Paatinen-adjektiivi tulee sanasta paasi, joka on kookas, tavallisesti sileä, laakeahko kivenjärkäle. Paatinen tarkoittaa siis yhtä raskasta kuin kivinen paasi. Nykysuomen sanakirja antaa myös toisen esimerkin Leinolta: "Nyt vain olen uupunut / vanha mies, / jota paatinen painaa / jumalten ies." (Neien surma, runotarina Bellerophonista, 1919).https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf"Liikaako pantu lie paatinen taakka" on Einon Leinon runosta Elegia (1908), joka alkaa näin: "Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta.Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta..."https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leinon-runoja/elegia/
Vuoden 1991 600 000 markka on vuoden 2026 rahassa 181698.87 euroa.Suomen Pankin Rahamuseon sivuilla on rahanarvolaskuri.https://app.rahamuseo.fi/calculator
Alexander Stubbin väitöskirja Flexible integration and the Amsterdam Treaty : negotiating differentiation in the 1996-97 IGC (1999) kuuluu joidenkin yliopistokirjastojen ja Kansalliskirjaston kokoelmiin. Teosta ei saa kotilainaan, mutta siihen voi tutustua kirjastojen tiloissa.https://finna.fi/Record/jykdok.830665?sid=5272567150
Kyseessä voisi olla animaatiosarja Taruvaeltajat (Treasure Trekkers/Skattsökarna), jota on esitetty Yle TV2-kanavalla aamusarjana vuosina 2022-2024. Sarja on ollut myös Yle Areenassa, mutta ei tällä hetkellä katsottavissa.
Kirjoja kyseisestä tykkikomppaniasta ei vaikuttaisi olevan. Muutamia muita lähteitä:
Tykkikomppanian digitoidut sotapäiväkirjat 18.6.1941-14.8.1944 löytyvät Sotasampo -palvelusta:
https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_11698
34. Panssaritykkikomppanian (todennäköisesti sama yksikkö uudelleen nimettynä) sotapäiväkirjat 1.8.1944-20.11.1944 on myös digitoitu:
https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_11691
34. Tykkikomppania esiintyy myös Martti Kokon Viipurin taistelua 1941 käsittelevässä artikkelissa Kansa taisteli -lehdessä 9/1983. Lehti on saatavilla digitoituna Suomen Sotahistoriallisen Seuran sivuilta:
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1983/Kansa_Taisteli_09_1983.pdf
Finna-palvelussa on muutama valokuva:
https://finna.fi/...
Valitettavasti verkkolähteistä ei löydy tietoa siitä, miksi Sylvi Kekkonen ei pitänyt anopistaan. Voi olla, ettei kyseinen tieto ole levinnyt julkisuuteen. Asian tutkimiseksi ensisijaisia lähteitä ovat Kekkosen ja hänen perheenjäsentensä elämäkerrat, joita olitkin jo pari lukenut.
Sylvi Kekkosen elämäkerrat on löytyvät Helmet-kirjastosta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssylvi%20kekkonen%20el%C3%A…
Tietoa voi etsiä myös Urho Kekkosen elämäkerroista, jotka löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Surho%20kekkonen%20el%C3%A4…
En löytänyt Pentti Haanpään kirjoitusta Lastuja mistään kokoelmasta. Sitä ei myöskään ole listattu esimerkiksi Kirjasammossa kirjailijan tuotantoon. Voisiko kyse olla Juhani Ahon Lastuja-novellikokoelmista?
Elinluovutuskortti.fi-sivusto kertoo asiasta näin: "Tähän saakka Suomen laki on estänyt toisen munuaisen luovuttamisen henkilöltä, joka ei ole lähisukulainen tai asu samassa osoitteessa. Nyt tehty kudoslain muutos antaa myös esimerkiksi avopuolisolle, kaukaisemmalla sukulaisella ja hyvälle ystävälle mahdollisuuden toimia luovuttajana." Luovuttajan ei siis tarvitse enää olla sukulainen. HUS.fi-sivulla puolestaan kerrotaan, että luovuttaja voi olla joko täysi-ikäinen läheinen omainen tai muu läheinen (esimerkiksi puoliso). Luovuttajan on lisäksi oltava terve.
Lähteet:
https://www.elinluovutuskortti.fi/ajankohtaista/uusi_kudoslaki_antaa_uuden_mahdollisuuden_usealle_uutta_munuaista_odottavalle.674.news
https://www.hus.fi/hoidot...
Ainakin Kuusamon kirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Kuusamo-humpan nuotit ja sanat.
Kuusamon kirjaston yhteystiedot: https://www.kuusamo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-yhtey…
Päijänne kuuluu Järvi-Suomeen.
Tieto löytyy esimerkiksi kirjasta Rautio Jukka, Ahonen Olli: Suur-Päijänne.
Wikipediasta voit lukea Järvi-Suomesta artikkelista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Järvi-Suomi
Sarjamurhaaja Donald Gaskinsista on kirjoitettu useampikin elämäkerta. Näitä englanninkielisiä teoksia ei ole käännetty suomeksi. Finna-hakupalvelun mukaan Suomen kirjastoihin on hankittu yksi nide teosta Final truth : autobiography of a serial killer (Mondo, 1993). Se perustuu Donald Gaskinsin haastatteluihin. Nide kuuluu Turun yliopiston kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden Educarium-kirjaston kokoelmiin.
Verenluovutus on Punaisen Ristin veripalvelun järjestämä tilaisuus ja he totesivat, että Joensuun pääkirjaston tilat kävivät ahtaaksi. Vuoden 2023 alusta alkaen verta pääsee Joensuussa luovuttamaan seurakuntakeskuksessa Kirkkokadulla.
Uusissa tiloissa luovuttajia voidaan ottaa runsaasti enemmän vastaan. Luovutuspäiviä voidaan myös järjestää siellä useammin ja pitää tilaisuutta pidempään auki.
Kysyjän viittaama, Ylellä 1980-luvulla lähetetty ensimmäinen suomalainen äänielokuva voisi olla esimerkiksi Erkki Karun vuonna 1931 ohjaama Tukkipojan morsian. Elokuva on esitetty muun muassa TV2:ssa tammikuussa 1987 Kari Uusitalon esittelemänä ja sitä on pidetty ensimmäisenä varsinaisena kotimaisena näytelmä-äänielokuvana.
Kyseisessä elokuvassa ei ole kuitenkaan esille tuotua kohtausta eikä kyseessä liene mikään muukaan aivan varhaisen äänikauden elokuva.
Mainittu repliikki voisi olla jo 1930-luvullakin sanottuna hieman leikillinen, jolla viitattaisiin nykyajassa aiempiin aikoihin.
Tyylillisesti se voisi sopia esimerkiksi Valentin Vaalan elokuviin.
Kotimaisia elokuvaehdokkaita voi selata kätevästi Elonet-palvelussa rajaamalla...
Oodista saamasi kirjastokortti on Helmet-kirjastokortti. Helmet-kirjastojen eKirjastossa ei ole Minna Canthin Kauppa-Lopoa, joten etänä et voi sitä kuunnella. Voit toki varata ja lainata sen cd-muotoisena äänikirjana. Halutessasi voit noutaa levyn vaikka Oodista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2155989?lang=fin
Kävimme läpi koko joukon erilaisia kilpailukokoelmia ja sarjakuva-antologioita, mutta emme törmänneet mihinkään kysyjän muistikuvia vastaavaan. Kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta ei myöskään tunnistanut kuvatun kaltaista albumia. Tunnistaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun lukijoista sarjakuvan? Kommenttikentässä sana on vapaa!
Benito Pérez Galdósin vuonna 1901 suomeksi julkaistun Luonnonlapsen suomensi kirjan kustantanut Uuno A. Varis. Espanjankielisen alkuteoksen nimi on Marianela.
Luonnonlapsi : kertomus | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kone on valmistettu vuonna 1901.
Lähde: Singer sewing machine serial number database https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
