Molemmat kysymyksessä lainatut lopetukset ovat Hellaakosken käsialaa.
Kun Sinne, missä kesä kuluu nopeasti ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918), runon viimeinen säkeistö oli samassa muodossa kuin kysymyksessä siteerattu Project Gutenbergin versio.
Vuonna 1947 julkaistiin runoilijan itsensä siihenastisesta lyyrisestä tuotannostaan valikoima kokoomateos Runot, jonka 8. painos ilmestyi vuonna 2008. Suuri osa runoista on siinä alkuperäismuodossaan, mutta osaan mukaan ottamistaan teksteistä Hellaakoski teki vähäisiä muutoksia. Tavallisimmin ne olivat poistoja; jonkin verran oli yksittäisiä sanoja korvattu nasevammilla tai ajanmukaisemmilla. Varsinaiseen uudelleenrunoiluun Hellaakoski ei juurikaan ryhtynyt - paria...
Runo on Aale Tynnin Puutarha, alunperin kokoelmasta Lehtimaja (1946). Löytyy Kootuistakin runoista.
--- ---
"Oi haapa, sydämeni puu,
miten lehväsi värisevät!
Minun ihmissilmäni sumentuu -
sano, syksykö on vai kevät?
Sinun laillasi levottomaksi saa
minut ankara tuuli ajan.
Voin lasten suojaksi rakentaa
vain lauluni lehtimajan."
Rahan keräilyarvoa koskeviin kysymyksiin on vastattu ennenkin. Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyvät kysymykset vastauksineen hakusanalla "rahat".
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, on rahojen arvot eri vuosilta. Sen mukaan 1963 vuoden 50-penninen on kuntoluokassa 0 arvoltaan 2 e, muille kuntoluokille ei keräilyarvoa ole määritelty. Vuoden 1988 5-markkainen on kuntoluokassa 0 arvoltaan 1,50 e ja kuntoluokassa 01 arvo on 1 e.
Tässä muutama aiheeseen liittyvä lastenkirja:
Sanna Pelliccioni: Onni-pojan kierrätyskirja
Marika Kokkonen: Roska-Reima ja jätevuoren valloitus
Annastiina Syväjärvi: Yllin kyllin
Salla Savolainen: Kirpputorikoira Napo
Frith, Alex: Roskat pois!: kurkista ja kierrätä (tietokirja)
Kirjastosta löytyy myös useita kierrätysaskartelukirjoja.
Internetistä löytyi mm. seuraava sivu, jossa sanat ovat. Laulun nimi on Lapsuuden toverille.
http://www.expage.com/sorsaq
Sanat löytyvät myös Suuresta toivelaulukirjasta (osa 1, s.50).
Kaarina Maununtytärtä voi yrittää lähestyä häneen liittyneiden henkilöiden kautta. Ursula Pohjola-Pirhosen "Kuninkaan amiraali" kertoo Eerik XIV:stä. Pohjolan-Pirhosen romaani "Kuninkaan tytär" kertoo Kaarinan ja Eerikin tyttärestä Sigrid Vaasasta.
Pirjo Tuomisen "Kaarina Hannuntytär" sivuaa myös Kaarina Maununtytärtä Liuksialassa. Aili Somersalo on julkaissut romaanin Kaarina Hannuntyttärestä jo vuonna 1937.
Raine Raition, Kangasala-seuran julkaisema teos "Totta ja tarua Kangasalan Kaarinasta" on luokiteltu tietokirjaksi, mutta varmaan tutustumisen arvoinen.
Kirjastoissa ei ole jaossa muuttokaavakkeita, niitä on noudettavissa Digi- ja väestötietoviraston ja postin palvelupisteissä. Sähköisesti muuttoilmoituken voi tehdä postin ilmoituskaavakkeessa, https://www.posti.fi/fi/henkiloille/muuttoilmoitus. Tietoa muuttoilmoituksen tekemisestä Dvv:ssä, https://dvv.fi/muutto
Mikäli et ole vielä Celian asiakas, voit rekisteröityä Celian palvelujen käyttäjäksi osassa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä ja saat samalla Pratsam reader -tunnukset. Rekisteröintejä tehdään tällä hetkellä Itäkeskuksen, Kallion, Kannelmäen, Lauttasaaren ja Pasilan kirjastoissa. Espoossa voit rekisteröityä Celia-asiakkaaksi Ison Omenan ja Sellon kirjastoissa ja Vantaalla Tikkurilan kirjastossa. Tilanne voi muuttua, joten ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa Helmet-sivustolta.
Rekisteröintejä tehdään myös Malmin kirjastossa, joka tosin on suljettuna 18.4.2017 saakka.
Jos olet jo Celian asiakas eli sinulla on Celian asiakastunnus, voit tilata Pratsam reader -tunnukset alla olevasta linkistä löytyvällä verkkolomakkeella.
https...
Jos Vaski-verkkokirjasto näyttää aineiston olevan varastossa, kannattaa soittaa kirjaston neuvontaan.
Turun pääkirjaston neuvontanumeroita:
Tieto-osasto
(02) 2620 630 Yhteiskunta
(02) 2620 627 Kansat ja kulttuurit
(02) 2620 629 Luonto ja harrasteet
Taideosasto
(02) 2620 622, (02) 2620 623 Kirjallisuus ja taiteet
(02) 2620 658 Musiikkiaineisto
Saaga ja stoori (lasten ja nuorten aineisto)
(02) 2620 625, (02) 2620 626
Puhelu kannattaa siis osoittaa sille osastolle, jonka aineistosta on kyse.
Varastosta tilattu aineisto on noudettavissa Vastaanotosta seuraavana päivänä klo 14 jälkeen. Viikonloppuisin ei varastohakuja tehdä, eli perjantaina tilatun aineiston voi noutaa maanantaina.
Raimo Hietasen kirjassa Kaavaoppi on frakin kaavat. Kirja on lainattavissa muutamista kirjastoista eri puolilta Suomea. Voit pyytää kirjan kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Myös joiltakin vaattureilta voi ostaa frakin kaavan.
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Alpo Noposen runon Vuosileikki marraskuuta käsittelevästä säkeistöstä. Koulujuhlaan 12 eri kuukausiksi puetun lapsen esittämäksi tarkoitettu runo on julkaistu mm. Noposen runokokoelmassa Nuoruuden muistoksi : viisikymmentä runoa (Ponkala, 1912), Joulupukki-lehden vuoden 1906 numerossa (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22825/1906_ocr.pdf…) sekä antologiassa Pieni aarreaitta [3] : Runoaitta (WSOY, 1993).
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”puu” taipuu samalla tavalla kuin ”maa”. Monikon genetiiville on kaksi vaihtoehtoista taivutusmuotoa: ”puiden” ja ”puittein” (vrt. ”maiden” ja ”maitten”). Omistusliitteen lisäämällä taivutusmuodoiksi saadaan siis ”puideni” ja ”puitteni”. Molemmat siis käyvät.
Voit palauttaa perintään menneet kirjat mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Perinnässä olevat kirjat täytyy palauttaa palvelutiskille, jotta virkailija voi ilmoittaa palautuksesta perintätoimistolle tai Helsingin kaupunginkirjaston keskitettyyn perintään, jos kyse on Helsingin kaupunginkirjaston kirjoista.
Kun kirjat on palautettu, joudut maksamaan vielä perintätoimiston kulut. Se onnistuu laskulla, jonka olet luultavasti saanut jo postitse perintätoimisto Lindorffilta. Laskuja on kaksi, ja niistä pienempi lasku maksetaan, jos itse kirjat löytyvät ja palautetaan kirjastoon. Kunhan maksu on kirjautunut perintätoimiston järjestelmään, perintä päättyy.
Kaikkia mainitsemiasi Tatu ja Patu -kirjoja löytyy HelMet-kirjastoista. Voit tarkastaa niiden saatavuuden HelMet-verkkokirjastosta www.helmet.fi .
Tässä vielä valmiiksi tehty tuloslista kaikista Tatu ja Patu -aineistoista. Kutakin nimekettä napsauttamalla voit katsoa, mistä kirjastoista niitä on saatavilla, niin pääset ratkomaan tehtäviä.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=tatu+ja+patu&searchscope=…
Sitruunahapon kemiallinen kaava on C6H8O7. Internetistä löytyy palvelu Chemistry WebBook, josta löytyvät kemiallisten yhdisteiden kaavat ja muut tiedot; osoite on http://webbook.nist.gov/chemistry/ . Hakea voi mm. yhdisteen englanninkielisellä nimellä (esim. citric acid) tai yhdisteen kaavalla.
Kärsämäki-nimestä on tehty monenlaisia olettamuksia ja arvailuja. Ehkä luotettavin lienee selitys, että nimi juontaisi alkunsa Ruhankankaalla olevasta mäen nyppylästä, jonka nimi on Kärsämäki. Tästä on perimätiedon mukaan kulkenut tie, jota matkustavaiset käyttivät silloin kun eivät jokea käyttäneet kulkuväylänään. Tämä pieni mäen "kärsä" oli heille merkkinä pian lähetyvästä joesta ja myöhemmin sen varteen muodostuneesta kylästä, joka sittemmin mäen mukaan sai nimen Kärsämäenkylä.
Kylännimestä on 1500-luvun lähteissä sekä muoto Kärsämä että Kärsämäki. Näistä Kärsämä on alkuperäisempi muoto. Nimen kantana on siis sana kärsä, johon on liittynyt johdin -mä. Paikannimissä kärsä tarkoittaa tavallisesti nientä tai niemenkärkeä.
Lähteet:...
Mikäli kahden kilpailijan tulosten välillä ei pystytä löytämään eroa, jää IAAF:n sääntöjen mukaan voimaan tasapeli. Sääntö löytyy the International Association of Athletics Federations: Yleisurheilun kansainväliset säännöt –dokumentista. Dokumentti on suomennos kauden 2014–2015 säännöistä, mutta sama sääntö on voimassa myös kauden 2016–2017 englanninkielisessä dokumentissa.
Suomenkielinen dokumentti: http://www.yleisurheilu.fi/sites/default/files/iaafn_saannot_2014-2015…
Uusin englanninkielinen dokumentti ladattavissa sivustolta: https://www.iaaf.org/about-iaaf/documents/rules-regulations
Mikäli kaksi juoksijaa siis saisi saman ajan kilpailussa, jaettaisiin molemmille kultamitali. Wikipediaan kerätyn jaettujen mitalisijoitusten listasta...
Paikan ja kuvan perusteella arvelen kyseessä olevan rantahämähäkin, tarkemmin isorantahämähäkin. Varmaa vastausta en voi antaa, koska en ole hämähäkkiharrastaja tai -asiantuntija.
LuontoPortti - verkkolehti - Mikä hämähäkki
isorantahämähäkki - Dolomedes plantarius | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
Hakutulokset - isorantahämähäkki - Kuvapankki - Kuvatoimisto Vastavalo.net
Halutessasi voit lähettää kysymyksen myös vaikkapa YLEn Luontoiltaan Kysy luonnosta – asiantuntijat vastaavat – Luonto – yle.fi
Tälläiseen kerrontatapaan perustuvia tarinoita saattaa olla tietysti useitakin. Mieleeni tuli Ryunosuke Akutagawan kertomus Metsikössä. Tarinassa aviopari joutuu metsässä hyökkäyksen kohteeksi. Vaimo raiskataan ja mies murhataan. Tarina kerrotaan kerrotaan moneen kertaan eri todistajien suulla: ruumiin löytäjän, eri todistajien, rikollisen, pidätyksen tehneen poliisin, raiskatun vaimon ja murhatun miehen (shamaanin välityksellä!). Jokainen tuo juttuun oman lisänsä ja kertoo täysin oman versionsa tapahtumista. Mikä on lopullinen totuus ja selviääkö se edes? Kyse on rikosjutusta, jossa on kauhutarinan aineksia. Tarina löytyy suomennettuna kokoelmasta Shosetsu.
Kirjan sijaintitiedot Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/?...
Valitettavasti emme pysty vastaamaan kolikon keräilyarvoa koskevaan kysymykseen. Esimerkiksi Huuto.netin ja Ebayn hinnoista voi saada jotain käsitystä.
Suomen numismaatikkoliitto (http://www.numismaatikko.fi/) tai Suomen numismaattinen yhdistys (http://www.snynumis.fi/) osaavat varmasti kertoa enemmän. Samoin keräilykolikoiden osto- ja myyntiliikkeistä voi kysellä (esim. http://www.ekman.fi/ tai http://www.matinmarkka.com/).
Virhelyöntien määrästä emme kyenneet löytämään mitään informaatiota. Kannattaa ottaa yhteyttä alan harrastajiin.
