Asia selvinnee parhaiten vertaamalla elokuvan sisältöä Maria Montessorin kirjoitettuun elämäkertaan - tosin näissäkin kirjoittaja on tietysti saattanut käyttää jonkinlaisia kirjallisia vapauksia, joten ehdotonta totuutta ei liene mahdollista selvittää.
Yhtään Montessorin elämäkertaa ei näytä suomennetun, mutta HelMet-kirjastosta löytyy englanniksi seuraava teos:
Kramer, Rita, Maria Montessori : a biography. London : Hamish Hamilton, 1989
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
ja ruotsiksi tämä:
Signert, Kerstin, Maria Montessori : anteckningar ur ett liv. Lund : Studentlitteratur, 2000
http://www.helmet.fi/record=b1512015~S9*fin
Myös internetistä löytyy jonkin verran tietoa Montessorin elämästä:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/...
Hei,
laulu on nimeltään Luontolöytöjä, ja se on äänitteellä Eskariin!. Levyllä esiintyvät Soiva Siili ja Teuvo Pakkalan koulun lauluryhmä ja se liittyy saman nimiseen esiopetuksen oppikirjaan.
Levyn tiedot:
ESKARIIN! [Äänite] / sovitukset ja tuotanto: Ismo Koskela, Soiva Siili ; kuoronjohto ja kuorosovitukset: Sanna Paitsola
TEKIJÄT Koskela, Ismo (sov.)
Paitsola, Sanna (sov.)
Itkonen, Aleksi (esitt.)
Soiva Siili (esitt.)
Musarit (esitt.)
Teuvo Pakkalan koulun lauluryhmä
Esimerkiksi HelMet-kirjastojen tietokannassa on Percy Montrose hyväksytty säveltäjäksi, mutta näin vanhat asiat ovat usein hankalasti varmistettavissa. Myös Yhdysvaltojen Kongressin kirjastossa on Montrose hyväksytty laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi, mutta sielläkään ei näytä löytyvän tekijän elinvuosia.
Suomessa tekijänoikeuden suoja on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Teoriassa on mahdollista, että Montrose - jos hän todella on laulun tekijä -, olisi elänyt hyvin pitkän elämän ja kuollut niin myöhään, että suoja olisi edelleen voimassa (tällä hetkellä suojattuja ovat vuonna 1945 tai myöhemmin kuolleet). Kun tämän Montrosen elinvuosia ei ilmeisesti kukaan tiedä, asia jää ratkaisematta. Todennäköisesti laulun suoja on päättynyt jo aikoja...
Kuulostaa hiukan oudolta tilanteelta. Kaikki tietokoneiden cd-lukijat soittavat kyllä ääni-cd:itä, mutta onko sinulla asennettuna soitin esim. Real Player tai Windows Media Player? Soittimia on lukuisia muitakin, mutta nämä ovat yleisimmät.
Voit ladata soittimia ilmaiseksi netistä, esim. seuraavista osoitteista:
http://www.microsoft.com/windows/windowsmedia/fi/player/download/downlo…
http://europe.real.com/realplayer/
Rakkautta tunteena tuskin on kukaan varsinaisesti keksinyt, mutta sitä on kyllä yritetty selittää monin eri tavoin. Esimerkiksi filosofi Platon (427 - 347 eaa.) esittää teoksessaan Pidot myytin, jonka mukaan ihmiset olivat alun perin pallomaisia, kahdeksanraajaisia olioita, kaksoisihmisiä. Myöhemmin jumalat halkaisivat nämä kaksoisihmiset kahtia, mutta ihmiset tuntevat edelleen vetoa entistä vastinpariaan kohtaan. Tämä molemminpuolinen kaipaus on rakkautta. Platon ei itsekään ottanut tätä myyttiä kovin vakavasti, mutta ajatus kohtalon toisilleen määräämistä rakastavaisista elää edelleen meidänkin kulttuurissamme.
Rakkautta on myyttien lisäksi pyritty selittämään myös luonnontieteiden ja kulttuurihistorian avulla. Luonnontieteelliset...
Haanpää kuvasi omien kokemustensa ja tuntojensa pohjalta sotaa ja sotilaselämää novellikokoelmassaan Kenttä ja kasarmi. Novellien pohjana ovat viiltävät muistot nuoren tasavallan asevelvollisuudesta. Novellit käsittelevät osaksi armeijan komentosuhteiden mahdollistamaa mielivaltaa. Lisää tietoa Haanpään tuotannosta ja teosten teemoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksesta Kotimaisia sotakirjailijoita, toim. Kari-Otso Nevanluoma. BTJ 2001 sekä Kai Laitinen, Suomen kirjallisuuden historia. Otava, 1997.
Kyseessä on WSOY:n julkaisema sarja Suuri lukukirjasto 1-12, jota julkaistiin 1980-luvun alkupuolella (ISBN 951-0-11359-X). Osa 9 on Dumas:n Kolme muskettisoturia (ISBN 951-0-113884-0). Painovuosi on 1985. Kuvitus on runsasta ja värillistä. Kirja on A3-kokoinen, kansi tosin enemmän väritykseltään vaalean ja ruskean sävyinen. Sarjaa kannattaa kysellä divareista, jos kuvaus vastaa etsimääsi.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on 48 Minella-nimistä henkilöä, joista 2000-luvulla syntyneitä on 40. Nimen alkuperästä ei löytynyt tietoa.
Itse kysymyksessä olikin jo melko kattavasti lueteltu Lorcan teoksista julkaistut käännökset suomeksi.
Lisäksi voisi vielä mainita Eija-Elina ja Timo Bergholmin toimittaman antologian Tehdään teatteria: yhdeksän näytelmää ja kabareelauluja (vuodelta 1967). Sieltä löytyy Pentti Saaritsan suomentama Don Christobal. Kyseinen kirja löytyy Helmet-kirjastoista.
Myös Aale Tynni on kääntänyt Lorcaa. Hänen kääntämiään runoja löytyy runoantologiasta Tuhat laulujen vuotta. Näitä samoja Aale Tynnin kääntämiä runoja on käyttänyt Einojuhani Rautavaara kuorosävellyksessään Suite de Lorca.
Federico Garcia Lorcan lauluja löytyy käännettynä suomeksi myös Taljankan levyltä Tarara! Kääntäjiä ovat Ahti Taponen, Anja ja Timo Tyrväinen ja Kirsi Kunnas....
Netistä löytyy jonkun verran suomalaisiakin laulujen sanoja. Hyvä
aloituspaikka on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston (http://www.htk.fi/kirjasto)
linkkilista kohdasta musiikki/muuta/sanoitukset (http://www.htk.fi/kirjasto/music3.htm#sanat).
Ankin sanoituksia en kuitenkaan ainakaan lyhyen selailun jälkeen
löytänyt. Nuottikokoelmasta "60-luvun hitit" löytyy Ankin esittämä Sunny
sanoineen, muuten nuotit Ankin esittämistä kappaleista tuntuvat
olevan kiven alla. Biisi biisiltä voisi vielä koettaa etsiä.
Tarkistin myös muutamasta äänitteestä, olisiko niiden tekstiliitteissä
sanoituksia (LP Anki: Sateen jälkeen sekä kokoelma-CD Anki: 20
suosikkia--Ne kesäyöt), mutta ei tärpännyt.
Laulun nimi on Haaveiden maa, ja sen on säveltänyt Markku Kopisto ja sanoittanut Aappo I. Piippo. Se löytyy nuotista Kopisto, Markku: Kippari Neppari (Fazer Songs, 1985). (Säe "joskus taas kosketus huomaamaton" on nuotissa: "joskus kuin kosketus huomaamaton".)
Viola-tietokanta (finna.fi) on hyvä apuväline myös kotimaisten nuottien etsimiseen, koska sieltä voi etsiä nuotteja myös laulujen alkusanojen perusteella. Muidenkin kirjastojen luetteloista saattaa löytää nuotteja myös alkusanojen perusteella, mutta luettelointikäytännöt ja verkkokirjastojen hakumahdollisuudet vaihtelevat eri kirjastoissa.
Jos oman kirjastosi kokoelmassa ei ole tätä nuottia, voit tilata sen kaukolainaksi.
Laamapaidan nimellä ei ole yhteyttä laamaan tai laaman villaan, vaan laamapaidaksi kutsutun puuvillaisen aluspaidan nimi johtuu tohtori Lahmannista, joka suositteli pehmeää ja joustavaa puuvillaista aluspaitaa terveellisenä alusvaatteena.
Lähde:
Vuokko Lindfors, À la mode : muodin ja pukeutumisen sanakirja. Otava, 2004
Suomen kielen perussanakirjan mukaan perhe on yhdessä asuvien ihmisten ryhmä, jonka tavallisesti muodostavat kaksi keskenään avio- tai asuinliitossa olevaa henkilöä ja heidän lapsensa tai yksinhuoltaja lapsineen tai lapseton pariskunta.
On mahdotonta rakentaa itse luotettavasti haluamiasi kiinankielisiä ilmaisuja, jos ei lainkaan osaa kiinaa. Merkeillä on hyvin paljon vivahteita ja erilaisia merkityksiä. Vaara, että selässä lukee ”polvisukat alennuksessa” ei ole pelkästään vitsi. Asiantuntija-apu on välttämätön.
Suomi-Kiina-seuran sivulla (http://kiinaseura.lasipalatsi.fi > Tietoa Kiinasta) on muutamia suomalaisia nimiä kiinalaisin merkein. Henkilökohtaiseen neuvontapalveluun Suomi-Kiina-seuran resurssit eivät riitä.
On olemassa selkeäkäyttöinen Suomi-kiina suursanakirja, tekijä Li Guangyun, Art House 2005.
Olet ilmeisesti löytänyt verkosta englannin kielellä käytettäviä sivuja, joilta löytyy kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän merkkejä sekä fraaseja nimenomaan...
Gabriel García Marquezin hieno teos Sadan vuoden yksinäisyys alkaa näin:
"Vuosia myöhemmin, seistessään teloitusryhmän edessä, eversti Aureliano Buendía muisti kaukaisen illan jolloin hänen isänsä vei hänet tutustumaan jäähän."
Suomennos on Matti Rossin.
Lause on lainattu teoksen toisesta painoksesta:
García Marquez, Gabriel: Sadan vuoden yksinäisyys. Porvoo: WSOY, 1972.
Salmela-nimi ei ilmeisesti tarkoita varsinaisesti mitään vaan on useimmiten peräisin asuinpaikan nimestä. Salmela nimi on yleistynyt sukunimenä vasta 1800-luvun lopulta lähtien. Nimeä suosivat 1900-luvun alussa ruotsinkielisten nimien suomentajat. Ainakin Strand-, Mironow-, Spännar- ja Stenholm-nimiset henkilöt ovat suomentaneet nimensä Salmelaksi. Tällä hetkellä Suomessa elää 5393 Salmela-nimistä henkilöä.
Lähde: Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkala, Sirkka Paikkala. Teoksessa Uusi suomalainen nimikirja. Helsinki, 1988
tai
Suomelaiset sukunimet. Weilin+Göög, 1993
tai
Sukunimet. Otava, 2000
Väestörekisterikeskus
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lokki-nimisiä kappaleita on useita, mutta Arja Havakan 1990-luvulla tunnetuksi tekemä Lokki-niminen valssi alkaa: "On hiljainen aaltojen keinunta tää". Tämä laulu on alun perin venäläinen kansansävelmä, jonka on sanoittanut Antti Henttonen. Siihen löytyy nuotti esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 12 (kosketinsoitinsovitus, sointumerkit, sanat).
