Tavallisessa yleisessä kirjastossa ei puhdisteta homeelta haisevia kirjoja, vaan ne heitetään roskiin. Hajunpoistoon on kuitenkin olemassa joitain keinoja, joiden toimivuus riippuu tilanteesta. Ensimmäiseksi on syytä pohtia, ovatko kirjat todella homeessa ja jos ovat, voiko niiden säilyttäminen aiheuttaa terveysriskin, vaikka hajun voisikin saada pois.
THL:n mukaan otsoni on myrkyllistä ja otsonoinnin jälkeen tilaa tai esineitä pitäisi tuulettaa 24 - 48 tuntia, minkä jälkeen pinnat pitäisi pyyhkiä nihkeällä. Kirjojen kohdalla tällainen toimenpide tuskin onnistuu.
Tuttu kotikonsti hajujen poistoon esineistä on esineiden laittaminen samaan muovipussiin esimerkiksi ruokasoodan tai kissanhiekan kanssa (siten etteivät esine ja...
Sic on lyhenne latinankielisestä ilmauksesta sic erat scriptum, joka tarkoittaa “näin se oli kirjoitettu”. Lyhennettä käytetään osoittamaan, että vaikka jokin ilmaus tai sana saattaa vaikuttaa epätavalliselta tai virheelliseltä, se on itse asiassa kirjoitettu juuri niin tarkoituksella.Lisätietoa ja lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sic
Kirjastojen kokoelmatietokannoista ei näytä löytyvän tietoa Pauli Aalto-Setälästä. Useiden kirjastojen käsikirjastokokoelmasta löytyy teos "Kuka 99 - radio- ja tv- hakemisto", josta selviää Aalto-Setälän yhteystiedot ja asema televisiokanava Nelosessa, samat tiedot löytyvät myös Netistä osoitteesta
http//:www.nelonen.fi/info/yrityksesta.htm.
Aaltosen syntymävuosi ja -paikka eivät näistä selviä, sen sijaan osoitteessa
http://www.nelonen.fi/uutiset/info/info.htm on lyhyt juttu Aalto-Setälän urasta. Tarkempia tietoja voit kysyä sähköpostiosoitteesta, joka Nelosella on muotoa etunimi.sukunimi@nelonen.fi (muista korvata ä->a ja ö->o). Haut www-sivuilta tuottivat runsaasti muutakin aineistoa, mutta erityisen informatiiviselta se ei...
Pohjoismaiden lisäksi Erika nimeä on käytetty Saksassa, jossa Erika tarkoittaa kanervaa. Sen latinalainen nimi on Ericaceae. Tämä tulee kreikan sanasta eréiken, joka tarkoittaa heikkojen ja hentojen oksien taittamista.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja, WSOY 1989; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Kysymys on hyötämisestä eli kasvien kehityksen jouduttamisesta järjestämällä niille edulliset kasvuolot.
Kirjassa Johns, Leslie: Kukkiva koti (1979) s. 60 löytyy luku Kukkasipulien hyötäminen ja erikseen vielä ohjeet Jouluhyödölle.
Muitakin kirjoja aiheesta löytyy:
Huonepuutarha (1989)
Siivonen, Väinö: Kukkasipulien viljely ja hyötö (1957)
Kukkasipileiden hyötö (1979)
Helsingin sanomien verkkoversiosta löytyy myös oiva artikkeli joulutulppaanien ja -kielojen hyötämisestä http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Joulutulppaanit+ja+-kielot+voi++ist…
Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta löytyi viite artikkelista "Kielojen hyötäminen jouluksi", joka on ilmestynyt Puutarha -lehdessä vuonna 1925
Runon nimi on ”Kurki ja joutsen”, ja se on ilmestynyt Pohjanpään kokoelmassa ”Metsän satuja ja muita runoja” (WSOY, 1924) sivuilla 15–18. Runo löytyy useista muistakin kokoelmista tai valikoimista, esimerkiksi Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta ”Kaipuu ylitse ajan” (WSOY, 1989) sivuilta 55–56.
Nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei kuitenkaan ole aivan harvinainen. Vuontisvaara on ollut tai on sukunimenä 157 henkilöllä (Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/).
Mahdollisesti se on lähtöisin Pohjois-Suomesta. Vuontis-sanalla voidaan tarkoittaa hietaa eli hiekkaa. Tämä tieto löytyy Äkäslompolon kyläyhdistyksen sivuilta: http://www.äkäslompolo.fi/kylasta/mennytta-aikaa/kylan-nimistosta.html Tosin Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjässä (1920, s. 2) arvellaan, että sana voi olla myös väärin kuultua saamenkieltä.
Vaara-sana luontonimenä määritellään NetMot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan näin: "tav. loivarinteinen, luonnontilassa metsän peittämä korkea mäki...
60-luvun porvoolaisesta musiikista löytyy nettisivu osoitteesta www.60sporvoo.fi Siitä voi lukea mm The Holders-yhtyeen historiasta. Yhtyeen kokoonpano on vaihtunut vuosien varrella, mutta ainakin seuraavat jäsenet ovat kuuluneet siihen:
Markku ”Makkis” Johansson (rummut)
Seppo ”Sipi” Soiramo (laulu)
Kimmo ”Kippa” Berglöf (basso)
Kai Berglöf (kitara)
Harry ”Guna” Gunaropoulos (laulu, kitara)
Tom ”Empty” Gustafsson (laulu)
Pekka ”Spede” Pynnönen (soolokitara)
Peter "Petski" Nyqvist (rummut)
Ampumahiihdon maailmanmestaruuskisat pidettiin Puolan Zakopanessa 1969. Suomi oli näissä kisoissa ampumahiihtoviestissä kolmas. Tässä joukkueessa hiihtivät Vähäkylä, Marttinen, Mauno Peltonen ja Röppänen. (Urheilumme kasvot, osa 1. Talviurheilu. Otava 1972, s. 168).
Lokki-nimisiä kappaleita on useita, mutta Arja Havakan 1990-luvulla tunnetuksi tekemä Lokki-niminen valssi alkaa: "On hiljainen aaltojen keinunta tää". Tämä laulu on alun perin venäläinen kansansävelmä, jonka on sanoittanut Antti Henttonen. Siihen löytyy nuotti esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 12 (kosketinsoitinsovitus, sointumerkit, sanat).
Kirjassaan Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat Pasi Heikura kirjoittaa, että sanonnan alkuperä on hämärä. Hän kuitenkin esittää arvelun, että se voi liittyä jotenkin saunakulttuuriin – "kuumia kiviä esiintyy Suomen oloissa lähinnä lämmitetyissä saunoissa". Heikura osunee tässä oikeaan: esimerkiksi Matti Kuusen toimittamasta Suomen kansan vertauksia -kirjasta löytyy Perhosta kerätty ilmaus "Hävis ku rasva kuumilta kiviltä". Kun jotakin ostetaan paljon, se hupenee kuin kuumille kiville laitettu perholainen rasva.
Suomenkielistä aineistoa argentiinalaisesta musiikista on saatavilla todella vähän. Tässä joitain artikkeliviitteitä argentiinalaisesta tangosta: Kaupungeissa tangotaan taas ( Kauppinen, Eeva), Kaleva 1998-06-30. Silloin iskee tango (Kauppinen, Eeva), Kaleva 1998-06-11. Kaupungeissa tangotaan taas ( Kononen, Silja), SS 1998-06-30. Tango : intohimon ja kaipuun kertomus (Hämäläinen, Helena), Kodin kuvalehti 1997, nro 20, sivu 18-22, 24, 58. El tango - ilotaloista maailman estradeille (Virtanen, Telle), Musiikin suunta 1994, nro 3, sivu 4-14. Tango Argentino : matka tunteilun, teatraalisuuden ja machoilun musiikkiin
(Tahkolahti, Jaakko), Rytmi 1987, nro 4-5, sivu 64-69. Englanninkielellä löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista: Garland...
Runo on Lauri Viidan Toivoinko jotakin. Se menee näin:
Toivoinko jotakin.
Enkö jo tiennyt,
kun aurinko nousi,
ettei se poista
ollutta yötä.
Toivonko vielä.
Enkö jo tiedä,
kun aurinko laskee,
ettei katoa
se, mikä oli.
Päivä on tullut.
(Lauri Viita: Kootut runot. s.270)
Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla näyttäisi olevan luokassa 83.2 kirja nimeltä Lasten näytelmiä, se on vuodelta 1953. Siinä on näytelmä nimeltä Joulupukin polvipatti, jonka on kirjoittanut Ester Ahokainen.
Vangin laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin teoksesta Suuri toivelaulukirja 18. Se on useimmissa yleisissä kirjastoissa saatavana.
Levylle tuon kappaleen ovat laulaneet ainakin Reijo Frank ja Tapio Rautavaara (Rautavaara levyllä Auringon lapsi).
Tor Carpelanin Suomen ritarihuoneen suvuista kertova Ättartavlor vuodelta 1942 kertoo Einar Filip Palménin saaneen Anna Maria Beckerin kanssa toisena lapsenaan Aili Inkerin 18.10.1917. Sama tieto löytyy myös vuoden 1960 Kuka kukin on -teoksesta. Googlen löytämistä tiedoista Ailin nimi lienee vain jostakin syystä jäänyt puuttumaan, sillä myös Aili Palménin muistelmateos Ystäväni, miehet, naiset vahvistaa hänen olevan vuonna 1922 kuolleen Eeron pikkusisko.
Avioliitto Eino Suolahden kanssa päättyi Suomen kansallisbibliografian (ks. Suolahti, Eino Edvard) mukaan jo vuonna 1947.
Aili Palmén on yhä elossa.
Koiraemon maito on koostumukseltaan huomattavasti rasvaisempaa ja proteiinipitoisempaa kuin kuin ihmisen, joten ihmisten äidinmaidonvastikkeet ovat sellaisenaan koiranpennuille liian "laihoja". Niissä on myös enemmän laktoosia kuin koiran maidossa.
Koirille sopivia vastikkeita voi kysyä apteekista tai eläintarvikeliikkeistä. Vastiketta voi myös valmistaa itse. Ohjeita sekä vastikkeen valmistamiseen että keinoruokintaan yleensä löytyy internetistä tai kirjallisuudesta, esim. Auli Koponen: Koira saa pentuja (Tammi 1998).
