Tarkistin kysymäsi asiat kirjoista. Spiderwickin kronikoiden viidennessä osassa Mulgaratin raivo (suomentanut Ulla Lempinen, WSOY 2005) Mulgaratia sanotaan hirviöksi. En ainakaan selailemalla löytänyt mainintaa siitä, että hahmoa sanottaisiin myös örkiksi.
Simonin hiiret Lemondrop ja Jeffrey tunnetaan suomennoksissa nimillä Aapeli ja Nekku. Tämän tarkistin niin Haltijakirjasta (suomentanut U. Lempinen, WSOY 2004) kuin Mulgaratin raivostakin.
Kyseisestä Sapfon runosta on ainakin kaksi suomennosta. Pentti Saarikosken suomennos sisältyy teokseen Iltatähti, häälaulu (1969, s. 98). Aapo Junkolan suomennos on luettavissa teoksesta Sapfon runoja (1966, s. 101).
Taiteilijanimiä ei voi varsinaisesti rekisteröidä itselleen, mikäli ei sitten saman tien perusta toiminimeä ja rekisteröi sitä kaupparekisteriin (tästä nimeämiskäytännöstä lisätietoja Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/nimiohjeet.html sekä https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/yksinoikeusnimeen.html ). Jos joku on vakiinnuttanut itselleen tietyn taitelijanimen, yleisesti kuitenkin katsotaan että hänellä on siihen ns. moraalinen tekijänoikeus tai isyysoikeus ja siten myös mahdollisuus puolustaa sen käyttöoikeutta vaikkapa oikeusteitse. Asiasta on ainakin yksi korkeimpaan oikeuteen saakka mennyt ennakkotapaus, jota on lyhyesti kuvattu tässä artikkelissa: https://...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan kirjaa ei ole käännetty muille kielille ollenkaan.LähdeKäännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Hei, tässä muutama kirja, jotka löysin:Gavin Ciara: Lumikon uusi ystävä (2020)Kari Koski: Vaarin eläinkirja (2007)Ryhänen Eeva-Liisa: Me selkärankaiset: nisäkkäät (2012)Leppäniemi Jorma: Suomen eläimet: Näätä (2005)
Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan Mark Twainin teosta Following the Equator: A Journey Around the World ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Lista kansalaisopistoista löytyy kansalaisopistot.fi -sivustolta. Voit myös tarkastella kartasta opistojen sijainteja. Lisätietoja voit kysyä myös Kansalaisopistojen liitosta (KoL). Kansalaisopistot.fi: Opistojen yhteystiedot https://kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot/Kansalaisopistojen liiton yhteystiedot: https://kansalaisopistojenliitto.fi/yhteystiedot/
Hei!Varsinaista kuvaa en onnistunut löytämään, mutta ehkäpä jossain Erkki Tanttua käsittelevissä julkaisuissa saattaisi kuva tulla vastaan. Tein siis tiedonhaun Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin Vaski-verkkokirjastossa aihehaulla "Tanttu, Erkki". Hakutulokset löytyvät klikkaamalla oheista linkkiä: (Aihe:tanttu erkki) | Hakutulokset | Vaski-kirjastot (finna.fi).Esimerkkejä hakutuloksesta:Tanttu, Erkki: Mies ja nainen : Erkki Tantun sananparsikuvituksia. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996.Tanttu, Juha: Isä piirtää : Kuvia Erkki Tantun elämästä. Helsinki, Otava, 1990.Tanttu, Markku: Kuvittanut Erkki Tanttu : kertomus elämäntyöstä. Helsinki, Markku Tanttu, 2016.
Kirja voisi olla Renate Kozikowskin Pikkunallet retkellä (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjaa etsiessä kannattaa huomata, että samalla nimellä on ilmestynyt myös Satukustannukselta pahvisivuinen kirja vuonna 1998 ilman tekijätietoja.
Nimeä Amarisa ei löytynyt painetuista etunimikirjoista, mutta verkkosivulla www.vauvan-nimen-merkitys.com kerrotaan, että Amarisa on heprealainen nimi, joka tarkoittaa Jumalan antamaa. Lähde: Amarisa nimen merkitys (vauvan-nimen-merkitys.com)
Rahojen kohtalosta en löytänyt tietoa, mutta Šostakovitšin pariskunnan saapumisesta Helsinkiin noutamaan Sibelius -palkintoa on juttu Helsingin sanomissa 9.10.1958.Lehden näköisversio löytyy HS Aikakoneesta, johon pääsee kirjautumaan Sanoma-tunnuksilla. Lehti löytyy myös Kansalliskirjaston kokoelmista. Linkki HS Aikakoneeseen
Andrei Platonovin (1899-1951) romaanissa Tsevengur seikkailee Proletaarin Voima -niminen hevonen. Voisikohan etsimäsi teos olla siis tämä:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4090
Tällainen kommentti löytyy ainakin Ernest Hemingwayn kirjasta Jäähyväiset aseille (3. kirja, 25):"Mitä varten syöt lihaa?" Rinaldi kääntyi pappiin päin. "Etkö tiedä että on perjantai." "On torstai, pappi sanoi." "Se on vale. On perjantai. Syöt meidän Herramme ruumista. Se on jumalallista lihaa. Minä tiedän. Se on kuollutta itävaltalaista. Sitä sinä syöt." "Valkoinen liha on upseereista", sanoin täydentäen vanhan vitsin. Rinaldi nauroi. Hän täytti lasinsa. (s. 202; 5. p., 2011)
HeiPorin pääkirjastosta löytyy Lalli-lehden mikrofilmit kyseiseltä vuodelta. Mikrofilmit saa tilattua lainaan myös Raumalle, jolloin voit käydä lukemassa niitä Rauman pääkirjastossa.
Isoisän isoisän lastina on mitä todennäköisimmin ollut tervaa (tanskaksi tjære), joka 1700-luvulla oli Suomen ehdottomasti tärkein vientiartikkeli: parhaimmillaan Pohjanmaan tervan osuus oli jopa 95% koko Suomen viennistä. Fyrpenge ei ollut lastia, vaan kauppalaivoilta niiden kuljettaman lastin mukaan peritty maksu majakoiden ylläpitämiseksi ('majakkaraha' ~ fyr = majakka, penge = raha).Lähteet: Risto Kari, Lasteina tervaa ja sahatavaraa. – Navis Fennica : Suomen merenkulun historia. 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin Baltic connections : archival guide to the maritime relations of the countries around the Baltic sea (including the Netherlands) 1450–1800. 1, Denmark, Estonia, Finland, Germany
Muisteltu runo löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Neljäs lukukirjani (WSOY, 1958). Se on heti kirjan alussa, nimiösivua seuraavalla lehdellä eräänlaisena johdatuksena sisältöön. Sitä ei mainita sisällysluettelossa, joten otaksuttavasti se on kirjan tekijöiden itsensä sepittämä.
Päivä oli keskiviikko. LähteetViikonpäivälaskuri: https://krimaka.net/viihde/viikonp%C3%A4iv%C3%A4t/viikonp%C3%A4iv%C3%A4…Kalenteri 1936: https://kalender-365.de/kalenteri.php?yy=1936
