Helmet-haulla saa Albergan kartanosta 9 viitettä:
1 Espoon kartanopuistot : historian ja nykytilan inventointi vuodelta 2000 / Ranja Hautamäki 2001
2 Meidän Laajalahti : Laajalahti ry:n 50 v. : juhlajulkaisu 6.12.2000 / [julkaisija: Laajalahti ry.] ; 2000
3 Alberga = Alberga / Kirjoittajat = Författare Björkman, Sten .. [et al.] 1997
4 Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla : kulttuurihistoriallisia ajankuvia / Bo Lönnqvist ; valokuvan 1995
5 Laajalahti r.y. 40 V. / [toim. Erkki Honkanen] 1990
6 Sakaraharjainen linnani : Tarvaspään historia/ Erja Pusa 1988
7 Lepuski. 1 / Toim. Arja Salmi ...[et al.]: Leppävaara-seuran julkaisu KIRJA 1988
8 Espoo. II : Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1600-luvulla / August Ramsay KIRJA 1984
9...
Piela nimestä etunimenä ei nimikirjoista löydy tietoa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Piela etunimiä on annettu vuodesta 1920 lähtien 16 naiselle. 2000-luvulla Piela nimen on saanut 4 naista. Lisätietoja: http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Sukunimenä Piela on lähtöisin Koivistolta, jossa on useita Piela-alkuisia paikannimiä. Pitäjännimi Pielavesi yhdistetään mm. sanaan pieli eli piela ’reuna, vieri’.
Miliaana nimestä tarkasti kirjoitettuna ei löydy taustatietoa, mutta nimi voitaneen yhdistää Miljaana nimeen. Nimi Mili esiintyy naisten nimenä ja se on lyhentymä nimestä Emilia. Muita Emiliasta johdettuja nimiä ovat mm. Milja, Milka, Miili ja Miljaana. Emilia nimi on lähtöisin latinalaisesta Aemilius-...
Opetushallituksesta kerrottiin, että päätökset oppikirjoista tehdään kunta- ja koulukohtaisesti, eikä tiettyjä, yleisesti käytettyjä kirjoja ole. Kirjat myös vaihtuvat usein, kun kustantajat tuovat markkinoille uusia.
Tässä joitakin uusimpia tällä hetkellä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia yläasteen ranskan kielen oppikirjoja, useimmissa lienee kielioppi samassa, eikä erillistä kielioppia välttämättä tarvita.
- Voilà! 1 ja 2 : Textes et exercices / Kari Bärlund ... [et al.]
Ja vastaavia lukion kirjoja:
- Voilà! 3-6 : Textes et exercices / Kari Bärlund ... [et al.]
- Allez, allez viens! 1-8 / Jacques Delcos
- Pont grammatical: Textes, exercices / Liisa Ollila
- Pont culturel. Textes / Kirsti Santaholma ... [et al.]
-...
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen myöhästymismaksu 0,20 €/vrk/aikuisten aineisto on vuodesta 2004 alkaen pysynyt saman suuruisena. V. 2009 asetettiin työryhmä pohtimaan käyttösääntöjä ja mahdollisia maksuntarkistuksia ja työn pohjaksi tehtiin käyttäjäkysely koskien mm. myöhästymismaksun suuruutta. Maksu koettiin hyvinkin kohtuulliseksi. Valtakunnallisessa vertailussa se edustaa keskimääräistä suuruusluokkaa. Ennen euroaikaan siirtymistä tuo maksu oli 0,50 mk, euroihin siirtymisen jälkeen 0,10 € aina v:een 2004.
Maksun tarkoituksena on saada aineisto kiertoon toisten käytettäväksi. Myöhästymisaksun välttäminen on helppoa: verkkokirjastossa uusiminen on mahdollista useimmille asiakkaista, ja ellei tätä mahdollisuutta ole, käy uusiminen...
Vanhojen sanojen alkuperää voi etsiä löytyy jostakin etymologisesta sanakirjasta. Etymologisia sanakirjoja on useita.
Häkkinen, Kaisa, Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki : WSOY, 2004
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1-7. Hki : Suomalais-ugrilainen seura.
Suomen sanojen alkuperä. 1-3. Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000
Meri, Veijo, Sanojen synty : suomen kielen etymologinen sanakirja. Jyväskylä : Helsinki : Gummerus, 1991
Nykysuomen sanakirja. 1-8. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY.
Sanojen alkuperä ja sen selittäminen : etymologista leksikografiaa / Kulonen, Ulla-Maija
Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996
Turtia, Kaarina, Sivistyssanat. Helsingissä : Otava, 2001...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Nisula” perustuu luultavasti talonnimeen. Osa talonnimistä juontanee juurensa murresanasta ”nisu” (’vehnä’). Osa nimistä taas saattaa olla peräisin nimen ”Dionysius” kansankielisestä muodosta ”Nisu”, ”Nisius” ja ”Niso”.
Vuodelta 1539 löytyy kirjallinen maininta Hauhon Nisulan talosta, jonka isäntänä oli Nisius Olavinpoika. Varhaisin maininta varsinaisesta sukunimestä on vuodelta 1680: Anders Nisula Ikaalisista. Sukunimen muita muotoja ovat olleet ”Nisius”, ”Nisu”, ”Nisuls” (ruotsalaistettu muoto), ”Oja-Nisula”, ”Nisunen” ja ”Nisonen”. Nimi esiintyy myös yhdyssanasukunimissä kuten ”Nisumäki” ja ”Nisukoski”.
Wikipedia kertoo hakusanolla "vuorokausi":
Todellisen aurinkovuorokauden pituus vaihtelee vuoden aikana noin minuutin verran, sillä Auringon näennäinen liike ei ole tasaista. Tähän on kaksi syytä: Maan ratanopeus vaihtelee vuoden mittaan johtuen radan elliptisyydestä, ja Aurinko ei liiku pitkin ekvaattoria vaan ekliptikaa. Pisimmillään aurinkovuorokausi on joulukuun lopulla (noin 4 min 27 s tähtivuorokautta pidempi) ja lyhimmillään syyskuun puolivälissä (noin 3 min 35 s tähtivuorokautta pidempi).[6]
Tämän vuoksi määritellään kuviteltuun tasaisesti liikkuvaan aurinkoon perustuva keskiaurinkovuorokausi (engl. mean solar day), joka on noin 3 min 56 s pitempi kuin tähtivuorokausi eli noin 86 400 sekuntia.
Nämä tapahtumat löytyvät seuraavista kohdista:
Albus Dumbledoren kuolema: Harry Potter ja puoliverinen prinssi, luku 27
Sirius Mustan kuolema: Harry Potter ja Feeniksin kilta, luku 35
Remus Lupinin kuolema: Harry Potter ja kuoleman varjelukset, luku 31
Dobbyn kuolema: Harry Potter ja kuoleman varjelukset, luku 23
Kyseessä on kreikan kielen kirjain M μ (mi, suomeksi myy). Ks. esimerkiksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_kieli kohta Katso myös: Kreikkalaiset kirjaimet (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalaiset_kirjaimet )
Alikersantti Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli Väinö Linnan mukaan Tuntemattomasta sotilaasta tutun Antti Rokan esikuva.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylk%C3%A4s
HelMet-kirjastokortti täytyy tosiaan päivittää, kun täytät 15 vuotta. Nyt korttisi takaaja on vielä vastuussa kortilla lainatusta aineistosta, mutta 15-vuotta täytettyäsi vastuu siirtyy sinulle itsellesi. Jouduit myös sen jälkeen maksamaan myöhästymismaksuja, jos palauttamasi aineisto on myöhässä. 15–17-vuotiaille varaukset ovat kuitenkin vielä ilmaisia.
Kirjastokortin päivittäminen onnistuu maksutta missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja virallisen henkilöllisyystodistuksen. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla. Helsingin...
Ruotsin laki tuli Suomessa käyttöön vasta 1347 voimaan tulleen Maunu Eerikinpojan maanlain myötä. Aiemmin, vaikka maa Ruotsin vallan alla olikin, Suomessa sovellettiin tapaoikeutta ja Ruotsissa paikallisia maakuntalakeja. Vuonna 1442 säädettiin Kuningas Kristofferin maanlaki. Näistä laeista oli pitkään olemassa vain käsinkirjoitettuja kopioita. Ensimmäiset suomenkieliset maanlakien käännökset syntyivät vasta 1500-luvulla.
Kotimaisten kielten keskuksen Kaino-aineistopalvelusta löytyvät Kuningas Kristofferin maanlain varhaiset suomennokset: http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/lait_coll_rdf.xml. Helpommin luettavassa muodossa nykykielellä se on julkaistu Martti Ulkuniemen suomentamana kirjana Kuningas Kristoferin maanlaki 1442 (...
Esitteisiin tavalla tai toisella liittyvä materiaali näyttää olevan etupäässä graafiseen ulkoasuun ja käännöksiin keskittyvää tutkimusta ja ohjeistusta. Lisäksi löytyy joitakin yleisiä teoksia painotuotteista. Tässä muutamia teoksia, joista voisi olla apua:
Graphics letterhead--the international survey of letterhead design--ein Internationaler Überblick über die Gestaltung von Briefpapier--une vue d'ensamble de la ,creation internationale de papiers a lettres 1--edited by = Herausgegeben von = realise par: B. Martin Pedersen , 199.
More promotion, Rockport, Glouchester (Mass.), cop. 1998.
Ikävalko, Elisa: Painotuotteen tekijän käsikirja, Helsinki, 1995.
Lyytikäinen, Kata: Painotuotteen suunnittelu, Opetushallitus, [Helsinki], 1995.
Loiri,...
Kettu pääsee puuhun jos se oikein haluaa. Usein puuhun houkuttaa ruoka.
https://yle.fi/uutiset/3-6587018
Ketun kynnet ovat osittain sisäänvedettävät, mutta ne eivät suoraan liity kiipeämiseen. Toki sisäänvedettävät kynnet varmaan helpottavat otteen saamista kiivetessä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ketut#cite_note-Burrows-8
https://www.riistakolmiot.fi/animal/kettu-vulpes-vulpes/
Supikoira ja naali ovat Suomessa koiraeläimiä, jotka elävät kettujen tavoin joko pareittain tai pienryhmissä ja saalistavat yksin.
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/?c=Canidae
Hjalmar Backmanin säveltämän ja Simo Korpelan sanoittaman laulun "Sunnuntaiaamuna" varhaisin nuottijulkaisu löytyy vuodelta 1904. Tässä nuotin tiedot:
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.994810784206249
Kappale on julkaistu levyllä tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1929 Rosa Arvosen ja Kaarle Venton esittämänä:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/___r.php?rooli_filter=1&vuosi_alku=&vu…;
Laulun säveltäjä on Taneli Kuusisto. Laulun sävelmään on kahdet eri sanat ja molemmilla sanoituksilla on myös eri nimi: "Oi saavu, rauhan juhla" (sanat Väinö Havas, alkusanat: "Oi saavu suuri rauhan juhla") ja "Sä kansa, vaeltava" (sanat V. I. Forsman eli Väinö Ilmari Forsman, alkusanat: "Sä kansa vaeltava pimeässä").
Nuotissa "Kauneimmat joululaulumme" (ISBN 951-757-199-2, Fazer FM07942-6) on tästä yksinlaulusta nuotinnos pianolle. Laulu on nuotissa nimellä "Sä kansa, vaeltava", mutta nuotissa on myös "Oi saavu, rauhan juhla" -sanoitus.
Nimellä "Sä kansa, vaeltava" löytyy nuotteja myös sekakuorolle ja yksinlaulunuotteja lauluäänelle ja pianolle.
Suomen kansallisdiskografia Viola, joka on käytettävissä kirjastoissa ja josta voi hakea kappaleen alkusanoilla, kertoo, että kysymäsi laulu on Georg Malmsténin säveltämä ja Reino Rannan sanoittama Näenhän valoisan taivaan. Tauno Palo on levyttänyt laulun. Voit kysyä äänitettä YLE:n äänitearkistosta osoitteesta pekka.gronow@yle.fi.
Oiva Paloheimon runo Kerjäläislegenda löytyy hänen vuonna 1935 ilmestyneestä kokoelmastaan Vaeltava laulaja:
Aineistohaku HelMetin http://www.helmet.fi/ mukaan Vaeltava laulaja on lainattavissa Pasilan kirjaston varastosta. - Kerjäjäislegenda sisältyy myös Oiva Paloheimon vuosina 1955 ja 1981 julkaistuihin Runot -kokoelmiin.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Hki Otava 2000) käy selville, että Kärnä-sukunimelle on kaksikin selitystä. Hämäläiselle sukunimelle Kärnä voi antaa selityksen kärnä "äkäinen, riitainen ihminen". Nimi voi olle myös ruotsalaisperäinen. Ralf Saxen on rinnastanut Lappajärveltä talonnimen Kärnä Ruotsissa keskiajalla tavalliseen henkilönimeen Kärna, Kärne. Lisää tietoa nimen levineisyydestä yms. paikkakuntanne kirjastosta ylläolevasta kirjasta ja muista nimikirjoista.
