Ensimmäisestä maailmansodasta löytyy kirjoja erittäin paljon. Kirjoja kannattaa selata plussa tietokannasta http://www.libplussa.fi/ , esimerkiksi käyttämälllä asiasana hakua ja asiasanana "ensimmäinen maailmansota". Hyvä ratkaisu voisi olla myös käynti lähimmässä kirjastossa.
Suomenkielistä tietoa netistä löytyy ainakin osoitteista http://www.koulukanava.fi/historia/1stwwar/ ja http://www.uta.fi/suomi80/teema2.htm .
Hei!
Kyllä on aivan mahdollista, että suoritat FM-tutkinnon muualla ja sen lisäksi kirjastotieteen ja informatiikan aineopintoja Tampereella, Oulussa tai Åbo Akademissa (ruotsinkielinen koulutus) vähintään 35 opintoviikkoa. Aineopinnot voi tänä päivänä suorittaa myös ammattikorkeakoulussa.
Katso lisätietoja alan koulutuksesta Opetusministeriön sivuilta osoitteesta:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kmka.html
Etunimimuunnoksia slangin näkökulmista tutkivan nettisivuston mukaan Nita on muunnos nimestä Anita. Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)tietää kertoa sivulla 31, että Anita ja Anitta ovat espanjalaisen Anna-nimen hellittelymuotoja.
Kuntien kirjastoissa ei lainattavia kappaleita kysymistäsi kirjoista näytä olevan. Kukkivat kummut -kirja löytyy lainattavaksi Oulun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista, ja Kotikuusen juurella on Åbo Akademin kirjaston kokoelmissa. Voit saada kirjat kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Nimi Koskinen esiintyy jo 1500-luvun lähteissä Karjalassa, 1600-luvulla myös Savossa. Nimi yleistyi etenkin 1800-1900 -lukujen vaihteessa, jolloin siihen asti sukunimettömät länsi- ja keskisuomalaiset ottivat itselleen nimen. Vuoden 1906 nimensuomennosten yhteydessä fors ("koski")-alkuisia sukunimiä suomennettiin myös Koskiseksi.
Väestörekisterin mukaan Suomessa on 17216 Koskinen-nimistä henkilöä. Näistä 9006 on miehiä, 8923 naisia.
Suomen kuvataiteilijat matrikkelista, joka sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ei Taipale -nimistä taiteilijaa löydy 1970-luvulta eikä myöhemmistäkään painoksista.
Google-haulla löytyy muutama kuvataiteilija Taipale, mutta he näyttävät olevan nuorempia kuin nyt kysymänne henkilö.
Joillakin aikakauslehdillä on antiikin ja kuvataiteen tunnistuspalstoja, joihin lukijat voivat lähettää kuvia tauluistaan tunnistamista ja arvioimista varten. Palvelu on maksutonta.
Jos suunnittelette talujen myyntiä, hinta-arvion ja mahdollisesti myös tietoja taiteilijasta saa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupoista
http://www.bukowskis.com/ tai http://www.hagelstam.fi/
Suuren osan kaskelotin pään yläosasta täyttää spermaseettielimeksi nimetty ainutlaatuinen vahamuodostuma. Ruumiinlämpöisenä se on koostumukseltaan suurimmaksi osaksi kirkasta öljyä. Valaan sukeltaessa lämpimistä pintavesistä syvemmälle kylmyyteen öljyn lämpötila laskee ja se jähmettyy vahamaiseksi massaksi. Aiemmin vahaa luultiin eläimen siemennesteeksi, ja tähän virheelliseen käsitykseen kaskelotin englanninkielinen nimi sperm whale perustuu.
Lähteet:
Uusi zoo : suuri eläinkirja. 2, Nisäkkäät 2
Maailman eläimet. Nisäkkäät 1
John P. Rafferty, How did the sperm whale get its name | https://www.britannica.com/story/how-did-the-sperm-whale-get-its-name
Tietoa ankoista löytyy mm. kirjasta Veden aateliset - kesyjen vesilintujemme hoito-opas. Kirjan ovat kirjoittaneet Miriam Soledad Ramirez ja Kaarina Valonaalto, kustantajana Art House, 1996.
Gummeruksen Kodin uusi eläinkirja (1990), osa Lemmikki- ja kotieläimet sisältää myös luvun Ankat ja hanhet (s. 84-87).
Internetistä löytyy tietoa ankoista mm. osoitteessa http://www.mmm.fi/el/julk/tavankkafi.html missä on maa- ja metsätalousministeriön yleisä ohjeita otsikolla " Tavoitteena terve ja hyvinvoiva ankka" Sen lisäksi internetistä löytyy Googlen avulla hakusanoilla "ankkojen hoito" mm. seuraavat sivut: http://www.geocities.com/laura_rytknen/Ankkojen_hoito.html ja http://papukaijayhdistys.fi/modules.php?name=Forums&file=viewtopic&p=40...
Ruotsalaisperäisen "sukunimiperheen" Selin/Sellin/Sällin alkuperää ei tunnu kiistattomasti selvitetyn. Aiheesta löytyy mielenkiintoista keskustelua ja mielipiteidenvaihtoa ruotsalaisten sukututkijoiden verkkosivustolla osoitteessa http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/discus.cgi?pg=prev&topic=576&…. Ruotsissa Seliniä on käytetty ns. sotilasnimenä, joten luultavaa on, että osa suomalaisistakin Selineistä on tätä perua: ruotsalaisia sotilasnimiä levisi supisuomalaiseen ympäristöön parin vuosisadan ajan, sillä Ruotsin vallan aikainen ruotujakolaitos suosi lyhyitä, ruotsinkielisiä nimiä, joita saivat niin sukunimettömät kuin nekin, joilla oli suomalainen sukunimi.
Ruotsin kielen sanakirjoissa tavallisimmat selin-sanan merkitykset...
Lastenkirjoista ei tule myöhästymismaksuja. Alle 15-vuotiailta ei mene myöhästymismaksuja myöskään aikuistenkirjoista, vaikka ne maksut saattavatkin ilmestyä kirjastokortille. Jos siis huomaat, että sinulle on ollut myöhästymismaksuja, voit sanoa asiasta kirjastossa, niin maksusi poistetaan saman tien. Muistutuksia tosiaan tulee, vaikka maksuja ei tulisikaan.
Vaikka maksuja ei menekään, on tietysti hyvä palauttaa kirjat ajoissa kirjastoon tai ainakin uusia ne eli laittaa lainoille lisää laina-aikaa.
Yli 15-vuotiailta maksuja menee aikuistenkirjoista muttei lastenkirjoista.
Ja kyllä, minäkin osaan tehdä erikoisia merkkejä: ☺☻♠♣♥♦₣₧₪₫™.
Kotimaisten kielten keskuksen Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel ovat vastanneet samaiseen kysymykseen. Heidän mukaansa "kimppu" palautuu sanaan "nippu", jolla viitataan joukkoon yhdessä olevia asioita. Ihmisten tai asioiden kimppu tai nippu muodostuu, kun he tai ne ovat kiinni toisissaan tai tarttuvat kiinni toisiinsa. Sanonta "käydä kimppuun" on ennen kaikkea kuvainnollinen ilmaisu, eikä ihmisellä siten ole varsinaista kimppua esimerkiksi kehossaan.
Lähde: Kotus
http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ka… (haettu 31.12.2015)
Yleisten kirjastojen pätevyysvaatimukset löytyvät osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
ja lisätietoa kirjastoalan pätevyysvaatimuksista löytyy aiemmasta tämän palstan vastauksesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=bf171e89-d75…
Helsingin yliopisto järjestää avoimena yliopistokoulutuksena informaatiotutkimuksen perusopinnot (25 op) keväällä 2009. Lisätietoja saa osoitteesta
http://www.avoinyliopisto.fi/urlhaku.aspx?queryid=f99c35c4-0bd6-4391-ac…
Tampereen yliopiston avoimessa yliopistossa voi suorittaa informaatiotutkimuksen perusopinnot verkko-opintoina. http://www.uta.fi/tyt/avoin/opetustarjonta.html
Tampereelle voi hakea suorittamaan myös erillisiä opintoja ylimääräisenä...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei ohjetta löytynyt. Vähän vanhempia kirjoja poistetaan, jotta saadaan tilaa uusille.
Netistä löysin pari mielestäni hyvää ohjetta. Olen itsekin tehnyt joskus muutaman ja olen samaa mieltä keskustelijoiden kanssa siitä, että liiman laatu ja kehyksen varovainen puristaminen/vasarointi pehmusteen avulla on se kriittisin asia.
http://singerisoikoon.blogspot.fi/2012/03/kannykkakukkaro-ja-kukkaronke…
http://miutsi.blogspot.fi/p/ohje-klipsikukkaro.html
http://www.kaspaikka.fi/sailytys-kuljetus/nuppikukkaro/index.html
Nordea-pankin sivulla olevan laskurin mukaan osakkeiden ostohinnan nykyarvo olisi laskettavissa näin: 3 kertaa 1000 kertaa 0,128 = 384,00 plus 20 kertaa 100 kertaa 7,519 = 15422,00. Oikeaa hintaa ja Km-yhtiön asioita emme osaa kommentoisa, mutta arviolta ostaja on kovin kiinnostunut, kun kerran lähestyy kirjallisella tarjouksella.
Vapaa-ajan tapaturmien määrittelyyn liittyy joitakin ongelmia. Onko esim. pyöräilijän onnettomuus liikenne- vai vapaa-ajan tapaturma? Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt asiaa. Selvitys löytyy täältä:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/tapaturma/luku2.htm
Harrastuksiin liittyviä tapaturmia ja loukkaantumisia on selvitelty lähinnä liikuntaharrastusten osalta. Socius, sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti verkossa, kirjoittaa aiheesta lehtensä numerossa 1/2005:
http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-12005/sivu1.htx
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta Tapaturmatilasto 2002: koti- ja vapaa-ajan tapaturmat –julkaisusta löytyy tietoa mm. liikuntatapaturmista. Koko julkaisu löytyy täältä:
http://...
Nykysuomen sanakirjassa pikka tarkoittaa rautakankea. Enemmän vaihtoehtoja löytyy Erkki Itkosen ja Aulis J. Joen Suomen kielen etymologisen sanakirjan osasta 3. Tämän teoksen mukaan pikka voi tarkoittaa rautakankea (mm. P-Savo, Vet.), teräväkärkistä kivihakkua (mm. Laih., Utaj., Länsipohja), kiviporaa (Perho), tukkilaiskeksiä (mm. Kalaj., Ink.); heinähankoa (Kälv.) tai haarukkaa, jolla leivät rei'itetään (mm. Tornionjokilaakso). Valitettavasti kaikkia paikkakuntien lyhenteitä ei ole avattu, mutta Vet. viittaa varmaankin Veteliin, Kalaj. Kalajokeen, Ink. Inkeriin ja Kälv. Kälviään.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksesta ei löytynyt sukunimeä Pikka. Lähimpänä on sukunimi Pikkarainen, joka juontaa sanoista pieni, pikkanen...
Sana ”nimi” on vanhaa uralilaista perua. Nimi-sanan kantauralilainen alkumuoto on todennäköisesti ollut ”nime”. Sanalla on vastineita sukulaiskielissä, esimerkiksi virossa (nimi) ja unkarissa (név). Sana on todennäköisesti lainautunut indoeurooppalaisesta kantakielestä kantauraliin. Indoeurooppalaisissa kielissä nimi-sanalla onkin vastaavuuksia, esimerkiksi muinaisintian ”naman”, gootin ”namo”, saksan ”Name”, ruotsin ”namn” ja latinan ”nomen”.
Suomen kirjakielessä sana nimi on esiintynyt jo Agricolan ajalta.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Löytämäni viimeisin tarkka suomalaisten keskipituuksia koskeva virallinen tilasto löytyi THL:n 2018 julkaisemasta raportista Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus. Se on tosin rajattu vanhimman ikäryhmän osalta niin, että vanhimmat tilastossa mukana olevat henkilöt ovat tuolloin olleet 74-vuotiaita. Raportin mukaan 18-74-vuotiaiden suomalaismiesten keskipituus oli vuonna 2017 178cm ja naisten vastaavasti 164cm. Raportissa on lisäksi eroteltu miesten ja naisten keskipituudet yhteensä neljän ikäryhmän osalta erikseen. Miesten keskipituus näyttää tasaisesti kasvaneen, mutta naisten toisaalta pysyneen melko samana 164-165cm:ssä. Ainoastaan kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä (65-74-vuotiaat) ...
Helsingin kaupunginkirjaston kesätyöntekijöiden alaikäraja on 18 vuotta. Sitä nuoremmat voivat päästä kokeilemaan kirjastotyötä ainoastaan peruskoulun TET-harjoittelujaksona tai oppilaitosten harjoittelijoina. Näistä harjoittelijana tehdyistä töistä ei makseta palkkaa.
Tarkoittanette Alexander McCall Smithin sarjaa Mma Ramotswe tutkii. Kirjat sijoittuvat Botswanaan ja niistä on suomenettu neljä: Naisten etsivätoimisto nro 1 (2003), Siveysoppia kauniille tytöille (2004), Kirahvin kyyneleet (2004) ja Kalaharin konekirjoituskoulu miehille (2005). Kirjojen saatavuuden voitte tarkistaa täältä oman kirjastosi tietokannasta, https://www.helmet.fi/
