Lorcalta suomennetut valikoimat ovat yksikielisiä. Mutta voisit varmaan lukea rinnakkain suomen- ja espanjankielistä kirjaa. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavana espanjaksi kokoelma ”Poema del cante jondo”, joka on suomennettu nimellä ”Runoelma cante jondosta”, sekä kokoelma ”Romancero gitano”. Kirsi Kunnaksen suomentama valikoima ”Mustalaisromansseja” sisältää lähes kaikki ”Romancero gitanon” runot.
Suomennoksia on olemassa useimmilla kirjastoilla, espanjalaisia alkuteoksia vain muutamilla. Näet tilanteen Helmet-tietokannastamme. Esim. Helsingin pääkirjastolla on kirjaa, jossa ”Poema del cante jondo” ja ”Romancero gitano” ovat samoissa kansissa.
Lisäksi kirjastoissa on kokoelmaa ”Poet in New York”, jossa on rinnakkaisteksti...
Voisiko kyseessä olla P. Mustapään runo nimeltä Vanhan haudankaivajan kertomus?
Tässä pätkä haudankaivajan runoa:
” […] Ja hän hautarivit näki / ja mietti, että siinä nukkui pitäjän vanha väki: / oli paronia ja riiarinnaa ja rovastia ja muuta / – vaan itseasiassa kuitenkin vain rapiata luuta, / joka helponlaisesti murenee ja tomuksi, tuhkaksi / hajoaa, / kun kaivaessaan lapion terällä hiukkasenkin kajoaa.”
Mustapää runoilee näin kokoelmassaan Laulu vaakalinnusta (1927). Runo kuuluu kuusiosaiseen sikermään nimeltä Dominus Krabbe. Vanhan haudankaivajan kertomus löytyy myös P. Mustapään Kootuista runoista (WSOY, 1974), sivulta 119.
Niki on alunperin Nikolauksen ja sen muunnelmien lempinimi. Se on tulkittu myös englantilaisen Nicky-nimen suomalaiseksi kirjoitusasuksi. Senkin taustalla on Nikolaus. Niki oli nimeneä harvinainen vielä 1970-luvulla. Vuoteen 2006 mennessä nimen Niki oli saanut 650 henkilöä, ja näistä parisen kymmentä on tyttöjä. Parisenkymmentä nimenkantajista kirjoittaa sen asussa Nici ja viitisenkymmentä englantilaisessa muodossa Nicky.
Oskari nimen taustoista vastaus löytyykin vastausarkistosta, josta lainattu vastaus:
Oskari (nimipäivä 1.12.) ja Oskar muodostuvat muinaisgermaanisista sanoista 'ans' = jumaluus ja 'gar' = keihäs eli 'Jumalan keihäs' (vrt. latinalainen muoto Ansgarius ja frankkilainen Ansgar, sana muuntui Pohjoismaissa muotoon Asgeir,...
Vuorokeskustelu on Immi Hellenin kirjoittama. Googlen avulla (kirjoitin hakukenttään Hyvää huomenta Punahilkka)löysin sanat kokonaisuudessaan verkostakin mutta varmasti oikea versio löytyy esim kirjasta Tarujen kultamaat, joka on tällä hetkellä paikalla Leppävaaran kirjastossa luokassa 2.2 tekijänä Immi Hellen.
Sulo Kolkasta on kirjoitettu ainakin teos Simeonin silmäkulma: Sulo Kolkka : intohimoinen urheilumies, kansakunnan rakennusmies; Helsinki, Suomen urheilumuseosäätiö, 2006; tekijä Hannu Pelttari. Teos on lainattavissa Helsingin pääkirjastosta Pasilassa. Hänestä on tietoa myös kahdessa muussa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvässä teoksessa: Vettenniemi, Erkki: Joutavan juoksun jäljillä : kestävyysjuoksun varhaisvaiheet Suomessa, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006, ja Urheilu, historia ja julkisuus, toim. Anssi Halmesvirta ja Heikki Roiko-Jokela, Jyväskylä, Atena, 1998. Teosten saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Suomessa on toiminut useita lasi- ja pullotehtaita. Leena Nokela kertoo kirjassaan "Rakkaat vanhat tavarat" (1998) pulloteollisuuden vaiheista Suomessa. Myös Heikki Matiskaisen "Suomalaisen lasin historia" (1994) sisältää pulloihin keskittyvän osion. En valitettavasti osaa sanoa, minkä tehtaan tunnus voisi olla L. Toivottavasti löydät tiedon seuraavista lähteistä.
Saat luettelon Suomessa toimineista lasitehtaista esim. Hagelstamin huutokaupan nettisivuilta.
http://www.hagelstam.fi/2007/sivu/lasitehtaat
Lasitehtaista löytyy tietoa myös kirjoista: Reijo Ahtokari on kirjoittanut kirjan "Suomen lasiteollisuus 1681 - 1981". Vilho Annalalta löytyy myös teos "Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan" vuodelta 1948.
Kannattaa tutustua myös...
Vastaus löytyy vaikkapa Wikipediasta:
Romaani on laaja proosamuotoinen, sepitteellinen kirjallinen teos. Romaani on 1800-luvulta lähtien ollut kaunokirjallisuuden hallitseva lajityyppi.
Romaania muistuttavia pitkiä proosateoksia on kirjoitettu Euroopassa ja muualla maailmassa jo antiikin aikoina. Antiikin aikana romaania ei kuitenkaan vielä määritelty, koska se ei ollut arvostettu kirjallisuudenlaji. Pitempiä proosateoksia kutsuttiin kreikaksi muun muassa nimillä historia, mythos, drama tai plasma, latinaksi taas nimellä fabula. Niiden aiheina olivat yleensä rakkaus ja seikkailut, Roomassa usein eroottiset teemat.[2] Antiikin aikaisia romaanin alkumuotoja ovat miletolaiset tarinat, ...
Suomen kielen perussanakirjan mukaan perhe on yhdessä asuvien ihmisten ryhmä, jonka tavallisesti muodostavat kaksi keskenään avio- tai asuinliitossa olevaa henkilöä ja heidän lapsensa tai yksinhuoltaja lapsineen tai lapseton pariskunta.
Kyseessä on vanha kansansatu Ukon tytär ja akan tytär, joka on esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: suomalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Avaimeton vakka--suomalaisia kansansatuja
Kuvittanut: Jufa, Tamara & Margarita
Toimittanut/Kertoja: Konkka, Unelma (koonnut)
Tunnus: 5754503644
Julkaisutiedot: Karjala, 1993
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: venäläinen kansansatu
Teos/Kokoelma: Taikasormus--Venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista
Suomentanut: Jaakkola, Marja-Leena
Kuvittanut: Kurkin, Aleksandr
Tunnus: 9512035936
Julkaisutiedot: Gummerus, 1990
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: suomalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Suomen kansan satuja ja...
Pentti Lempiäisen kirjassa " Suuri etunimikirja" kerrotaan, että Manda, Mandi ovat Amandan lyhentymiä. Mandi pohjautuu englantilaiseen puhuttelumuotoon Mandy. Amanda viettää nimipäivänsä 26.10 suomenkielisen almanakan mukaa.
"Käyn ahon laitaa" on teoksessa Suuri toivelaulukirja 7,
ISBN 951-643-710-9. Nuottikirjan saatavuuden voi tarkastaa HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi/search*fin/
Joensuussa Hukanhaudalla oleva kadunnimi Lonikintie on saanut nimensä siellä 1920-luvulta lähtien olleesta Lonikin tilasta. Tilalla oli peltoja, jota sanottiin Lonikin pelloiksi, tilalla harjoitettiin myös karjataloutta.
Mutta siihen, mitä itse sana lonikki tarkoittaa, ei löytynyt suomen kielen sanakirjoista aivan varmaa vastausta. Suomen etymologisesta sanakirjasta, osa 2, 1958, löytyy sana lonnikko 'hyvin alava paikka' ja lonne 'laakso, alanko'. Olisikohan sana tullut näistä.
Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainitaan sana lonneikko 'vesiperäinen, veden syömä maasto'. Hukanhaudan alueella on maan kallistuman paljastamaa järvenpohjaa alettu käyttää kasvumaana.
Lähde: Kylästä kaupungiksi : Hukanhauta Penttilä, Utra,...
Salmela-nimi ei ilmeisesti tarkoita varsinaisesti mitään vaan on useimmiten peräisin asuinpaikan nimestä. Salmela nimi on yleistynyt sukunimenä vasta 1800-luvun lopulta lähtien. Nimeä suosivat 1900-luvun alussa ruotsinkielisten nimien suomentajat. Ainakin Strand-, Mironow-, Spännar- ja Stenholm-nimiset henkilöt ovat suomentaneet nimensä Salmelaksi. Tällä hetkellä Suomessa elää 5393 Salmela-nimistä henkilöä.
Lähde: Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkala, Sirkka Paikkala. Teoksessa Uusi suomalainen nimikirja. Helsinki, 1988
tai
Suomelaiset sukunimet. Weilin+Göög, 1993
tai
Sukunimet. Otava, 2000
Väestörekisterikeskus
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Turun kaupunginkirjaston Julinin lehtisaliin (Eerikinkatu 4) tulee vuonna 1999 131 erilaista sanomalehteä. Ulkomaisia säilytetään kolme kuukautta. Kotimaisten säilytysajat vaihtelevat puolesta vuodesta hamaan ikuisuuteen. Myös säilytysmuodot vaihtelevat: sanomalehtiä on mikrofilmattuina, sidottuina ja irtonumeroina.
Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna vuodesta 1905. Mikrofilmit ja niiden lukulaitteet sijaitsevat Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa (Linnankatu 2, 2. krs). Mikrofilmikopion hinta on 2 mk. Julinin lehtisalissa Turun Sanomia säilytetään yksi vuosi irtonumeroina (valokopion hinta 1 mk) sekä sidottuina lehtinä 10 vuotta (sidottuja lehtiä ei voi kopioida).
Turun kaupunginkirjastoon tulevat sanoma- ja aikakauslehdet löytyvät...
Nelli on lyhentymä Eleonorasta, joka puolestaan tulee arabialaisesta nimestä Ellinor, Jumala on valoni.
Olivia (lat. oliivipuun lehvä) on Oliverin naispuolinen vastine. (Oliverin kohdalla nimen alkuperästä on kaksi vaihtoehtoa: lat. oliivipuun istuttaja tai muinaissaksan Alfher, keijuvihollinen) Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
Telttasaunan ohjeita löytyy myös verkosta:
http://wiki.partio.net/Telttasauna
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/sauna.htm
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/firm/telttasauna.pdf
Isän tai äidin nimestä muodostetusta poika- tai tytär-loppuisesta nimestä on säädetty vain, että se voidaan antaa toiseksi tai kolmanneksi nimeksi (Nimilaki 32 b §). Ennen vuonna 1991 voimaan tullutta uutta etunimilakia sallittuja olivat vain isän nimestä muodostetut nimet.
Patronyymejä, isännimiä esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä. Myöhempien vuosisatojen kirkonkirjoihin niitä on toisinaan merkitty, toisinaan ei. Myös matronyymejä, äidinnimiä, esiintyy kirkonkirjoissa jonkin verran. Isännimet ovat olleet talonnimen tai muun asuinpaikan nimen, ammattinimityksen tai nimetyn ominaisuuksista kertovan liikanimen ohella sukunimiksi vakiintuneiden lisänimien perustana. Niitä on käytetty sukunimenomaisesti siinä vaiheessa kun kaikilla ei vielä...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei ohjetta löytynyt. Vähän vanhempia kirjoja poistetaan, jotta saadaan tilaa uusille.
Netistä löysin pari mielestäni hyvää ohjetta. Olen itsekin tehnyt joskus muutaman ja olen samaa mieltä keskustelijoiden kanssa siitä, että liiman laatu ja kehyksen varovainen puristaminen/vasarointi pehmusteen avulla on se kriittisin asia.
http://singerisoikoon.blogspot.fi/2012/03/kannykkakukkaro-ja-kukkaronke…
http://miutsi.blogspot.fi/p/ohje-klipsikukkaro.html
http://www.kaspaikka.fi/sailytys-kuljetus/nuppikukkaro/index.html
