Lahden kaupunginkirjasto on julkistanut tänä vuonna käännösrunotietokannan ”Linkki maailman runouteen”. Se sisältää suomennettujen runojen viitetietoja. Runoja on luetteloitu tähän mennessä yli 18 000. Niitä voi hakea nimen, alkusäkeiden, jonkin yksittäisen sanan, tekijännimen, alkukielen ja maan perusteella. Osoite on http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ .
Tietokantaan on luetteloitu etupäässä antologioissa ja kirjallisuus- ja kulttuurilehdissä julkaistuja suomennoksia. Yksittäisten runoilijoiden kokoelmista ja valikoimista on vähemmän tietoja. Tietokannasta ei voi tarkastaa luotettavasti, mitä kaikkea kultakin runoilijalta on suomennettu.
Tietokannasta käy ilmi, että J. W. Goethen runo ”Selige Sehnsucht” on suomennettu...
Pyykkönen on vanha nimi. Siitä esiintyy merkintöjä 1500-luvun puolivälissä Kannakselta Jääskestä, Muolaasta ja Kivennavalta sekä Rantasalmen ja Pellosniemen suurpitäjistä, 1600-luvulla Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Pyykkösiä on myös Kainuussa. Pyykkö ja Pyykkönen on yhdistetty linnunnimitykseen ’pyy’. Samoilla alueilla esiintyy myös Pääkkö-nimet, jotka ovat voineet vaikuttaa nimien syntyyn. Nykyisin Pyykkösiä on eniten Oulun läänissä. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet.
Androidi on robotti, joka on muotoiltu muistuttamaan ulkoisesti ihmistä. Toistaiseksi androidit ovat tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien hahmoja, mutta oletettavasti ainakin osa robottien valmistajista kehittää laitteitaan muistuttamaan ihmistä enemmän ja enemmän. Englannin kielen sana android tarkoittaa sekä androidia että puhelimille ja muille mobiililaitteille tarkoitettua ohjelmistokokonaisuutta.
Heikki Poroila
Elokuva Die Brücke perustuu Manfred Gregorin (oik. Gregor Dorfmeister) samannimiseen omaelämäkerralliseen romaaniin. Suomeksi se on julkaistu nimellä Silta (WSOY, 1959).
Keväällä 2005 julkaistussa Hamburger Abendblattin artikkelissa Gregor kertoo kirjansa sillan tosiasiassa muotoutuneen kahdesta sillasta, joista toinen on hänen kotikaupunkinsa Bad Tölzin keskustassa sijaitseva Isar-silta, toinen noin parinkymmenen kilometrin päässä kaupungista sijaitseva tarkemmin määrittelemätön syrjäinen metsäsilta: "Wirklichkeit gab es zwei Brücken, eine etwa 20 Kilometer von Bad Tölz entfernt im Wald und die Isar-Brücke in der Tölzer Innenstadt."
http://www.abendblatt.de/vermischtes/journal/article324523/Wir-waren-do…
Heikki ja peikko on Lauri Pohjanpään runo. Runo on alun perin ilmestynyt pienenä kirjasena vuonna 1938, mutta tätä painosta voi olla vaikea saada käsiinsä.
Pohjanpää, Lauri
Heikki ja Peikko / kuvitt.: R. Koivu
Helsinki : Koulutarpeiden keskusliike, [1938]
15, [1] s.
Sarja: Pikkuväen kuvasatuja; 6
Runo on painettuna myös ainakin teoksessa Pieni aarreaitta III, WSOY 1993 (s. 253-254)ISBN 951-0-17874-8. Pieni aarreaitta –kirjasarjaa löytyy monista kirjastoista.
Kyseessä on Otto Mannisen runo Murheen vilja kokoelmasta Matkamies (1938).
Runo on luettavissa myös esimerkiksi seuraavista teoksista.
Manninen, Otto: Runot (1950 tai 1979, WSOY)
Suomen runotar (Suomen kirjailijaliiton asettama toimituskunta Weilin+Göös, 1965)
Suomen runotar 1 (toim. toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990).
Suomen kirjallisuuden antologia. 4, Vuosisadan vaihde (koonneet Tuomas Anhava, Kai Laitinen ja Matti Suurpää, Otava, 1968)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://finna.fi
Tilastokeskus julkaisee tilastoja niin kunnan, valtion kuin yksityisen sektorinkin palkoista, esim. kuntasektorin palkat http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html . Nämä ovat siis kuitenkin keskiansioita, eivät peruspalkkoja. Kirjastonhoitajien palkkaluokat kunnissa ja valtiolla löytyvät Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimuksesta, valtion osalta Valtion yleisesta virka- ja työehtosopimuksesta. Nämä löytyvät Internetistäkin, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion työehtoihin, sopimuksiin ja palkkamääräyksiin kannattaa tutustua Valtiovarainministeriön julkaisemassa kokonaisuudessa Valtio työnantajana, http://www.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana/index.jsp . Valtion virka- ja työehtojen...
Suosikki on suomalainen nuorisolehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1961. Lehden vaiheista löytyy tietoa seuraavilta sivustoilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suosikki ;
http://www.helsinki.fi/~jerola/onil1908_ihSuosikki.html
Kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta Artosta löytyi pari artikkelia, joista voi olla apua aiheen käsittelyssä.
Haapanen, Seppo : Mikä menee nuorten kaaliin? Julkaisussa: Aikakausilehdistö, 1992 : 4, s. 23-27.
Karvala, Kaappo : Jyrki Hämäläinen : Suosikki ei ole historiaa. Julkaisussa: Markkinointi & mainonta : Talentum, 1996 : 8, s. 25. Lehdet on luettavissa Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot: Unioninkatu 36 00014 HELSINGIN YLIOPISTO.
puh. (09) 191 23196.
Suosikki -lehden vuosikertoja löytyy vuodesta 1983...
Joensuussa Hukanhaudalla oleva kadunnimi Lonikintie on saanut nimensä siellä 1920-luvulta lähtien olleesta Lonikin tilasta. Tilalla oli peltoja, jota sanottiin Lonikin pelloiksi, tilalla harjoitettiin myös karjataloutta.
Mutta siihen, mitä itse sana lonikki tarkoittaa, ei löytynyt suomen kielen sanakirjoista aivan varmaa vastausta. Suomen etymologisesta sanakirjasta, osa 2, 1958, löytyy sana lonnikko 'hyvin alava paikka' ja lonne 'laakso, alanko'. Olisikohan sana tullut näistä.
Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainitaan sana lonneikko 'vesiperäinen, veden syömä maasto'. Hukanhaudan alueella on maan kallistuman paljastamaa järvenpohjaa alettu käyttää kasvumaana.
Lähde: Kylästä kaupungiksi : Hukanhauta Penttilä, Utra,...
Tarkkaa vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Eero Kiviniemen etunimioppaassa Iita Linta Maria (1993) on suosituimpien nimien listoja vuoteen 1991 asti. Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla olevat vuosittaiset etunimitilastot eivät ulotu vuosiin 1993-95. 1990-lukua koskeva tilasto siellä kuitenkin on, mutta se ei jaottele kutsumanimiä ja jälkimmäisiä nimiä erikseen. Löydät palvelun osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ (klikkaa sivun keskiosassa olevaa linkkiä Nimipalvelu ja sitten Suosituimmat etunimet > 1990 - 99). Listasta löytyy 10 suosituinta miehen ja naisen nimeä sillä vuosikymmenellä. Lisätietoja asiasta voi kysellä Väestörekisterikeskuksesta, jonka yhteystiedot löytyvät em. nettisivulta.
Vuoden 1995 suosituimmat...
Sukunimikysymyksissä on yleensä hyvä lähdeteos Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" (Otava). Munter-nimestä ei siellä ole valitettavasti mainintaa.
Internetissä Väestetörekisterikeskuksen sivulla löytyy vain lukuja, mutta ei tietoa nimen alkuperästä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nykyisenä nimenä Munter on 182:lla henkilöllä (Suomi 166, ulkomaat 16).
Ruotsin kielessä "munter"-sanan merkitys on sanakirjan mukaan hilpeä, hauska, iloinen. Saksan kielessä merkitys näyttäisi olevan kutakuinkin sama.
Kun Google-hakukoneeseen syöttää kaksi termiä munter nimi, tulee hakutulokseen Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksen linkki:
http://www.genealogia.fi/genos/64/64_76.htm...
Kymmenen prosentin myytin alkuperästä ei ole tietoa, mutta siihen viitattiin jo vuoden 1929 itsensäkehittämiskurssin mainoksessa.Väitettä teki vuonna 1936 tunnetuksi toimittaja Lowell Thomas, joka kirjoitti myytistä Dale Carnegien myyntimenestykseksi nousseen elämäntaito-oppaan Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa esipuheessa. Thomas oli viitannut siinä virheellisesti William Jamesiin. James oli merkittävä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun psykologi, joka kirjoitti paljon siitä, miten ihmiset yleensä saavuttivat vain osan potentiaalistaan. James ei kuitenkaan puhunut tarkoista prosenteista eikä aivojen käytöstä.
Kymmenen prosentin myytti on liitetty myös Albert Einsteiniin, jonka on väitetty viitanneen nerokkuutensa johtuvan...
Air on tässä tapauksessa ranskaa ja tarkoittaa sävelmää tai laulua. Se oli barokin aikana yksinkertaisen laulu- tai soitinsävellyksen yleisnimitys. Barokin ajan sarjoissa air usein muodostaa vastakohdan sarjan tanssillisille osille.
Myös Bachin kuuluisa ”Air” on sarjan osa. Se on yksi osa alkusoitosta tai sarjasta kamariorkesterille. Koko teoksen numero Bachin teosluettelossa (Bach-Werke-Verzeichnis, lyhennetään BWV) on 1068 ja nimi on ”Ouvertüre D-dur”. Kirjastojen luetteloissa tästä teoksesta käytetään yhtenäistettyä nimekettä ”Alkusoitot, kamariorkesteri, BWV1068, D-duuri”. ”Ouvertüre” tarkoittaa tässä orkesterisarjaa, jonka ensimmäinen osa on ”Ouverture”, joka on rakenteeltaan ranskalainen alkusoitto. Teoksen muut osat ovat ”Air...
Kysyin asiaa kollegoilta ympäri Suomea ja sain kaksi erilaista vastausta, jotka ovat tässä:
Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Juhani Pohjanmies, ja se on omistettu Lahden Tyttölyseolle. Sanat ja nuotit löytyvät ainakin tyttölyseon historiikistä "Lahden yksityinen tyttölyseo 1908-1958" (s. 106 - 107). Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten sen voi tilata kaukolainana. Kaukolainalomakkeen voi täyttää lähikirjastossa tai tästä linkistä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Herman Rechberger on säveltänyt kuorolaulun Oda I, joka alkaa sanoilla Kultainen lyyra (suom. Teivas Oksala), Khrysea forminks (kreik. san. Pindaros).
Laulu löytyy nuotista (suomenkieliset ja kreikankieliset sanat)...
Aiheesta ei suomen kielellä kovinkaan paljon aineistoa löydy. Seuraavissa kirjoissa on noin sivun verran kussakin Saksan ruokakulttuurista: Talvi Jussi / Gastronomian historia ISBN 9511104586 , Huhtala Ulla / Maailman keittiöt -opas kansainväliseen ruokakulttuuriin ISBN 9513101053, Saksa (Kansojen kirjasto) ISBN 9518640882. Kirjat löytynevät useimmista yleisistä kirjastoista.
Haagan ammattikorkeakoulun sivuilla http://www.haaga-helia.fi/ voit hakea heidän kokoelmatietokannastaan. Vapaatekstihaku saksa ruokakulttuuri antaa mm. artikkelin Saksalainen makkarataivas Meira 1998:2, s. 10-11 ja opinnäytetyön Mattila Outi Saksalainen ruokakulttuuri v. 1991.
EU:n elintarvikelainsäädännössä määritetään vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltava saannin vertailuarvo keskiverto aikuisella. Saannin vertailuarvolla tarkoitetaan kuinka paljon tuote ylittää kyseisen suosituksen. Esimerkiksi tuote, joka ylittää 200 % vuorokautisen saannin vertailuarvon sisältää kaksinkertaisen määrän vitamiinia suositukseen nähden. Valtiot antavat saantisuosituksia, jotka perustuvat väestötutkimuksiin. Esimerkiksi D-vitamiinin tarve on suurempi Pohjoismaissa talvikautena kuin EU:n määrittämä saannin vertailuarvo.
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarv…
https://www.sanasol.fi/faq/mita-tarkoittaa-ravintolisan-pakkauksessa-ol…
Kyseessä on vanha kansansatu Ukon tytär ja akan tytär, joka on esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: suomalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Avaimeton vakka--suomalaisia kansansatuja
Kuvittanut: Jufa, Tamara & Margarita
Toimittanut/Kertoja: Konkka, Unelma (koonnut)
Tunnus: 5754503644
Julkaisutiedot: Karjala, 1993
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: venäläinen kansansatu
Teos/Kokoelma: Taikasormus--Venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista
Suomentanut: Jaakkola, Marja-Leena
Kuvittanut: Kurkin, Aleksandr
Tunnus: 9512035936
Julkaisutiedot: Gummerus, 1990
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: suomalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Suomen kansan satuja ja...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (2004) mukaan Ivan on Johannes-nimen venäjänkielinen muoto.
Johannes on vuorostaan kristikunnan yleisimpiä nimiä ja se merkitsee heprean kielellä "Jahve on osoittanut armon" tai "Jumala on armollinen". Johannes tunnetaan myös kristillisessä perinteessä Kristuksen edeltäjän, Johannes Kastajan nimenä.
Nimen Johannes alkuperää on selvitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla jo aiemmin esimerkiksi täällä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=cd8f…
Voit etsiä lisätietoa Ivanista ja muista etunimistä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. (3. tark. p. 2004)
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat. Mitä nimet kertovat. (4. uud. p. 1994)
Vilkuna...
Teini-sana on kuulunut kirjakieleemme jo Agricolan ajoista lähtien. Alun perin se merkitsi rahan- ja ruoankeruussa kiertänyttä koululaista tai ylioppilasta. Nykyisen merkityksensä ("teini-ikäinen, 13-19-vuotias", "toisella vuosikymmenellään oleva koulunuorison edustaja") se on saanut englannin kielen vaikutuksesta 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Voisi sanoa, että 1800-luvulla teini-ikää ei ollut vielä keksitty; sen aikaisissa oloissa ei vielä ollut käyttöä nykyisin ymmärretyn teini-iän kaltaiselle käsitteelle, eikä kielessämme varsinaisesti ollut sitä merkitsevää sanaakaan (talonpoikaisessa kulttuurissa nuoruus merkitsi lähinnä toisen ihmisen vallan alaisena elämistä). "Nuorisokin" kotiutuu suomen kirjakieleen vasta 1830-luvulla, kun Elias...
