Tilastokeskus julkaisee tilastoja niin kunnan, valtion kuin yksityisen sektorinkin palkoista, esim. kuntasektorin palkat http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html . Nämä ovat siis kuitenkin keskiansioita, eivät peruspalkkoja. Kirjastonhoitajien palkkaluokat kunnissa ja valtiolla löytyvät Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimuksesta, valtion osalta Valtion yleisesta virka- ja työehtosopimuksesta. Nämä löytyvät Internetistäkin, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion työehtoihin, sopimuksiin ja palkkamääräyksiin kannattaa tutustua Valtiovarainministeriön julkaisemassa kokonaisuudessa Valtio työnantajana, http://www.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana/index.jsp . Valtion virka- ja työehtojen...
Ari on suomalainen muunnos nimestä Adrianus. Adrianus puolestaan juontaa juurensa kreikkalaisesta nimestä Adrianos, adrialainen, eli lähellä Venetsiaa sijaitsevan Adrian satamakaupungin asukasta.
Axel nimi taas tulee alun perin Tanskasta, jossa 1100-luvulla arkkipiispana ollutta Absalomia kutsuttiin Axeliksi. Tämä muoto yleistyi muuallakin Pohjoismaissa. Sen kummempaa merkitystä nimelle ei mainita.
Emmi taas on Emman, Emilian tai Emerentian hellittelymuoto. Emma taas juontaa juurensa muinaissaksalaisesta nimestä, jonka alkuosana on sana ermin – irmin, joka tarkoittaa ”yleinen” ”suuri”, ”voimakas”. Sama sana ilmenee nimissä Ermgard, Irmgard, eli Emma on alkuperältään sama kuin Irma ”mahtava”, ”suuri”.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet....
Hei!
Suomen kielen perussanakirja vuodelta 1992 ilmoittaa vain noidankattilan synonyymin, hornankattila. Ilmaus siis tarkoittanee jotain hyvin tukalaa paikkaa.
Pirkko Muikku-Wernerin teos Suurella sydämellä ihan sikana
tuntee vain termin hornan tuuttiin, joka tarkoittaa erittäin kauas, hukkaan, pois.
Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermolla ei mainitse hornan- eikä noidankattilaa.
Muita suomen kielen ilmaussanakirjoja minulla ei ole nyt käytössä.
Piki verkkokirjastosta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=7E5569F1F6A5BE… niitä löytyy muutama lisää. Teosten saatavuuden voi tarkistaa sieltä asiasanoilla suomen kieli ja ilmaukset.
Suomen kielen sana yliopisto on oppitekoinen eli sepitetty uudissana, jota on ensimmäisen kerran käyttänyt J. F. Berg vuonna 1838 sanomalehtikirjoituksessa. Tätä aiemmin yliopistoa on nimitetty mm. akatemiaksi ja korkeakouluksi. 1800-luvulla ehdotettiin myös muita uudissanoja: korkeaopisto, korkioppio, pääkoulu, tiedehuone, tietehistö, ylikoulu ja ylioppio. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Viroksi, joka on suomen kielen sukukieli, yliopisto on Ülikool.
Molemmat kielet ovat valinneet omakielisen uudissanan eivätkä latinan kieleen perustuvaa.
Suomen ja viron kieli kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kieliin, kun taas esimerkiksi latina, englanti, ruotsi, saksa ja ranska ovat indoeurooppalaisia kieliä:
http://www....
Lahden kaupunginkirjasto on julkistanut tänä vuonna käännösrunotietokannan ”Linkki maailman runouteen”. Se sisältää suomennettujen runojen viitetietoja. Runoja on luetteloitu tähän mennessä yli 18 000. Niitä voi hakea nimen, alkusäkeiden, jonkin yksittäisen sanan, tekijännimen, alkukielen ja maan perusteella. Osoite on http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ .
Tietokantaan on luetteloitu etupäässä antologioissa ja kirjallisuus- ja kulttuurilehdissä julkaistuja suomennoksia. Yksittäisten runoilijoiden kokoelmista ja valikoimista on vähemmän tietoja. Tietokannasta ei voi tarkastaa luotettavasti, mitä kaikkea kultakin runoilijalta on suomennettu.
Tietokannasta käy ilmi, että J. W. Goethen runo ”Selige Sehnsucht” on suomennettu...
Mitähän Balkanin sotaa mahdat tarkoittaa? WSOY:n Facta Tietopalvelu ketoo Balkanin sodista seuraavaa:
Balkanin sodat, Turkin ja Balkanin kristittyjen valtioiden väliset ja Balkanin valtioiden keskinäiset sodat 1912–13, joissa Balkanin valtiot jakoivat Turkin Euroopan-puoleiset alueet suurvaltojen valvonnassa.
Ensimmäinen Balkanin sota koski lähinnä Makedonian jakamista. Traakiassa bulgaarit voittivat turkkilaiset, Makedoniassa serbialaiset löivät vihollisen, ja lännessä kreikkalaiset etenivät Janinaan (Ioanninaan). Suurvaltojen välityksellä solmittiin aselepo 1912 ja rauha 1913. Turkin Euroopan-puoleista osaa rajoitettiin niin, että se käsitti vain Konstantinopolin ja alueen siitä länt. Enoksesta Midiaan ulottuvalla linjalla. Kreikka ei...
Vaalilaissa on hylkäysperuste "ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa." Laki ei toisin sanoen edellytä täsmälleen siellä kopissa seinällä olevien numeromallien mukaisia numeroita. Olennaista on, ettei numerosta saa jäädä epäselvyyttä. Useimmat numerot tuskin aiheuttavat ongelmia muuten kuin ihmisellä, jolle kirjoittaminen ylipäätään on hankalaa. Selvästi ongelmallisin pari ovat 1 ja 7, jos ei numeroon 7 piirrä väliviivaa ja ykköstä kirjoita pelkällä pystyviivalla. Myös 4 ja 9 voivat muistuttaa toisiaan, jos nelosen kirjoittaa ylhäältä yhteen (kuten tällaisessa tietokonetekstissä) tai yhdeksikön jättää avonaiseksi. Näissä kannattaa katsoa sitä mallia kopin seinällä, jos on vähänkin epävarma...
Ihmisen ihossa on vedenpitävä keratiinikerros, eli kehoon ei imeydy vettä esimerkiksi kylvyn aikana. Veden haihtuminen ihosta tapahtuu hikirauhasten kautta.
(Lähde: Ask a scientist http://newton.dep.anl.gov/askasci/bio99/bio99696.htm )
Ihon rakenteesta löytyy tietoa lääketieteen yleisteoksista. Internetissä aiheeseen voi tutustua muun muassa osoitteissa
http://www.tohtori.fi/ (anna hakusanaksi iho)
http://www.nicehouse.fi/kylpyhuo/eduxes/ihonhoit/rakenne.htm
Näin merkinnästä "ЯК8"kerrotaan ainakin sivulla http://auction.catawiki.com/kavels/7510612-1980s-ussr-baltic-set-honey-… , jossa sama merkintä esiintyy:
"Made in the USSR by the famous Kaliningrad Amber Factory. Marked at the back "ЯК8", meaning it is brass metal gold-plated, produced in the 80s" eli merkintä tarkoittaisi sitä, että koru on tehty Neuvostoliitossa Kaliningradin meripihkatehtaalla 1980-luvulla ja on kullattua messinkiä.
Alla olevat kirjat käsittelevät automyyntiä:
Nimeke: Autojen kauppa
Julkaistu: [Helsinki] : Edita, 1996
Ulkoasu: 82 s. : kuv. ; 25 cm
Sarja: (Kuluttajavalituslautakunnan ratkaisuja, ISSN 1235-2594 ; 7)
Kohdeyhteisö: Kuluttajavalituslautakunta - ratkaisut
Asiasana: kuluttajansuoja - autot - kauppa (ysa)
kuluttajariidat - autot - kauppa (ysa)
autot - ostajat - kuluttajansuoja (ysa)
autot - kuluttajansuoja - kauppa (ysa)
autot - kuluttajariidat - kauppa (ysa)
ostajat - autot - kuluttajansuoja (ysa)
Tekijät: DUFVA, MARKKU
Nimeke: Autokauppa
Julkaistu: Helsinki : Teollistamisrahasto, 1993
Ulkoasu: [2] s., 21, [10] lehteä : kuv.
Sarja: (Toimialakatsaus / Teollistamisrahasto, Autokauppa ; 1992)
Asiasana: AUTOT - KAUPPA (ysa)
AUTOT - MYYNTI...
Turusta Parikkalan historiaa koskevia teoksia löytyy parhaiten Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. Yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta https://finna.fi löytyy kaksi Parikkalan historiaa käsittelevää teosta:
Juvonen, Jaana: Parikkalan historia. Parikkalan kunnan historiatoimikunta (1996).
Vilska, M.: Parikkalan historia. 1 osa (1926).
Nämä molemmat kirjat ovat lainattavissa Turun yliopiston pääkirjastosta ainakin lukusaliin luettavaksi. Kirjaston aukiolosta ks. http://kirjasto.utu.fi/yleistiedot/aukioloajat.html
Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://www.turku.fi/aino löytyy yksi teos, joka käsittelee Parikkalaista Peipon-sukua:
Peippo, Teppo: Uudenkirkon Peippo-suku sekä Koiviston ja Parikkalan Peipot. Mikkeli,...
Aiheesta ei suomen kielellä kovinkaan paljon aineistoa löydy. Seuraavissa kirjoissa on noin sivun verran kussakin Saksan ruokakulttuurista: Talvi Jussi / Gastronomian historia ISBN 9511104586 , Huhtala Ulla / Maailman keittiöt -opas kansainväliseen ruokakulttuuriin ISBN 9513101053, Saksa (Kansojen kirjasto) ISBN 9518640882. Kirjat löytynevät useimmista yleisistä kirjastoista.
Haagan ammattikorkeakoulun sivuilla http://www.haaga-helia.fi/ voit hakea heidän kokoelmatietokannastaan. Vapaatekstihaku saksa ruokakulttuuri antaa mm. artikkelin Saksalainen makkarataivas Meira 1998:2, s. 10-11 ja opinnäytetyön Mattila Outi Saksalainen ruokakulttuuri v. 1991.
Hei
Paavo Rintalasta ja hänen teoksistaan löytyy tietoa esim. seuraavista lähteistä.
Netissä esim. http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/tuotanto.htm
Kirjoja: Tarkka, Pekka: Paavo Rintalan saarna ja seurakunta tai Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (1989,1990). Myös kirjassa Kotimaisia sotakirjailijoita on tietoja Rintalasta. Muuta kirjallisuutta voit vielä etsiä kirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2 asiasanalla Rintala, Paavo
Historiallisessa aikakauskirjassa vuoden 2001 numerossa 1, s.34-42, on Tiina Kinnusen artikkeli Sissiluutnantista, aikakauslehti löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastossa varastosta, ei lainaksi.
Kirjan luettuasi tiedät juonesta ja henkilöistä jo paljon enemmän!
Kirjastosta löytyvät idiomi- ja fraasisankirjat sekä sanontojen selityksiä ja alkuperää käsittelevät teokset sisältävät hyvin niukasti tietoa sanonnasta ""kantapään kautta".
Tämän verran selvisi sanonnan merkityksestä: Yrityksen ja erehdyksen kautta, kokemuksesta, vaivaa nähden, yrittämällä ja erehtymällä.
Sanonnan etymologiasta, eli alkuperästä, en valitettavasti löytänyt tietoa. Halutessanne voitte tiedustella asiasta Kotimaisten kielten keskukselta https://www.kotus.fi/
Voit lähettää kysymyksesi Keskukselle täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…;
Lähteet:
Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja, Erkki Kari, 1993.
Suurella sydämellä ihan sikana :...
Tarkoittanette Alexander McCall Smithin sarjaa Mma Ramotswe tutkii. Kirjat sijoittuvat Botswanaan ja niistä on suomenettu neljä: Naisten etsivätoimisto nro 1 (2003), Siveysoppia kauniille tytöille (2004), Kirahvin kyyneleet (2004) ja Kalaharin konekirjoituskoulu miehille (2005). Kirjojen saatavuuden voitte tarkistaa täältä oman kirjastosi tietokannasta, https://www.helmet.fi/
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, LINDA-tietokannasta, löytyi seuraavia tutkimuksia päiväkodin ja neuvolan yhteistyöstä sekä moniammatillisuudesta:
Lagerblom, Katri
Lastentarhanopettajien ja terveydenhoitajien kokemuksia viisivuotiaan lapsen arviointi- ja
yhteisteistyömenetelmän käyttöönotosta Espoossa
Helsinki : Helsingin yliopisto, 2004
Opinnäyte: Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos
Sillanrakennus lapsen parhaaksi : tutkimus kodin, neuvolan,
päivähoidon ja koulun yhteistyökokeilusta Porissa ja
Kankaanpäässä 1990 - 1995
Helsinki : Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1994
Heinämäki, Liisa
Varhaista tukea lapselle - työvälineenä
kehittämisvalikko
Helsinki : Stakes, 2005
(Oppaita / Sosiaali- ja...
Zolan romaania ”La terre” ei ole tiettävästi suomennettu. Kirja on osa Zolan laajaa sukujen rappeutumista käsittelevää Les Rougon-Macquart -sarjaa, jonka osia on valitettavasti käännettyä vain sieltä täältä ilman mitään kronologista järjestystä. ”La terren” päähenkilön Jean Macquartin vaiheita jatkava ”La Débâcle” puolestaan on suomennettu nimellä ”Sota” (Päivälehti, 1892).
Zolan suomennetut teokset on listattu Wikipedian artikkeliin osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%89mile_Zola, ja ne löytyvät myös Zolan nimellä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Painettujen kirjojen lisäksi Zolan teos ”Pariisi” on ilmestynyt sanomalehdessä jatkokertomuksena, mutta teosta ”La terre” ei liene sellaisessa muodossakaan ilmestynyt...
Suomen suosituinta kirjaa on vaikea nimetä. Suomalaisesta kirjallisuudesta on tehty laaja tutkimus: Niemi, Juhani: Suomalaisten suosikkikirjat (1997), jonka saatavuuden saat Vaskista http://www.turku.fi/vaski
Turun kaupunginkirjasto julkaisee myös kuukausittain 20 varatuinta -listaa, erikseen kaunokirjallisuudesta ja tietokirjallisuudesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12523&culture=fi-FI&cont… Listasta selviää juuri nyt kysytyin kirjallisuus. Lisäksi Kirjakauppaliitto julkaisee kirjakauppojen suosituimmista kirjoista listan Mitä Suomi lukee? http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings jonka tällä hetkellä uusin tieto on joulukuulta 2010. Listat on erikseen kotimaisesta kaunokirjallisuudesta, käännetystä...
Ei voi. Ohessa esimerkkinä Oulun kaupungin teknisen keskuksen pyöräilyyn liittyviä liikennemerkkejä:
Yksisuuntainen tie: liikennemerkki osoittaa sallitun liikkumissuunnan kaikille ajoneuvoryhmille, autoilijoille ja pyöräilijöille.
http://www.ouka.fi/tekninen/pyoratieopas/liikennemerkit.htm
Tieliikenneasetuksen mukaan (TLA 19 §):
"Merkki 551. Merkillä osoitetaan tie, jolla on yksisuuntainen ajoneuvoliikenne. Merkki sijoitetaan tien suuntaisesti."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182?search%5Btype%5D=pi…
