Tässä muutama teos, jotka löytyvät kokoelmistamme.
Näissä teoksissa opetuskieli on suomi ja tallennusmuto cd. Näitä kursseja ei ole saatavissa dvd-muodossa. Näiden allaolevien tietojen avulla voitte kysyä niitä tai varata kirjastoistamme tai PIKI-verkkokirjaston välityksellä. Kurssien saatavuuden voitte tarkistaa mm. PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ - vasemman laidan rivistä voi valita kohdan haku ja etsiä saatavuustiedot esimerkiksi tekijän nimellä tai teoksen nimellä. Lisää italian kielen kursseja löydätte kirjoittamalla hakuun riville Asiasana hakusanaksi italian kieli ja valitsemalla kohtaan aineistolajiksi esimerkiksi moniviestin (= opetuspaketti joka sisältää yleensä sekä kirjallista ja...
Joel Lehtosen runo Ruiskukka minulle aina oli rakkaampi kuin ruis... sopii asiakkaanne kuvaukseen. Runo löytyy ainakin Veikko Polameren toimittamasta Runojen kirjasta (1977) ja Sinikka Pellisen toimittamasta Kauneimmat luontorunot -valikoimasta (1994).
Saraleena Aarnitaival on tutkija ja selkokirjailija. Häntä on haastateltu Ketju-lehdessä (2010, 1, s. 30-31). Artikkelin nimi on Saraleena Aarnitaival: sateinen kesä synnytti ensimmäisen dekkarini. Kirja-arvostelu löytyy Ruumiin kulttuuri –lehdestä (2010, 1, s. 55. ruumis kirjastossa selkokielellä).
Julkaistut teokset ovat Kirjailijan murha (2009) ja Toinen toisilleen (2007). Lisäksi hän on tehnyt selkokielisen mukautuksen Sisko Istanmäen Liian paksu perhoseksi –kirjaan ja Minna Canthin Papin perhe –kirjaan.
Runo on tosiaan Ilpo Tiihosen kirjoittama ja nimeltään Suomen äideille. Runo on julkaistu vuonna 1994 ilmestyneessä kokoelmassa Muusa (WSOY). Lisäksi se löytyy kokoelmasta Lyhyt oodi kaikelle : valitut runot 1975-2000 (WSOY, 2000).
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta
http://www.helmet.fi/fi-FI
Runon voi lukea myös Helsingin Sanomien sivuilta, vanhasta äidinkielen ylioppilaskokeen tehtävästä:
http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo06kevat/kysymykset/1303/aidinkieli/p…
Linnunlauluäänitteitä löytää HelMetistä esim. yhdistämällä sanahaussa hakusanat ’linnut’ ja ’äänet’
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=linnut+%E4%E4net&m=&l=&Da=&Db=… . Haulla tulee melkoinen määrä äänitteitä ja esim. kirjoja, joissa on liitteenä cd-levy. Kaikkia äänitteitä ei ole tarkoitettu lajien tunnistamiseen, mutta tässä muutama esimerkki siihen tarkoitukseen sopivista:
Jännes: Linnunlaulun Suomi, kirja + cd-levy liitteenä (Otava, v. 2005)
Koskimies: Kotimaan linnut, kirja + cd-levy liitteenä (WSOY, v. 1996)
Suomen ja Euroopan lintuopas, kirja ja cd-levy erikseen (Valitut Palat, v. 2003)
Luonto soi –sarjan cd-levyt, osat 1-9 (äänittäjä Lauri Hallikainen).
Internetistä löytyy myös sivusto, josta löytyy...
Villiä, luonnossa elävää ankkaa ei ole, sillä ankka on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Perustietoa ankasta mm. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ankka
Sinisorsa, jota myös pullasorsaksi joskus kutsutaan, ei ehkä kovin villiltä vaikuta, mutta se on kuitenkin metsäjäniksen jälkeen Suomen metsästetyin riistaeläin. Sinisorsasta löytyy tietoa mm. näistä kirjoista
- Suomen lintuopas / Pertti Koskimies
- Pohjolan linnut / Carl-Fredrik Lundevall
- Kotimaan linnut / Pertti Koskimies, Juhani Lokki
- Linnut / toimituskunta: Juhani Lokki ym. (Sarja: Suomen luonto)
Näistä nettiosoitteista saa myös tietoa sinisorsasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisorsa
http://www.metsastajaliitto.fi/index.php?option=content&task=view...
Pyykkönen on vanha nimi. Siitä esiintyy merkintöjä 1500-luvun puolivälissä Kannakselta Jääskestä, Muolaasta ja Kivennavalta sekä Rantasalmen ja Pellosniemen suurpitäjistä, 1600-luvulla Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Pyykkösiä on myös Kainuussa. Pyykkö ja Pyykkönen on yhdistetty linnunnimitykseen ’pyy’. Samoilla alueilla esiintyy myös Pääkkö-nimet, jotka ovat voineet vaikuttaa nimien syntyyn. Nykyisin Pyykkösiä on eniten Oulun läänissä. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet.
Hyvä paikka verkossa hakea tietoa jännityskirjallisuudesta on Dekkarinetti osoitteessa http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
Siellä on listaus Christien kaikista teoksista osoitteessa http://www.tornio.fi/index.php?p=ChristieAgathaTeokse#Teokset
Lisäksi löydät listan suomennoksista ja linkkejä ulkomaisiin vastaaviin sivustoihin.
Kirjoista kattava listaus Christien teoksista löytyy mm. Ari Haasion teoksesta Ulkomaisia dekkariklassikoita, osa 1 (BTJ Kirjastopalvelu, 2003). Ruotsiksi käännetyistä kirjoista saat tietoa kustantajan ruotsalaisen sisaryhtiön vuonna 2005 julkaisemasta teoksesta Tretton kriminella klassiker.
Simo Sjöblomin teokseen Agatha Christie -bibliogafia 1927-1998 on pyritty luetteloimaan kaikki kirjailijan vuoteen...
Presidentin tehtävän edellytyksiä on selvitetty Amerikan yhdysvaltain perustuslaista.
Yhdysvaltain perustuslaissa artikla 2, 1. momentti säädetään presidentin tehtävän edellytyksistä näin:
- syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen
- vähintään 35 vuoden ikä
- asunut Yhdysvalloissa vähintään 14 vuotta
"No Person except a natural born Citizen, or a Citizen of the United States, at the time of the Adoption of this Constitution, shall be eligible to the Office of President; neither shall any Person be eligible to that Office who shall not have attained to the Age of thirty five Years, and been fourteen Years a Resident within the United States."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_perustuslaki
http://en.wikisource.org/wiki/...
Marianne Williamsonin kirja perustuu siis A course in miracles -julkaisuun, joka on alunperin kolmena eri teoksena ilmestynyt itsensä kehittämisen kurssi. Ensimmäisen kerran se ilmestyi 1976 ja se on käännetty useille kielille. Williamsonin kirja on suomennettu ja ilmestynyt 1993, mutta A course in miracles -julkaisua ei ole suomennettu niin kuin kirjan loppusanoissa s. 335 kerrotaan. Englanninkielisenä yhtenä niteenä se löytyy maakuntakirjastoista Espoosta ja Lahdesta sekä Helsingin kaupunginkirjastosta: A course in miracles : the text, workbook for students and manual for teachers. 1985. Muuta tietoa "Ihmeiden oppikurssista" ei löytynyt.
Oscar Wildella ei ole tämän nimistä suomennosta, mutta emme tiedä sisältyykö kysytty sanonta johonkin hänen teokseensa. Viitteitä siihen, että tämä lausahdus olisi Wilden kynästä löytyy mm. osoitteesta http://www.self-injury.net/doyousi/quotes/ . Siellä se on englanninkielisenä seuraavassa muodossa:
"A true friend stabs you in the front". Kun sitaattia etsii hakukoneella mainitsemassasi suomenkielisessä muodossa, saa erilaisen tuloksen, osoitteessa
Vilho Rantasella on vuonna 1952 ilmestynyt runokokoelma nimeltä Viisi pappia taivaan portilla. Sen avausruno on samanniminen. Teos löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kysyin asiaa kollegoilta ympäri Suomea ja sain kaksi erilaista vastausta, jotka ovat tässä:
Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Juhani Pohjanmies, ja se on omistettu Lahden Tyttölyseolle. Sanat ja nuotit löytyvät ainakin tyttölyseon historiikistä "Lahden yksityinen tyttölyseo 1908-1958" (s. 106 - 107). Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten sen voi tilata kaukolainana. Kaukolainalomakkeen voi täyttää lähikirjastossa tai tästä linkistä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Herman Rechberger on säveltänyt kuorolaulun Oda I, joka alkaa sanoilla Kultainen lyyra (suom. Teivas Oksala), Khrysea forminks (kreik. san. Pindaros).
Laulu löytyy nuotista (suomenkieliset ja kreikankieliset sanat)...
Merkinannon yksinlauluun löytyy nuotti pianosäestyksellä. J. H. Erkon tekstiin pohjautuva yksinlalu löytyy nuotista Oskar Merikanto: Suomalaisia laulunsävellyksiä, osa IV.
Meiltä on aiemminkin kysytty samaa asiaa. Kannattaa käydä tutustumassa vastauksiin. Toisessa vastauksessa kirjojen puhdistamiseen suositellaan ruokasoodaa ja toisessa HEPA-suodattimella varustettua imuria.
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-voisi-kirjat-kasitella-jotta?langua…
https://www.kirjastot.fi/kysy/hankkimassani-kirjassa-on-pistava-tunkkai…
Aihetta on käsitelty myös Seura-lehdessä:
https://seura.fi/terveys/mita-tehda-irtaimistolle-homeongelman-jalkeen-…
Tässä vielä hyvä artikkeli Hämeen Sanomista:
https://www.hameensanomat.fi/kaupunkiuutiset/onko-koko-hometalon-irtaim…
Kokemuksia homeesta ja kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla:
http://www.kysy.fi/kysymys/kosteudesta-ja-homeesta-karsineet-kirjat...
Pauliina (Ranskassa Pauline)on latinan Paulinus-nimen sisarnimi. Saksan katolilaisilla Paulinan päivä on muistona autuaasta Paulinasta, luostarinperustajana muistetusta prinsessasta. Lisäksi kirkollinen perinne tuntee vanhalta ajalta kolme tämännimistä marttyyria.
Lisätietoja etunimistä löytyy kirjastosta, mm. Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
HelMet-kirjastojen tarjontaa kysymästäsi aiheesta voit tutkia tietokannasta http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html valitsemalla etusivulta sanahaun. Kirjoita hakukenttään sanat "kansanmusiikki Skotlanti" (ilman lainausmerkkejä). Pudotusvalikosta voit valita aineistolajin - et kertonut kysymyksessä, haluatko musiikkia äänitteinä, nuotteina vai jossakin muussa muodossa. Vai mahdoitko kysyä vain yleisesti, onko sellaista musiikkia olemassa?
Makuasia lienee, halutaanko keskiaikaisesta musiikista käyttää termiä kansanmusiikki. (Tosin 1700-luku ei kuulu keskiaikaan.) Niinpä voisit kokeilla myös hakusanoja "perinnemusiikki skotlanti". Saat esille suuren määrän äänitteitä ja nuotteja. Jos lisäät yhdeksi hakusanaksi vielä "1700-luku",...
Internet-tietosanakirja Wikipediassa on myös kaikille vuoden päiville omat sivunsa, joilla listataan ko. päivämäärien merkittäviä tapahtumia eri vuosina. Päivämäärän 8. huhtikuuta englanninkielinen Wikipedia-sivu listaa hieman enemmän kyseisen päivän tapahtumia kuin suomenkielisen Wikipedian vastaava sivu, myös vuodelta 1950. Valitettavasti listoista ei kuitenkaan löydy suomalaisia tapahtumia ko. päivältä.
8. huhtikuuta vuonna 1950 silloin vielä nuorten vastaitsenäistyneiden naapurivaltioiden Intian ja Pakistanin pääministerit Jawaharlal Nehru ja Liaquat Ali Khan allekirjoittivat ns. Liaquat–Nehru -sopimuksen, jonka tarkoituksena oli suojella molempien maiden etnisten vähemmistöjen asemaa ja hillitä levottomuuksia eri kansanryhmien...
Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:lle tekemäni tiedustelu tuotti eräältä jäseneltä seuraavan ehdotelman:
Mieleeni tulee tällainen leikki, sanoja muistan joitain sieltä täältä:
- Nyt myö mennään kosimaan, kosimaan, kosimaan. Nyt myö mennään kosimaan, kosimaan. Tytöt laulavat ja valitsevat rivistä vuorotellen sulhasen.
- Taavetti on jalkapuol
- Kaaleppi on kaljupää
- Jooseppikin oli jotain...
- Neljäskin mies oli...nimi?
Lopuksi laulettiin"kaikilla meillä on sulhaset" ja pyörittiin piirissä.
Olen leikittänyt tätä " ei ole leskeä ollenkaan" sävelellä.
Jos tämä on etsimäsi laululeikki, sanat ja nuotit siihen löydät nuottijulkaisusta "Suomalaisia kansanlauluja" (sovittanut Olli Heikkilä, ISBN: 952-461-046-9.) Kappaleen nimi on "Leskisillä...
