleita kokkeja, jotka luostarien keittiöihin sijoituttuaan ottivat eräänlaisina valepukuina käyttöön isäntiensä asuja muistuttavat kaavut ja päähineet sulautuakseen joukkoon paremmin - valkoiset mustan asemesta. Maltillisempien tulkintojen mukaan nykymallinen kokinhattu on vähittäisen kehityksen tulosta. Tavallisimmin ansio mallin kehittämisestä suodaan ranskalaisille - samoin sen...
Avioehtosopimuksia nykyisessä muodossaan on Suomessa laadittu vuodesta 1930 asti, kun vuoden 1929 avioliittolaki astui voimaan. Avioehtosopimukset rekisteröitiin ottamalla ne miehen asuin- tai kotipaikan oikeuden pöytäkirjaan. Jos mies asui ulkomailla, avioehto käsiteltiin Helsingin raastuvanoikeudessa. Vasta vuoden 1988 avioliittolaissa määritettiin, että avioehtosopimukset tulee rekisteröidä maistraatissa. Siihen asti avioehdot kirjattiin vain tuomioistuinten pöytäkirjaan ja niistä kuulutettiin Virallisessa lehdessä.
Helpoiten tiedot vanhasta avioehtosopimuksesta löytyvät siis Virallisesta lehdestä. Virallisen lehden numerot 60- ja 70-luvuilta ovat luettavissa esimerkiksi Pasilan kirjastossa, Kansalliskirjastossa ja...
Jean Piaget'n omia teoksia on mm.
- Lapsen psykologia. G 1977.
- Lapsi maailmansa rakentajana : kuusi esseetä lapsen kehityksestä. WS 1988.
Sekä ruotsiksi että englanniksi hänen teoksiaan on runsaasti kirjastossa.
Piaget'n teorioiden mukaisia muiden kirjoittajien kirjoja
- Piagetin kehityspsykologia / Ruth M. Beard. T 1971.
- Lapset ja nuoret : Jean Piagetin kehityspsykologiaa / David Elkind. G 1974.
- Lapset, tietokoneet, ajattelemisen taito / Seymour Papert. KY 1985.
Lisäksi on kasvatustieteen yleisesityksiä, joissa käsitellään myös Piaget'n ajatuksia.
Myös ruotsiksi ja englanniksi löytyy teoksia muilta kirjoittajilta.
Nämä tiedot on otettu Helmet-tietokannasta. Hakusanoina voi käyttää tekijännimeä Piaget, tai myös sanahakua jolloin...
Nea-nimi on lyhennys nea-loppuisista nimistä, esim Linneasta.
Linnea puolestaan on ruotsalaisen kasvitieteilijä Carl von Linnén kunniaksi luotu nimi, kasvitieteessä vanamon (Linnea borealis) tieteellinen nimi. Nea on esiintynyt suomen almanakassa 3.8. vuodesta 1995 lähtien.
Myös Jasmin on luontoaiheinen nimi. Sen alkuperänä on jasmiini-kasvi, joka on hyväntuoksuinen valkokukkainen koristepensas. Kukkasymboliikassa jasmiini on herkän kauneuden, viehkeyden ja rakkauden vertauskuva. Nimen juuret johtavat persiaan (yasemin) ja arabiaan (yasamin). Tuhannen ja yhden yön tarinoiden yksi henkilöhahmo on Yasmin-niminen kaunotar. Suomen almanakassa nimi on esiintynyt 9.7. vuodesta 1995 lähtien.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
Väitettä on vaikea kumota tai osoittaa todeksi. Demokratian tarkka määritteleminen on hankalaa. Demokratian perinteisiä tunnusmerkkejä vapaita vaaleja ja ilmaisunvapautta on hankala mitata, eikä tietoja varsinkaan vuosien takaa ole saatavilla.
Asiaan voi perehtyä tällä hienolla (ikävä kyllä englanninkielisellä) sivulla, jossa tarkastellaan 23 tapausta, joissa keskenään sodassa olleita valtioita on väitetty demokratioiksi. Tarkasteluun otetaan myös puoltavat ja vastustavat argumentit.
Linkki: http://users.erols.com/mwhite28/demowar.htm
Kaikki näkevät unia. Niitä on vaikea muistaa, sillä uni alkaa hälvetä mielestä heti herättyä. Kyse on siis unohtamisesta.
Voimme itse vaikuttaa unien muistamiseen. Kunnollinen kahdeksan tunnin yöuni auttaa sekä halu muistaa unia. Tässä yksi muistikikka: Sano itsellesi ennen nukahtamista: "Näen tänä yönä unen ja muistan sen herättyäni." Kirjoita uni muistiin heti herättyäsi. Pidä yöpöydällä vihko ja kynä valmiina.
