Kirjan Nalle Puh rakentaa talon viidennessä luvussa Puh sanoo ensin, että "joskus lauluja ilmestyy päähän" ja sitten yhdeksännessä luvussa tulee kysymyksessä jäljitetty kohta, jossa hän täsmentää: "Mutta se ei ole Helppoa -- sillä Runous ja Hyrinät eivät ole Haettavissa, ne Ilmestyvät. Eikä siinä auta muu kuin mennä sellaiseen paikkaan mihin ne ilmestyvät."
Oravalla veitikalla on kansanlaulu, jonka tekijää ei ole tiedossa. Sävel on myös kansansävelmä. Laululeikki löytyy kirjoista Sopanen, Satu : Leikkitunti (2001) ja Ystäväni, tuttavani : laululeikkejä lapsille ( 2006).
Hei!
Lentosotamies on ilmavoimissa palveleva sotamies.
Sivulta http://www.mil.fi/perustietoa/julkaisut/varusmies_06_suomi/arvomerkit/i… löytyvät ilmavoimien arvomerkit.
Termin englanninkielinen vastine on airman (sivu http://www.sanakirja.org/search.php?id=239284 )
Le.Lv tarkoittaa lentolaivuetta. Lentolaivue 14:sta löytyy tietoja ainakin Wikipediasta sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_hy%C3%B6kk%C3%A4ysvaiheen_ilmas…
WW2 on varmaankin Toisen maailmansodan lyhenne (World War II)
Suomessa asuvien osalta pisin etunimi väliviivoineen (kaksi- tai kolmiosainen nimi) on 24 merkkiä. Pisin yksittäinen etunimi ilman välimerkkejä on 21 merkkiä.
Pääset tarkastelemaan nimitilastoja DVV:n ylläpitämästä nimipalvelusta:https://nimipalvelu.dvv.fi/
Tietosuojasyistä palvelussa ei ole julkaistu sellaisia etunimiä, joiden nimenhaltijoita on alle viisi.
Veljen poika on yksinkertaisesti ihan vain veljenpoika. Vastaavaa sanaa kuin englannin nephew ei suomen kielessä ole.
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Heikki ja peikko on Lauri Pohjanpään runo. Runo on alun perin ilmestynyt pienenä kirjasena vuonna 1938, mutta tätä painosta voi olla vaikea saada käsiinsä.
Pohjanpää, Lauri
Heikki ja Peikko / kuvitt.: R. Koivu
Helsinki : Koulutarpeiden keskusliike, [1938]
15, [1] s.
Sarja: Pikkuväen kuvasatuja; 6
Runo on painettuna myös ainakin teoksessa Pieni aarreaitta III, WSOY 1993 (s. 253-254)ISBN 951-0-17874-8. Pieni aarreaitta –kirjasarjaa löytyy monista kirjastoista.
Itse kysymyksessä olikin jo melko kattavasti lueteltu Lorcan teoksista julkaistut käännökset suomeksi.
Lisäksi voisi vielä mainita Eija-Elina ja Timo Bergholmin toimittaman antologian Tehdään teatteria: yhdeksän näytelmää ja kabareelauluja (vuodelta 1967). Sieltä löytyy Pentti Saaritsan suomentama Don Christobal. Kyseinen kirja löytyy Helmet-kirjastoista.
Myös Aale Tynni on kääntänyt Lorcaa. Hänen kääntämiään runoja löytyy runoantologiasta Tuhat laulujen vuotta. Näitä samoja Aale Tynnin kääntämiä runoja on käyttänyt Einojuhani Rautavaara kuorosävellyksessään Suite de Lorca.
Federico Garcia Lorcan lauluja löytyy käännettynä suomeksi myös Taljankan levyltä Tarara! Kääntäjiä ovat Ahti Taponen, Anja ja Timo Tyrväinen ja Kirsi Kunnas....
Suomen kuvataiteilijat matrikkelista, joka sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ei Taipale -nimistä taiteilijaa löydy 1970-luvulta eikä myöhemmistäkään painoksista.
Google-haulla löytyy muutama kuvataiteilija Taipale, mutta he näyttävät olevan nuorempia kuin nyt kysymänne henkilö.
Joillakin aikakauslehdillä on antiikin ja kuvataiteen tunnistuspalstoja, joihin lukijat voivat lähettää kuvia tauluistaan tunnistamista ja arvioimista varten. Palvelu on maksutonta.
Jos suunnittelette talujen myyntiä, hinta-arvion ja mahdollisesti myös tietoja taiteilijasta saa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupoista
http://www.bukowskis.com/ tai http://www.hagelstam.fi/
Lehdet löytyvät HelMet-hausta samaan tapaan kuin muukin aineisto. Lehtiä voi hakea lehden nimellä. Kun klikkaat auki tuloslistasta nimekkeen (esim. Mondo : Helsinki), saat listan kaikista niistä kirjastoista, joihin tulee kyseinen lehti.
Voit myös hakea tiettyyn kirjastoon tulevat lehdet esimerkiksi seuraavasti: Kirjoita hakulaatikkoon "aikakauslehdet", rajoita tulosta vasemmassa reunassa näkyvällä aineistorajoittimella "lehti" ja sijaintirajoittimella (haluamasi kirjasto).
HelMetin perinteisessä aineistohaussa (linkki löytyy hakulaatikon alapuolelta) voit valita haun, joka kohdistuu vain lehtikokoelmaan.
Tarkennetulla haulla voi suoraan tehdä haun koskemaan lehtiä ja tiettyä kirjastoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi...
Kirjassa Suomalaista keramiikkaa, kirjoittanut Heikki Hyvönen ei esiinny yhtään mainintaa Atelier Nordqvistista. Henkilö Saul Nordqvist mainitaan yhtenä Savitorpan, Klaukkalassa vuodesta 1951, hohtajana tai omistajana.
Myöskään en löytänyt mitään 1900-tals keramik i Sverige nimisessa kirjassa.
Amerikkalaisesta historiallisten romaanien kirjoittajasta Gwen Bristowista (1903) voi katsoa tietoja Internetistä ainakin sivuilta: http://en.wikipedia.org/wiki/Gwen_Bristow ja
http://www.awhf.org/bristow/html.
Hakuteoksista hänestä löytyy tietoja yllättävän vähän, vuodelta 1974 peräisin olevassa Encyclopedia Americanan osassa 4 kerrotaan hänestä lyhyesti.
Wikipedian sivuilta Internetistä löytyy täydellinen luettelo Gwen Bristowin kirjoittamista kirjoista. Bristowin kirjoja ovat mm.: Deep summer (1937, suom. Keskikesä), The handsome road (1938, Tammikuja), This side of glory (1940, Uudet tuulet). Nämä kirjat muodostavat The plantation -trilogian eli Louisiana-sarjan. Kaksi ensimmäistä osaa sijoittuu Amerikan sisällissodan ja kolmas...
Vaatesuunnitteluun ja tekstiilisuunnitteluun liittyvistä ympäristökysymyksistä on tehty jonkin verran tutkimusta Suomessa. Aiheesta on laadittu useita pro gradu -töitä, jotka ovat luettavissa ko. yliopistojen kirjastoissa.
Kaukolainoja toimitetaan - kirjastosta riippuen - joko kopioina tai mikrokortteina. Voit tehdä kaukolainapyynnön esim. Helsingin kaupungin pääkirjaston kautta
www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Aiheesta on julkaistu myös artikkeleita, enimmäkseen yleistajuisissa aikakauslehdissä.
Kirjallisuutta:
Valkonen, Anne (toim.)
Louhi : pk-yritykset ja tekstiilikuitujen ekologinen tuotekehitys ja tuotteistaminen.
Helsinki : Taideteollinen korkeakoulu, Muoti- ja tekstiilitaiteen osasto, 2000.
Paakkunainen, Riikamaria...
Lastenkirjoista ei tule myöhästymismaksuja. Alle 15-vuotiailta ei mene myöhästymismaksuja myöskään aikuistenkirjoista, vaikka ne maksut saattavatkin ilmestyä kirjastokortille. Jos siis huomaat, että sinulle on ollut myöhästymismaksuja, voit sanoa asiasta kirjastossa, niin maksusi poistetaan saman tien. Muistutuksia tosiaan tulee, vaikka maksuja ei tulisikaan.
Vaikka maksuja ei menekään, on tietysti hyvä palauttaa kirjat ajoissa kirjastoon tai ainakin uusia ne eli laittaa lainoille lisää laina-aikaa.
Yli 15-vuotiailta maksuja menee aikuistenkirjoista muttei lastenkirjoista.
Ja kyllä, minäkin osaan tehdä erikoisia merkkejä: ☺☻♠♣♥♦₣₧₪₫™.
Suomen laissa ei ole kumpaakaan termiä, vaan lakiteksti puhuu vastaavasta toimittajasta. Niissä lehdissä, joilla on nimettä päätoimittaja, hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Suurimmissa lehdissä voi olla useampia päätoimittajia, joista yhtä kutsutaan vastaavaksi päätoimittajaksi. Näissä tapauksissa hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Monen päätoimittajan toimituksilla on muilla päätoimittajilla yleensä tehtäväkenttää kuvaava nimi kuten "artikkelipäätoimittaja" tai "uutispäätoimittaja". Myös varapäätoimittajia on olemassa. Vastaava toimittaja on se henkilö, joka on juridisesti vastuussa lehden julkaisemasta aineistosta ja informaatiosta.
Heikki Poroila
Islamilaisessa maailmassa naiset eivät rukoile, paastoa tai mene moskeijaan kuukautisten tai lapsivuodeajan aikana. Yhdyntä, kuukautiset ja synnytys saattavat ihmisen ns. suureen epäpuhtauden tilaan, ja muslimin tulee olla rituaalisesti puhdas suorittaessaan uskonnollisia velvoitteitaan.
Vaikka nainen on kuukautisten aikana rituaalisesti epäpuhdas, häntä ei tarvitse sinä aikana muutoin välttää. Uskonnollisten rituaalien lisäksi vain yhdyntä on kuukautisten aikana kielletty, muuten nainen elää tänä aikana yleensä aivan normaalia elämää. Joissakin muslimiyhteisöissä nainen ei kuitenkaan saa kuukautisten aikana leipoa tai laittaa ruokaa.
Rituaalisessa puhtaudessa erotetaan suuri puhdistautuminen (ghusl), jossa...
Joensuussa Hukanhaudalla oleva kadunnimi Lonikintie on saanut nimensä siellä 1920-luvulta lähtien olleesta Lonikin tilasta. Tilalla oli peltoja, jota sanottiin Lonikin pelloiksi, tilalla harjoitettiin myös karjataloutta.
Mutta siihen, mitä itse sana lonikki tarkoittaa, ei löytynyt suomen kielen sanakirjoista aivan varmaa vastausta. Suomen etymologisesta sanakirjasta, osa 2, 1958, löytyy sana lonnikko 'hyvin alava paikka' ja lonne 'laakso, alanko'. Olisikohan sana tullut näistä.
Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainitaan sana lonneikko 'vesiperäinen, veden syömä maasto'. Hukanhaudan alueella on maan kallistuman paljastamaa järvenpohjaa alettu käyttää kasvumaana.
Lähde: Kylästä kaupungiksi : Hukanhauta Penttilä, Utra,...
Kaavoja olisi saatavilla ainakin Seinäjoelta Käsityömyymälä Rustoopuorista. Osoite on Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki.
Puh. (06) 420 5825, rustoopuori@taitoep.net
Rustoopuori on avoinna ma-pe 10-18 ja la 10-14.
http://www.taitoep.net/site;jsessionid=34B7BC07F6312FAE356FAB589D665380…
Kannattaa tutustua myös Flammuraita ja helahoito -sivustoon, jossa esitellään laajasti eteläpohjalaisia kansallispukuja. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.flammuraita-helahoito.fi/
Joensuun seutukirjastossa on dvd-muodossa seuraavat kitaransoiton oppaat
Kitara:
The complete guitar player (78.6507), PYA = Pyhäselän kirjasto
Guitar chordfinder (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Hal Leonard guitar method for the beginning electric or acoustic guitarists (78.651), KOA = Kontiolahden kirjasto
Boduch, Doug; Play guitar today! (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Chappell, Jon: Kitaran alkeet for dummies (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Gilmartin, Aaron: Learn to play flamenco guitar (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
McCarthy, John: Modern classical guitar : beginner (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Reeves, Mel: Kids can play guitar : easy to follow step by step...
Nimen alkuperälle ei löytynyt selitystä. Juhani Pöyhösen kirjassa Suomalainen sukunimikartasto 2: Karjalassa esiintyneet nimet Jälkö esiintyy. Kirjasta löytyy nimen levinneisyys Suomessa ja Venäjän Karjalan alueella. Suomen sukututkimusseuran Hiski-hakuohjelman avulla voi myös etsiä nimen haltioita erilaisin perustein:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Ehkäpä seuran Suku Forumin avulla saisit selvyyttä nimelle:
http://suku.genealogia.fi/
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 171 Jälkö-sukunimistä:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
