On kyllä. 1970-luvulla tehtiin useita Apinoiden planeetta -elokuvia alkuperäisen, vuonna 1968 valmistuneen Apinoiden planeetta -elokuvan menestyksen innostamana. Niistä ensimmäinen, "Paluu apinoiden planeetalle" (1970), sijoittuu ydinsodan jälkeiseen tulevaisuuteen. Tähän tulevaisuuteen eksyneet astronautit löytävät Maapallon, jota ihmismäiset apinat hallitsevat ja jossa mutatoituneet ihmiset elävät maanalaisissa luolissa.
https://www.imdb.com/title/tt0065462/
Taideyliopiston Sibelius-akatemian ja kuudentoista konservatorion lisäksi kitaransoittoa voi opiskella pääaineena muutamissa ammattikorkeakouluissa, kuten Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Metropoliassa. Lisäksi Suomessa on useita kansanopistoja, joissa voi opiskella kitaransoittoa päätoimisesti.
Kyseisillä tuntomerkeillä varustettuja seikkailu-, tieteis- ja kauhuelokuvia löytyy varmasti useitakin vuosikymmenien varrelta.
Vain yksi monista vaihtoehdoista voisi olla esimerkiksi "Jurassic Park" (1993) tai jokin sen jatko-osista.
Alkuperäisessä Jurassic Park-elokuvassa jättimäinen Tyrannosaurus Rex-dinosaurus tuhoaa useampiakin henkilöautoja ja vastaavasti pienemmät sekä ketterämmät Velociraptorit mellastavat sisätiloissa pureksien kaikkea eteensä osuvaa, myös todennäköisesti sähköjohtoja.
Ehkä palstan lukijoille voi tulla lisää ehdotuksia mieleen?
Valitettavasti kyseisillä tuntomerkeillä ei pystytty varmuudella tunnistamaan elokuvaa tai sarjaa.
Suomalaisia elokuvia voi selata ja etsiä Kansallisfilmografiasta (Elonet).
Yleisradion tv-kanavilta tulleita ohjelmia voi etsiä KAVIn Radio- ja TV-arkiston Ritva-tietokannasta ja niitä on mahdollista katsoa suoratoistona asiakaspisteiltä, joita on eri puolella Suomea.
Päivitys:
Yksi vaihtoehto voisi olla Rauni Mollbergin vuonna 1972 ohjaama elokuva "Sotaerakko", esitetty ainakin 11.8.1999 (YLE TV2). Kyseinen tv-elokuva on kuitenkin tuotantotietojen mukaan mustavalkoinen.
Kenties joku lukijoistamme voisi tunnistaa tai vahvistaa tämän evakkokohtauksen?
Hei,
Uruguayn presidentin toimikausi on viisi vuotta. Sama henkilö voi toimia presidenttinä useampia kausia mutta ei peräkkäin.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Uruguayn_presidentti
Hei,
Eduskunnan kirjastossa on lainattavissa Pohjois-Suomen ATK-oppilaitoskomitean mietintö (Komiteamietintö, B, 1971:41). Sen voi kaukolainata kotikirjastosi kautta. Kyseisen komitean puheenjohtajana on toiminut Yrjö Kilpi.
Kari Rantalaihon mietintö on todennäköisesti selvitys, jonka toimeksianto on tullut Opetusministeriöltä. Rantalaihon selvitystä ei ole vielä paikallistettu. Selvityksestä on esimerkiksi vain maininta Raahen kaupungin kokouspöytäkirjoissa. Selvitystä voi myös kysellä Kansallisarkistosta.
Juuri näillä kriteereillä olevaa kirjaa emme valitettavasti onnistuneet löytämään, mutta muutama kirja tuli mieleen, jossa on ainakin osittain pyynnössäsi olevia yhtymäkohtia.
Mary Mapes Dogen Hopealuistimet (julkaistu 1865). Alankomaihin sijoittuva tarina kertoo sisaruksista Hans ja Gretel, jotka osallistuvat luistelukilpailuun.
Lucy Fitch Perkinsin Hollantilaiset kaksoset (julkaistu 1911). Kirja seurataan alankomaalaisia kaksosia (tyttö ja poika) ja heidän päiväänsä. Kirjassa muun muassa luistellaan.
Kumpikaan näistä kirjoista ei ole tosielämään perustuva eikä niissä taida olla Hämeenlinna-yhteyttä.
Jos joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa kyseisen kirjan, niin tiedot voi kirjoitta kommenttina tämän...
Jos laitteesi kerran lukee mp3-formaattia, niin silloin vika johtuu todennäköisesti viallisesta levystä. Siinä voi olla naarmuja, likaa tai jokin muu vaurio mikä estää toimimisen. Valitettavasti kirjaston aineistoa käsitellään usein huolimattomasti ja kovakouraisesti, mutta levyt ovat herkkiä häiriöille. Esim. rasvaiset sormenjäljet levyn pinnassa voivat estää toimimisen, tai yksi ainoa riittävän syvä naarmu kriittisessä kohdassa. Tämän tarkempaa vastausta on mahdotonta antaa itse levyä ja laitetta näkemättä. Myöskin soittolaitteissa on suuria eroja ja toiset laitteet ovat herkempiä levyjen virheille kuin toiset, niissä on heikompi ns. virheenkorjauskyky.
Vantaan Tikkurilan kirjastossa näyttäisi olevan kaikki vuoden 2016 Tee itse -lehdet. Soittamalla Tikkurilan kirjastoon selviää, miten lehtiä saa selata/lainata. Käytäntö vaihtelee korona-aikana eri kirjastoissa: aina ei pääse itse katsomaan lehtikokoelmia, mutta aina voi tilata yksittäisiä lehtiä ja sitten ehkä lainata joitakin numeroita. Kirjastojen puhelinnumeroiden luettelo ja aukioloajat löytyvät www.helmet.fi -sivulta.
Hei,
Omat asiakastietosi voit tarkistaa ja niitä voit myös tarvittaessa muokata kirjautumalla verkkokirjastoon osoitteessa keski.finna.fi. Kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Oikeaan yläkulmaan tulee valikko, josta valitsemalla Omat tiedot näet, mitkä yhteystiedot sinulla on tallennettuna kirjaston tietokantaan (kohdassa kirjaston ylläpitämät henkilötiedot).
Kirjastossa emme varsinaisesti ole hyönteisasiantuntijoita, mutta rohkenisin veikata, että kyseessä ei ole lude vaan torakka. Tuntosarvet ovat jotenkin torakkamaiset. Muoto on kyllä ludemainen, myönnän.
Jos sinulla on älypuhelin, löydät sovelluskaupasta Bug identifier -nimisen sovelluksen, jonne voit syöttää valokuvan ötökästä, ja tunnistaminen tapahtuu sen perusteella.
Tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Arkeologissa tutkimuksissa on löydetty raajaproteeseja jo ennen ajalaskumme alkua - varhaisimpia raajaproteeseja ovat egyptiläisen jalosukuisen naisen varvasproteesi 950–710 eaa ja Rooman aikainen alaraajaproteesi 2000 vuoden takaa. Ensimmäinen dokumentoitu proteesin käytön esimerkki on Puunilaissodassa 218-210 eaa kätensä menettäneestä roomalaisesta kenraalista Marcus Sergiuksesta, joka pystyi proteesin avulla jatkamaan sotapalvelustaan ja käyttämään kilpeään. Proteesit olivat näihin aikoihin tehty puusta ja tarkoituksena tuomaan tukea tai korvaamaan puuttuva raajan muoto toiminnallisuuden sijaan.
Proteesin tekniikan kehitys on kuitenkin varhaisista maininnoistaan ollut hidasta, sillä keskiaikaisetkaan proteesit eivät juurikaan eronneet...
Mikäli tarkoitat Maija Metsävuoren kirjaa Maijan riimit (2011), sitä ei ole saatavilla Lappeenrannan kirjastosta. Finna.fi:n mukaan sitä on ainoastaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Maija Metsävuori: Maijan riimit (2011) https://finna.fi/Record/piki.3317618
Lämpimästi suosittelen hankkimaan jonkin hyvän hyönteismääritysoppaan esim. kirjastosta luokasta 58.21. Äkkiseltään tutkaillen tuossa voisi olla turkiskuoriaisten sukuun kuuluvia kovakuoriaisia, mihin sisällä esiintyminen myös viittaisi. Lajeja on suvussa runsaasti enkä ala nyt enempää arvailla. Tuossa suvussa on pahoja tekstiilituholaisia. Luonnossa monet lajit elävät esim. lintujen ja muiden eläinten pesissä ja ne ovat hyviä lentäjiä. Suosittelen tutustumaan esim. Kodin kutsumattomat vieraat-tuholaisesitteeseen https://hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf - jospa siellä näkyisi samanlaisia hyönteisiä lajin määrittämiseksi. Mutta määritys jää nyt epävarmaksi, suosittelen tosiaan hyönteisaiheista aineistoa...
Ainakin Kuusamon kirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Kuusamo-humpan nuotit ja sanat.
Kuusamon kirjaston yhteystiedot: https://www.kuusamo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-yhtey…
Kansallisikirjaston Finna-tietokannassa tästä Jarno Pasman säveltämästä ja Kale Puontin sanoittamasta laulusta on vain äänitetiedot, eli nuottina Haaveet kantaa -kappaletta ei ole julkaistu.
Laulun sointuja voi kuitenkin tutkia ChordU-sovelluksessa.
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston Finnassa.
Hei, ja kiitos maukkaasta kysymyksestä!
Tarkoitittekohan sitä, että peruna hajoaa kypsennettäessä? Siinä tapauksessa ensimmäisen alle laittamani linkin mukaan kyse olisi tärkkelyksen määrästä perunassa. Kiinteässä perunassa on Kalaneuvokselta tulevan ohjeen mukaan vähemmän tärkkelystä, mistä johtuen se ei hajoa kypsennyksen aikaan.
Toisessa laittamassani linkissä ruokatoimittaja Annika Elomaa tuo esiin, että varhaisperunoista ei kannattaisi tehdä keittoa. Syyksi hän mainitsee niiden vetisyyden.
Toivottavasti tämä auttaisi vähän!
Paras kalakeitto: Vinkit täydelliseen kalasoppaan | Makuja | MTV Uutiset
Ruokatoimittaja paljastaa: näin teet elämäsi parhaan kalakeiton | Maku (meillakotona.fi)
