Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
"Kuin taivaisiin" -kappale, jonka Kari Tapio (eli Kari Jalkanen) on levyttänyt ja johon hän on tehnyt suomenkieliset sanat, sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Laulu alkaa: "Kun maahan oon nyt lyöty". Laulun alkuperäinen nimi on "You raise me up". Sen säveltäjäksi on merkitty Rolf Løvland.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Pohjanmaalla sijaitsevan Oravaisen nimen taustalla on kuin onkin orava ja se on lainautunut myös paikkakunnan ruotsinkieliseen nimeen: "Pitäjän nimeen sisältyy kylännimi ja siihen talonnimi, johon puolestaan sisältyy lisä- tai sukunimi Orava ~ Oravainen. Nimenkantaja on voinut tulla satakuntalais-hämäläiseltä alueelta tai Etelä-Karjalasta. Suomalaisnimi on lainautunut myös ruotsin kieleen tällä alueella, jonka asutus on sittemmin ollut lähes yksinomaan ruotsinkielistä."
Myös Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet kytkee Oravaisen paikannimenä sukunimeen Oravainen: "1400- ja 1500-luvulla on nimeä Oravainen tavattu myös Varsinais-Suomesta (Olli...
Nelli on lyhentymä Eleonorasta, joka puolestaan tulee arabialaisesta nimestä Ellinor, Jumala on valoni.
Olivia (lat. oliivipuun lehvä) on Oliverin naispuolinen vastine. (Oliverin kohdalla nimen alkuperästä on kaksi vaihtoehtoa: lat. oliivipuun istuttaja tai muinaissaksan Alfher, keijuvihollinen) Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
Vuoden 2011 Keskisuomalainen-lehdessä on artikkeli, jonka mukaan Linnut-lehden artikkelissa kerrotaan, että auringonkukan siemen painaa melko tarkkaan saman verran kuin siemenen kuori. Tämän mukaan siis 25 kilon säkin paino ilman siemenen kuoria olisi 12,5 kiloa. Roskien määrä ja paino varmasti vaihtelee, joten sitä emme uskalla arvioida.. Alla linkki artikkeliin:
https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-120-auringonkukan-siement%C3%A4/599846
Oscar Wildella ei ole tämän nimistä suomennosta, mutta emme tiedä sisältyykö kysytty sanonta johonkin hänen teokseensa. Viitteitä siihen, että tämä lausahdus olisi Wilden kynästä löytyy mm. osoitteesta http://www.self-injury.net/doyousi/quotes/ . Siellä se on englanninkielisenä seuraavassa muodossa:
"A true friend stabs you in the front". Kun sitaattia etsii hakukoneella mainitsemassasi suomenkielisessä muodossa, saa erilaisen tuloksen, osoitteessa
Keskustan periaateohjelma 19.6.2006, hyväksytty Oulun puoluekokouksessa 10.6.2006, löytyy Keskustan sivuilta www.keskusta.fi kohdasta Tietopankki -> Ohjelmat ja kannanotot (2. sivu).
Telttasaunan ohjeita löytyy myös verkosta:
http://wiki.partio.net/Telttasauna
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/sauna.htm
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/firm/telttasauna.pdf
Tarkoitat varmaankin Helsingin kaupunginkirjaston Vimma-sivustoa:
http://pandora.lib.hel.fi/vimma/
Ikävä kyllä Vimman toiminta lakkasi vuoden 2008 lopussa.
Omia runojasi voit saada verkkoon esim. Rihmasto-sivuston kautta:
http://www.rihmasto.net/index.htm
Runo on Lempi Vihervaaran "Jeesuksen seimellä", joka löytyy esim. teoksesta Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen) (http://www.helmet.fi/record=b1057386~S9*fin).
Suomen kielen sana yliopisto on oppitekoinen eli sepitetty uudissana, jota on ensimmäisen kerran käyttänyt J. F. Berg vuonna 1838 sanomalehtikirjoituksessa. Tätä aiemmin yliopistoa on nimitetty mm. akatemiaksi ja korkeakouluksi. 1800-luvulla ehdotettiin myös muita uudissanoja: korkeaopisto, korkioppio, pääkoulu, tiedehuone, tietehistö, ylikoulu ja ylioppio. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Viroksi, joka on suomen kielen sukukieli, yliopisto on Ülikool.
Molemmat kielet ovat valinneet omakielisen uudissanan eivätkä latinan kieleen perustuvaa.
Suomen ja viron kieli kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kieliin, kun taas esimerkiksi latina, englanti, ruotsi, saksa ja ranska ovat indoeurooppalaisia kieliä:
http://www....
Netissä tätä runoa ("Hetkien helminauha") kierrätetään paljon anonyyminä tekstinä. Viola-tietokannasta löytyy viite Martti Rahkosen tämännimiseen sävellykseen. Sen alkusanat näyttävät menevän kuten kysymyksessäkin. Tekstin tekijäksi on tietokannassa merkitty Irja Virtanen. Tämä on kyllä ainoa viite, joten tieto lienee epävarmam eikä sitä voine ainakaan tekijänoikeudellisessa mielessä pitää vahvistettuna.
Heikki Poroila
Internetsivu www.behindthename.com tuntee romanialaisen nimen c-alkuisena, eli muodossa Cosmin. Sivustolla kerrotaan, että nimi on romanialainen muoto italialaisesta nimestä Cosmo, joka tulee puolestaan kreikankielisestä Kosmoksesta. Kosmos tarkoittaa järjestystä, kunnollisuutta, säädyllisyyttä. Pyhimys Cosmo kuoli marttyyrinä yhdessä kaksoisveljensä kanssa 1300-luvulla. Cosmo on myös lääkäreiden suojeluspyhimys. Naisen nimenä Cosmin on Cosmina.
New Yorkiin sijoittuvia romaaneja löytyy varsin paljon, joten tässä joitakin vinkkejä uudemmista kirjoista.
Auster, Paul: Oraakkeliyö
Cunningham, Michael: Säkenöivät päivät
Itkonen, Juha: Anna minun rakastaa enemmän
Krauss, Nicole: Rakkauden historia
McLaughlin, Emma: Nanny - lastenhoitajan päiväkirja
Tuuri, Antti: Taivaanraapijat
Westerfeld, Scott: Niin eilistä
Lisää kirjoja voit etsiä esim. Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/) laittamalla aiheeksi "New York".
Kun haen mystiikka-asiasanalla ja rajaan hakuni kaunokirjallisuuteen, Hämeenlinnan seudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta löytyy yhdenlainen joukko kirjailijoita ja teoksia. Perehtymättä sen enempää romantiikan osaan listan teoksissa laitan sen tulemaan:
Coelho, Paul: Piedrajoen rannalla istuin ja itkin,
Hoeg, Peter: Hiljainen tyttö,
Ruusuvuori, Juha: Pyhän kalan kultti,
Haakana, Veikko: Punaisen kiven aapa,
Navarro, Julia: Vaiennut veljeskunta,
Langer, Jiri: Yhdeksän porttia - hasidien salaisuudet,
Haakana, Veikko: Seita lähtee liikkeelle,
Redfield, James: Oivaltava tietoisuus,
McDonald, Ian: Kivi-paperi-sakset - tieteisromaani,
Kariniemi, Annikki: Lohivene - legenda,
Taponen, Jussi: Elämä tsaarin puolesta - kronikka vuosisadan...
William Butler Yeatsin runosta "The Second Coming" on olemassa kaksi suomennosta.
Aale Tynnin suomennos "Toinen tuleminen" sisältyy Yeatsin runojen kokoelmaan "Runoja" (koonnut ja toimittanut Aale Tynni, WSOY 1966).
Kyseiset rivit kuuluvat Tynnin suomentamina näin:
"---;
mikä julma peto, aikansa tultua viimein,
hiipii syntyäksensä Betlehemiin?"
Myös Anna-Maija Raittila on suomentanut runon. Hän antoi sille suomenkielisen nimen "Toinen tulemus". Runo sisältyy kokoelmaan "Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa" (valikoinut ja suomentanut Anna-Maija Raittila, Kirjapaja, 1981).
Raittila suomensi kyseiset rivit seuraavasti:
"---
ja mikä villi peto, jonka aika vihdoinkin koittaa,
on raahautumassa kohti Beetlehemiä...
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne on Annan rinnakkaismuoto. Maire tulee Kalevalassa esiintyvästä sanasta mairea, joka tarkoittaa ihanaa ja suloista. Joissakin murteissa myös armasta. Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Hei,
runo Marja-Elina löytyy mm. Valistuksen julkaisemasta Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen aapisesta Luen ja kerron : alakansakoulun luku- ja puheaapinen (7. painos, 1956). Hakemistossa tekijäksi on mainittu Aune Laaksi.
Runon nimi on Odottaja ja se löytyy Hellaakosken kokoelmista Huomenna seestyvää (1953) ja Runot (1953 ja myöhemmät painokset).
Runo näyttää olevan kokonaisuudessaan myös YLE:n sivuilla osoitteessa:
http://www.yle.fi/a2/teema.html
