Toinen kotimainen kieli ruotsi on suomenkielisessä perusopetuksessa kaikille pakollinen oppiaine. Sen opiskelun voi aloittaa A1-kielenä 1. vuosiluokalla tai valinnaisena A2-kielenä yleensä 4. vuosiluokalla, ja viimeistään se täytyy aloittaa 6. vuosiluokalla B1-kielenä. Ruotsi on yleisimmin B1-kielenä.
Kunnat linjaavat omissa opetussuunnitelmissaan, miltä vuosiluokalta alkaen ruotsia tarjotaan. Kuntien opetussuunnitelmia löytyy https://peda.net/ tai kuntien omilta verkko-sivuilta.
Helmet-kirjastokorttia ei tarvitse uusia, jos se toimii edelleen. Jos kirjastokorttia ei käytä kolmeen vuoteen, se poistuu rekisteristä. Silloin täytyy hankkia uusi kirjastokortti.
Oletan, että tarkoitat Helmetistä löytyvien käännöskirjojen tietoja. Käännöskirjoissa kyllä pitäisi olla alkuperäinen nimeke aina näkösällä.Helmetissä alkuteokset näkyvät merkinällä 'muu nimeke'. Esimerkkinä tässä vaikka uutuuskirjan linkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2531433?lang=fin . Kirjan alkuteoksen nimen löydät asiasanakenttien yläpuolelta.
On totta, että joistakin kirjoista alkuteoksen nimi saattaa puuttua. Kyse on silloin joku hyvin vanhasta tai aivan uudesta kirjasta. Vanhojen luettelointien, etenkin varastokirjojen, tiedot saattavat olla kaikin tavoin puutteellisia. Kirjojen tiedoista saattaa puuttua muutakin tärkeää kuin vain alkuteoksen nimi. joiden tiedot kaiken kaikkiaan ovat...
Guy des Cars'n teos Les sept femmes on lainattavissa Helsingin yliopiston pääkirjastosta Kaisa-talosta.
https://finna.fi/Record/helka.995132643506253
Tietokantojen mukaan Guy des Cars'n Les sept femmes –teosta ei ole käännetty englanniksi.
https://www.worldcat.org/
Ranskankielisenä teos näyttäisi olevan tilattavissa ulkomailta. Nettikauppoja, joista teos on tilattavissa löytyy helposti googlettamalla teoksen nimellä.
Betti Alverin tuotantoa on suomennettu jonkin verran, mutta valitettavasti Elu on alles uus -runoa ei ole suomennettu
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://laura.uniarts.fi/
https://www.nlib.ee/en
Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokannan haussa löytyy Tyrväältä vuodelta 1892 avioliitto, jossa palvelustyttö Emma Kaarlentytär Warén menee naimisiin työmies Kaarle Koskisen kanssa. Tyrvään kirkonkirjoista voi etsiä lisää osoitteessa https://digihakemisto.net/aineisto/1268343376
Sukututkimuksen aloittamiseen löytyy ohjeita Suomen sukututkimusseuran sivuilta.
(viitattu 21.4.2023)
Valitettavasti signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä löytyy helposti esim. taidehuutokaupoista.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/specialists
Mikkelin seudun paikallishistoriallisten teosten väestö- ja asutuskuvauksista ei saa kovin tarkkaa kuvaa itsellisten ja loisten asuinpaikoista. Yleensäkin kyseinen väestönosa on käsitelty niissä vain lyhyesti ja yleisluontoisesti. Tyypillisesti itselliset ja loiset elivät ja asuivat toisten mailla, kylien laitamilla tai syrjäkylillä.
Kirjallisuutta:
Wirilander, Hannele (1982): Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865
Vihola, Teppo toim.(1992): Mikkelin maalaiskunnan kirja
Kares, K.R. (1905): Mietteitä savolaisesta loiselämästä : Esitelmä. (Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa vain lukusalikäytössä oleva suppea Mikkelin sanomien julkaisu)
Päihdyttävien juomien valmistamisesta...
Jos kaipaat kirjaa lainaksi, sitä löytyy monista eri kirjastoista Suomesta, ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-kaukopal…. Kaukopalvelu on maksullista.
Mikäli haluaisit ostaa kirjan, tilanne tuntuu olevan hankalampi. Ainakaan tällä hetkellä en onnistunut löytämään sitä verkkoantikvariaateista. Antikvariaateille voi jättää myös kyselyjä kirjasta siltä varalta, että se löytyy myöhemmin.
Hei,
Sanakirjat ja sanastot merkitään YKL-luokituksessa muotoluokalla 038, joka tulee varsinaisen luokan perään. Esimerkiksi lakialan sanasto on luokassa 33.038 ja liiketalouden sanakirjat/sanastot luokassa 69.038. Samoin muut sanastot, joissa on selkeä teema ovat siis kyseisessä luokassa, jonka perään liitetään tuo muotoluokka. Monikieliset yleissanakirjat joita ei voi luokitella mihinkään erityiseen teemanmukaiseen luokkaan ovat luokassa 87.038.
Muotoluokka käsittää: "Eri kielten sanakirjat ja sanastot. Yksi-, kaksi- ja monikieliset sanakirjat ja sanastot Sivistys-, synonyymi-, slangi-, frekvenssi-, lyhenne- ja etymologiset sanakirjat ja sanastot Eri alojen sanakirjat ja sanastot, joissa sanojen tai termien merkitykset on esitetty...
Helmet-kirjavarastosta Pasilasta löytyy Tekniikan Maailma -lehdet vuodesta 1953 alkaen. Lehtiä ei lainata, mutta niitä voi lukea kirjastossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109735
Vanhoja Tekniikan Maailma -lehtiä säilytetään myös Tikkurilan kirjastossa, josta niitä voi myös lainata.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109760
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Larin-Kyöstin tuotantoa on jonkin verran käännetty englanniksi. Itkevästä huilusta ei kuitenkaan näytä käännöstä olevan. Tarkistimme vamuudeksi myös teoksen The Kantele : selection of his poems.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Civilization-pelisarjan lisäksi ainakin Anno 2070-pelissä yhteiskunnan toimintaa ohjaamalla voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Myös Tropico 5 ja Fate of the World voisivat sopia haettuun kysymykseen.
Muita ilmastonmuutos-teemaisia pelejä löytyy listattuna esimerkiksi täältä: https://www.giantbomb.com/climate-change/3015-7245/games/
Lars Huldenin tuno "Tiepalvelu" on ollut vuoden 1986 Radion jouluruno. Runo on aika pitkä ja olen saanut sen ystävältäni, joka kirjoitti sen puhtaaksi nauhoittamastaan radio-ohjelmasta .
Suomen kansallisbibliografia Fennican ja muiden tietokantojen perusteella iirin kielestä ei valitettavasti ole suomennettu kirjallisuutta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.finna.fi/
Kielitoimiston ohjepankissa on ohjeena näin: "Kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä on pyrittävä taivuttamaan siten kuin paikkakunnalla itse taivutetaan. Niinpä asutaan Laukaassa, mennään Enontekiölle, ollaan kotoisin Ylitorniolta ja vieraillaan Hikiässä". https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja…
Vaasassa sanotaan Suvilahdesta, ei Suvilahdelta.
