Perinteisestä joululaulusta Joulupuu on rakennettu on olemassa kaksi ruotsinnosta. Dagny Flodin Segerstrålen ruotsinnos löytyy nuottijulkaisusta Lasten omat joululaulut = Barnens egna julsånger (valinnut ja sovittanut, Einari Marvia, Fazer, 1977). Laulu on saanut ruotsiksi nimen Barnens julvisa. Toinen ruotsinnos samasta laulusta sisältyy nuottijulkaisuun Lapset soittavat joululauluja = Barnen spelar julvisor, 1 (sov. Heidi Sundblad, Fazer, 1978). Laulu on nimeltään Julen ren i dörren tittar. Tämän julkaisun viitetiedoissa ei valitettavasti kerrota, kenen riimittelemät ruotsinkieliset sanat ovat.
Molemmat nuottijulkaisut kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
M. A. Numminen on laulanut Vaalipolkan muutamilla levyillään, ainakin Taisteluni - in memoriam ja M. A. Nummisen 60-luku. Vaalipolkan sanoittaja on Viina-Matiksi nimitetty Matti Viinamaa (syntyi 1859 ja kuoli 1936). Viina-Matin runoja on julkaistu Hilkka Merikallion toimittamassa kirjassa Viina-Matin veisuja (1968), joka löytyy monien kirjastojen kokoelmista. Kirjassa on runo nimeltä Vaaliruno, joka lienee hakemasi.
Tietoa Viina-Matista mm. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemistosta: http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?dat0=viinamaa&formid=kirre&rppg=50&s…
Nämä kaksi löytämääni linkkiä osoittaisivat vahvasti, että ensisijainen taudinlevittäjä olisi verta imevä hietakärpänen.
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Parasiitti-infektiot#Vis…
http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/Leishman.htm
Olisiko mahdollista, että katsomasi ohjelma olisi Prisma 26.11. Jakso kertoi hengenvaarallisesta heisimadosta, joka lähestyy Suomea.
Löysin myös Helsingin Sanomien arkistosta artikkelin kyseisestä heisimadosta. Artikkeli on suora kopio Hesarin arkistosta.
Ihmiselle vaarallinen myyräekinokokki tulossa Suomeen
Aamulehti, 01 joulu 2008, s.5:- Eviran yksikönjohtaja Antti Oksanen Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksiköstä arvioi, että ihmiselle vaarallinen myyräekinokokki saattaa tulla Suomeen jo...
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan Suhonen-nimestä seuraavaa:
Viipurin linnassa oli 1500-luvulla asemies nimeltään Maram Suha. Ja Parikkalassa on löytynyt maakirjoista nimi Ifwan Suchojoff, Pielisjärvellä taas Jöns Suhoin. Kyseseessä on siis savokarjalainen nimi, joka on levinnyt 1500-luvun lopulla Pohjanmaalle ja Kainuuseen.
Arto Kotilainen on syntynyt Espoossa 1964, käynyt koulunsa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylässä 1983. Samana syksynä hän aloitti opiskelun Helsingin Teknillisessä Korkeakoulussa, mutta kirjoittamisen halu voitti. Syksystä 1986 Arto Kotilainen opiskeli kauppatieteitä Tampereen yliopistossa.
Hän on kirjoittanut viisi kirjaa: Alastoman pojan ääriviivoja (1987 romaani), Ensimmäinen ero (1987 romaani), Epätodellinen kahvitauko (1988 runokokoelma), Rakkain ja surkein yö (1988 novellikokoelma) ja Sulhaspoika (1989 romaani).
Nämä tiedot löysin Kotilaisen tuotannon kansiliepeistä. Voit ehkä kysyä kustantajalta lisää kirjailijan elämänvaiheista. Kotilaisen kustantaja on OTAVA, jonka internet-sivuilta (www.otava.fi)löydät varmaan kustantajan...
Kappale on Lasse Heikkilän levyllä Kaikki mitä näen - lauluja elämänpuusta (vuodelta 2001). Levyä ei ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa, mutta voit kaukolainata sen muualta Suomesta lähikirjastosi kautta.
Ei ole olemassa yhtä tiettyä vuosilukua tai tilannetta, jolloin Kivi olisi saanut kansalliskirjailijan tittelin. Asia lienee edennyt vähän kerrallaan. aleksiskivi-kansalliskirjailija sivustolla Irma Perttulan artikkelissa (Kiven elämän vuodet) on seuraava tieto:
1897–1898
Valituista teoksista otetaan 2. painos.
1800-luvun lopussa Julius Krohn kohottaa Kiven kirjallisuushistoriassaan (Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet) kansalliskirjailijaksi. 1900-luvun alussa Kivi-renessanssi, Kivestä Suomen kansalliskirjailija Runebergin rinnalle ja ohi.
Aleksis Kivestä on hyvää tietoa sivulla Aleksis Kivi, Kansalliskirjailija http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/
ja SKS:n Aleksis Kivi SKS:ssä: Tie lähteisiin http://neba.finlit.fi/kivi/...
Amerikkalaisesta historiallisten romaanien kirjoittajasta Gwen Bristowista (1903) voi katsoa tietoja Internetistä ainakin sivuilta: http://en.wikipedia.org/wiki/Gwen_Bristow ja
http://www.awhf.org/bristow/html.
Hakuteoksista hänestä löytyy tietoja yllättävän vähän, vuodelta 1974 peräisin olevassa Encyclopedia Americanan osassa 4 kerrotaan hänestä lyhyesti.
Wikipedian sivuilta Internetistä löytyy täydellinen luettelo Gwen Bristowin kirjoittamista kirjoista. Bristowin kirjoja ovat mm.: Deep summer (1937, suom. Keskikesä), The handsome road (1938, Tammikuja), This side of glory (1940, Uudet tuulet). Nämä kirjat muodostavat The plantation -trilogian eli Louisiana-sarjan. Kaksi ensimmäistä osaa sijoittuu Amerikan sisällissodan ja kolmas...
Vaatesuunnitteluun ja tekstiilisuunnitteluun liittyvistä ympäristökysymyksistä on tehty jonkin verran tutkimusta Suomessa. Aiheesta on laadittu useita pro gradu -töitä, jotka ovat luettavissa ko. yliopistojen kirjastoissa.
Kaukolainoja toimitetaan - kirjastosta riippuen - joko kopioina tai mikrokortteina. Voit tehdä kaukolainapyynnön esim. Helsingin kaupungin pääkirjaston kautta
www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Aiheesta on julkaistu myös artikkeleita, enimmäkseen yleistajuisissa aikakauslehdissä.
Kirjallisuutta:
Valkonen, Anne (toim.)
Louhi : pk-yritykset ja tekstiilikuitujen ekologinen tuotekehitys ja tuotteistaminen.
Helsinki : Taideteollinen korkeakoulu, Muoti- ja tekstiilitaiteen osasto, 2000.
Paakkunainen, Riikamaria...
Tässä YTV:n talouspalvelusta tullut vastaus:
"Lippujen hinnat sisältävät arvonlisäveroa pääsääntöisesti 8 %. Eli ei lasketa hinnan päälle 8 prosenttia vaan asiakashinta sisältää jo veron, samaan tapaan kuin kaupassakin ilmoitetut tavaroiden hinnat sisältävät arvolisäveroa eikä sitä lasketa kaupan kassalla tavaran hintaan enää päälle, vaan asiakkaalle ilmoitettu hinta sisältää veron.
Lasketaan siis siihen tapaan kuin kirjastossa on päätelty: jos lipun hinta on 5 euroa ja se sisältää veroa 8 % on lipun hinta ilman arvonlisäveroa 4,63 euroa ja siihen alv 8% päälle on 0,37 euroa ja tuosta tulee yhteensä 5 euroa. (Alv lasketaan bruttohinnasta tässä esimerkissä kaavalla (8/108)*5 )."
Tarvittaessa voitte itse kysyä lisää YTV:stä, tässä...
Joensuun seutukirjastossa on dvd-muodossa seuraavat kitaransoiton oppaat
Kitara:
The complete guitar player (78.6507), PYA = Pyhäselän kirjasto
Guitar chordfinder (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Hal Leonard guitar method for the beginning electric or acoustic guitarists (78.651), KOA = Kontiolahden kirjasto
Boduch, Doug; Play guitar today! (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Chappell, Jon: Kitaran alkeet for dummies (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Gilmartin, Aaron: Learn to play flamenco guitar (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
McCarthy, John: Modern classical guitar : beginner (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Reeves, Mel: Kids can play guitar : easy to follow step by step...
kantauralin *koj(e)ra
Kyse on siis vanhasta suomensukuisesta sanasta. Sanalla on myös vanhastaan tarkoitettu urospuolista eläintä vrt. koiras tai keppostelijaa vrt koiruudet, koirankujeet.
Etymologisia tietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjan osasta 6, etymologinen sanakirja.
Internetlähteistä onnistuin löytämään tiedon vain Concorden ensimmäisestä käynnistä Helsingissä. Kyseessä oli British Airwaysin kone, joka toi englantilaisia jalkapallofaneja seuraamaan Suomen ja Englannin välistä ottelua 22. toukokuuta 1985 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Concorde).
Mahdollisista muista käynneistä voisi kysyä esim. ilmailuharrastajien keskustelupalstalta osoitteessa http://www.flightforum.fi/. Palstalta löytyy paljon lentokonebongareita, jotka varmaankin osaavat auttaa. Kokeilla voi myös yhteydenottoa Finaviaan, jonka nettilomake löytyy osoitteesta http://www.finavia.fi/palaute.
Sopivia runoja löytyy mm. seuraavista teoksista:
Kanteletar
Lennä, lennä leppäkerttu / koonn. Karahka
Lönnrot, Elias: Kansanlauluja
Suomen lasten runotar
Teosten saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Kannattaa tutustua rakennusten sähköasennuksia käsitteleviin kirjoihin. Tässä muutama esimerkki:
Ahoranta, Jukka: Kiinteistöjen sähköasennukset (2004), Käsikirja rakennusten sähköasennuksista (2006), Sähköasennukset 1-2 (2006) sekä SFS viitestandardit - 6000, joka sisältää sähköalan standardeja. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Weborigosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi/
Gummerus julkaisi vuonna 1960 Matti Jämsän "extremekokeiluista" kootun kirjan Matti Jämsän tempaukset, joka sisältää seuraavat tarinat: Näin lapseni syntyvän, Sokea kulkee kaupungilla, Laskuvarjohyppy neljästä kilometristä mereen, Turusta Tukholmaan suksilla ja soutuveneellä, Miehestä tehtiin missi, Uhkayritys, Auto murskaksi rotkoon, Tropiikin kauhut, 50 tuntia haudassa, Mies liekeissä, Autolla mereen, Vain yksi päivä, Karhun kynsissä ja Koskenlasku suljetussa tynnyrissä.
Jamin nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 6.4. vuodesta 2000 lähtien. Se on lyhentymä nimistä Benjamin (hepr. onnenpoika), Jalmari ja Viljami. Nimi alkoi tulla käyttöön 1960-luvulla ja vuonna 2002 se oli poikien ensimmäisten etunimien tilastossa sijalla 55.
Tatu on suomalainen lyhentymä Tanelista (Danielista) ja Taavista (Daavidista). Suomen almanakassa Tatu on ollut 11.12. vuodesta 1964 lähtien. Tatu-nimeä on annettu jo 1800-luvun lopussa, mutta suosituimmillaan se oli vuonna 2002 jolloin se sijoittui sinä vuonna annettujen nimien tilastossa sijalle 58.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Sirkka Lassilan kirjassa Uusi käytöksen kultainen kirja, ISBN 951016030X, kerrotaan sivulla 173 kuinka ollaan kohteliaana hississä. Muistutetaan, että vanhoina hyvinä aikoina herrasmies päästi naisen ulos hissistä poistumalla ensin itse käytävään ja palasi sitten takaisin. Todetaan, että nykyään sellainen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Kirjan mukaan nykyään noudatetaan järkevyysperiaatetta naisen ja miehen ollessa yhdessä liikkeellä. Miehen tulee kuitenkin esim pyöröovissa ja rullaportaissa mennä edeltä ja huolehtia, että nainen selviää kunnialla perässä. Ilmeisesti hissiin astumista ei pidetä niin vaarallisena tilanteena, että miehen tulisi olla siinä erityisesti naisen tukena. Kyseinen kirja ei siis kehota astumaan hissiin tietyssä...
Suuren käsityölehden numero10/2003 on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilan
toimipisteestä. Lehteä ei lainata, mutta siitä voi ottaa paikan päällä valokopioita. Suuren käsityölehden numeroita säilytetään vuodesta 2003 lähtien. Sitä vanhempia numeroita ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Internetistä löytyy koirille tarkoitettujen neuleiden ohjeita mm. osoitteista
http://www.borderterrieri.net/page8.php
http://www.elisanet.fi/mikkojainto/vaatteita.html
http://terrieri.net/modules.php?name=News&file=article&sid=202
http://www.saunalahti.fi/glottis/karderobi.htm
