Erja Vuorion Oulunkyläiseen kirjottamansa artikkelin mukaan kyseisen tontin on omistanut aikanaan S. Eriksson, joka myös asui toisessa tontille rakennetuista taloista. OTK osti tontin Länsi-Pakilan ympäristöhistoriaselvityksen mukaan 1930-luvulla ja rakennutti siihen Elannon myymälän tilat. 1970-luvulla vienti-, tuonti- ja teräsyritys Valtameri Oy osti tontin ja rakennutti siihen pääkonttorinsa sekä varaston vuonna 1976. Vuonna 1999 Valtameri fuusioitiin Rautaruukkiin. ja 2000-luvun alussa rakennus saneerattiin S-marketin käyttöön. Tontin nykyisestä omistajasta en valitettavasti löytänyt tietoa, mutta saneerauksen suunnitellut arkkitehtitoimisto ARRAK kertoo sivuillaan saneerauksen perustiedot. Lähteet: Kurkistus...
IMBD-tietokannan mukaan laulu löytyisi elokuvan Kenen joukoissa seisot ääniraidalta. Esittäjinä Kiti Neuvonen ja Paavo Raninen. Linkki tietokantaanElokuva löytyy mm. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmista. Linkki Finna.fi
Rulotekniikka (roller shutter) on ainakin alla olevien lähteiden mukaan patentoitu kaksi kertaa 1800-luvulla: vuonna 1850 sen on patentoinut A. L. Johnson ja vuonna 1882 Anton Greisser. Greisseriä pidetään yleisemmin rulotekniikan kehittäjänä, mutta kumpikaan ei ole varsinaisesti tekniikan keksijä, vaan se on todellisuudessa paljon vanhempi keksintö. Jopa Aleksandrian aikana on ollut rulotekniikalla toimineita temppelinovia. Greisserin patentin myötä rulo-ovet kuitenkin yleistyivät. Harmonin ikää ei tarkasti voi arvioida rulotekniikan kautta, mutta harmonit ovat Suomessa yleistyneet 1800-luvun loppupuolella, joten soitin voi olla 1800-luvulta.Lähteet ja lisätietoaThe History of Roller Shutters (With Timeline) https://rollershutterpeople....
Meren aalloilla on kansalliskirjaston tietojen mukaan Martti Turusen sävellys, sanoitukset ovat merkitty nimimerkin ''Valtasaari'' tekemiksi. Finnan mukaan Valtasaaren todellinen henkilöllisyys on Martti Turunen (1902-1979).Lähteet:Meren aalloilla | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalveluValtasaari | Kansalliskirjasto | Finna.fi
Kyseinen sitaatti on Jorge Luis Borgesin novellista Baabelin kirjasto (La biblioteca de Babel), jonka on suomentanut Matti Rossi toimittamaansa teokseen Kolmas maailma : uutta proosaa espanjankielisestä Amerikasta (Tammi, 1966).Rossin suomennoksessa sitaatti kuuluu näin: "Varma tietoisuus siitä että kaikki on jo kirjoitettu tuhoaa meidät, tekee meistä pelkkiä olettamuksia. (s. 110).
RITVA-tietokannan mukaan kymmenosainen Tahdissa mars! on esitetty vuonna 1998 Ylellä. Ohjelma on katsottavissa RITVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Tiedot katselu- ja kuuntelupisteistä avautuvat alla olevasta linkistä.Lähde: RITVA-tietokanta: Tahdissa mars! https://www.rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22tahdissa+mars%22Katselu- ja kuuntelupisteet: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Espoon kaupunginkirjastosta löytyy muutamia.Sellon kirjastossa alkavat alkeet 11.9. klo 17-18 ja jatkoryhmä 9.10. klo 16:30-17:30.Tapiolassa jamit tänään 5.9. klo 17-18 jaTapiolassa aloittaa myös edistyneiden ryhmä 15.9. klo 17-18. Linkki Helmet tapahtumasivulleMyös pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki ja Vantaa) työväenopistot tarjoavat ukulele kursseja. Linkki Ilmonettiin.
Jos lehtileikkeiden keräystyö on esimerkiksi sukulaisen sota-aikana tekemä, säilyttäisin itse leikekirjat suvussa muistona raskaista sotavuosista. Suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet ovat vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoteen 1939, ja sitä uudemmat lehdet ovat käytettävissä vuoteen 1954 digitaalisesti vapaakappalekirjastoissa. Tutkijoilla ja muillakin kiinnostuneilla on siis jo nyt kattavasti käytössään kotimaiset sota-ajan lehdet. Jos leikkeissä on paljon paikallisia uutisia, leikekirjoja voisi ehkä tarjota omaan lähikirjastoon, joissa on yleensä jonkinlainen paikalliskokoelma.
Kollega löysi seuraavanlaisen sanonnan, joka muistuttaa hieman kysymääsi sanontaa. Siinä käsitellään syyskyntöjen sijasta syyskylvöjä:"Kahden puolen Perttulia savisen miehen kylvöaika" (Perttu – "savisen miehen kylvöaika", Maaseudun tulevaisuus 24.8.1939)Eli kyseessä olisi tällöin Perttulin ts. Perttelin päivä, joka on nimetty pyhän Bartolomeuksen mukaan. Päivää vietetään 24.8., ja sitä on kutsuttu myös vuoden ensimmäiseksi syyspäiväksi.Lähteet:https://www.taivaannaula.org/perinne/kansanperinteen-pyhat/perttelin-paiva/ https://biologi-jari.blogspot.com/2008/08/hyv-perttulin-piv.html
Voisikohan kyseessä olla Jerry B. Jenkinsin ja Tim LaHayen sarja Viimeisten päivien vaellus, jossa Raamatun antikristukseksi osoittautuva poliitikko nousee maailmanyhteisön ylivaltiaaksi?Viimeisten päivien vaellus
Sampsa Astalan esittämä "Mikä pahan tappais" alkaa noilla sanoilla. Laulun ovat säveltäneet Sampsa Astala ja Matti Toivonen. He ovat myös laulun sanoittajat.Mikä pahan tappais YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=oLmWE_wVeCg
Hei Digi- ja väestöviraston Nimipalvelun hakukoneen antaman sukunimi-haun mukaan, Thölix-sukunimisiä on Suomessa 66 henkilöä. Tilasto on päivitetty 3.11.2025: thölix | Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirastoUlkomailla asuvia Thölix-sukunimen omaavia Suomen kansalaisia asuu puolestaan 13, saman tilaston mukaan. Thölix etunimenä on harvinaisempi, saman hakukoneen mukaan. Vuosina 2010-2019 Thölix-nimisiä on Suomessa ollut alle 10.Vuosien 2020-2025 kohdalla tilasto näyttää nollaa: Thölix | Etunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto
Tällä hetkellä VHS-kasettien digitointi onnistuu vain Tapiolan ja Pasilan kirjastoissa. Niissäkin videot täytyy ensin tallentaa DVD R-levylle. Jos haluat tallenteet tikulle tai pilveen, voit siirtää ne myöhemmin DVD-aseman kautta. Tapiolan kirjastoPasilan kirjasto
Hei,
Omat asiakastietosi voit tarkistaa ja niitä voit myös tarvittaessa muokata kirjautumalla verkkokirjastoon osoitteessa keski.finna.fi. Kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Oikeaan yläkulmaan tulee valikko, josta valitsemalla Omat tiedot näet, mitkä yhteystiedot sinulla on tallennettuna kirjaston tietokantaan (kohdassa kirjaston ylläpitämät henkilötiedot).
Kirjastossa emme varsinaisesti ole hyönteisasiantuntijoita, mutta rohkenisin veikata, että kyseessä ei ole lude vaan torakka. Tuntosarvet ovat jotenkin torakkamaiset. Muoto on kyllä ludemainen, myönnän.
Jos sinulla on älypuhelin, löydät sovelluskaupasta Bug identifier -nimisen sovelluksen, jonne voit syöttää valokuvan ötökästä, ja tunnistaminen tapahtuu sen perusteella.
Tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Arkeologissa tutkimuksissa on löydetty raajaproteeseja jo ennen ajalaskumme alkua - varhaisimpia raajaproteeseja ovat egyptiläisen jalosukuisen naisen varvasproteesi 950–710 eaa ja Rooman aikainen alaraajaproteesi 2000 vuoden takaa. Ensimmäinen dokumentoitu proteesin käytön esimerkki on Puunilaissodassa 218-210 eaa kätensä menettäneestä roomalaisesta kenraalista Marcus Sergiuksesta, joka pystyi proteesin avulla jatkamaan sotapalvelustaan ja käyttämään kilpeään. Proteesit olivat näihin aikoihin tehty puusta ja tarkoituksena tuomaan tukea tai korvaamaan puuttuva raajan muoto toiminnallisuuden sijaan.
Proteesin tekniikan kehitys on kuitenkin varhaisista maininnoistaan ollut hidasta, sillä keskiaikaisetkaan proteesit eivät juurikaan eronneet...
Mikäli tarkoitat Maija Metsävuoren kirjaa Maijan riimit (2011), sitä ei ole saatavilla Lappeenrannan kirjastosta. Finna.fi:n mukaan sitä on ainoastaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Maija Metsävuori: Maijan riimit (2011) https://finna.fi/Record/piki.3317618
