Yksi nimeen "Rakkauden sinfonia" assosioituva musiikkikappale on ainakin Weinen, weil die Liebe dir Leid gebracht tšekkiläisen Gustav Machatýn elokuvasta Extase (1932). Suomessa elokuvan nimenä oli Hurmio, mutta Saksassa se tunnettiin nimellä Symphonie der Liebe ('Rakkauden sinfonia'). Lehtitietojen mukaan Yleisradion äänilevykonserteissa 30-luvulla Ludwig Rüthin orkesterin levytys kappaleesta esiintyi 'hitaana foksina äänielokuvasta Rakkauden sinfonia' (levyn etiketissä lukee kappaleen nimen alla "Langs. Foxtrot a. d. Tonfilm 'Symphonie der Liebe'").Mielenkiintoista kyllä, muusikko Hämälä, joka Tuulessa ja tuiskussa "kilkuttelee" omatekoisella pelivärkillään Rakkauden sinfoniaa, tuumii naputella myös "kappaleen Eliselle".Orchester Ludwig...
Satiirinen sarja on Pekka Kostiaisen säveltämä laulusarja Lauri Viidan runoihin. Tekstit ovat yksittäisiä runoja Viidan Betonimylläri-kokoelmasta; Viita ei ole niitä ryhmitellyt tai nimennyt erilliseksi kokonaisuudeksi.
Lauluni on Rauno Lehtisen säveltämä ja sanoittama kappale. Ilmeisesti jossain on sekoittunut kahden kappaleen tiedot, koska Lauluni singlejulkaisun b-puoli on En saa, jonka on säveltänyt Linnavalli ja sanoittanut Vainio.Nuotit Lauluni-kappaleeseen löytyvät esimerkiksi Lehtisen nuottikirjasta Muuttuvat laulut. Tästä linkistä näet saatavuuden Keski-kirjastoissa.
Kuvien ötökkä voisi olla kärsäkäs värin ja muodon perusteella. Kirjastonhoitaja ei kuitenkaan ole hyönteisasiantuntija, joten varma en ole.Suosittelen tutkimaan sivustoa ötökkatieto.fi tai kysymään asiantuntijalta.
Et kerro tarkemmin, minkälaisia kirjastoja tarkoitat. Oletan, että mielenkiinnon kohteena ovat yleiset kirjastot. Kävin läpi yleisten kirjastojen historiaa Suomessa sekä kirjastoammattilaisille kohdennettua ammattikirjallisuutta eri aikakausilta. Läpikäymäni aineisto ei tietenkään ole aukoton, mutta en löytänyt mistään viittauksia siihen, että kirjastokortin hakijoita ja haltijoita olisi arvioitu kuvaamallasi tavalla. Suomessa kirjastojen lähtökohtana näyttää ylipäänsä olevan kansansivistystyö, ja lainaajiksi on haluttu alusta alkaen saada mahdollisimman suuri osa väestöstä, kuten alla olevat esimerkit kuvaavat.A. A. Granfelt muotoili jo vuonna 1905 Kansanvalistusseuran julkaisemassa kirjassa Opas kansakirjastojen hoidossa asian näin: "...
Klassikoista tuli aivan ensimmäiseksi mieleen L.M. Montgomeryn Anna ja Pieni runotyttö -sarjat ja Maria Gripen Varjo-sarja.Kiltin tytön murhaopas -sarjaan on ilmestynyt myös kolmas osa sekä tavallaan neljäs osa, joka toimii esiosana sarjalle. Esiosa on nimeltään Kiltin tytön murhaleikki. Jos salapoliisi-/jännärityyppistä kirjaa kaipaa, niin suosittelisin myös Kristina Ohlssonin Lasilapset-trilogiaa, johon kuuluvat romaanit Lasilapset, Hopeapoika ja Kivienkelit. Tuutikki Tolosen Agnes-sarja puolestaan on yhdistelmä historiaa ja nykyaikaa, sillä siinä selvitetään mysteerejä, joihin löytyy ratkaisuja menneisyyden tapahtumista. Suosittelen myös Eva Frantzin nuortenjännäreitä, erityisesti itse pidin Ruukin salaisuudesta, jossa on 24 lukua ja...
Kaikkia julkisin varoin ylläpidettyja kirjastoja tulisi voida käyttää, joko
niin että lainaa tai hyödyntää lukusalia. Kannattaa etukäteen ottaa selvää käyttöehdoista.
Pääkaupunkiseudulla on paljon kirjastoja ja paljon erikoisalaojen kirjastoja, joten olisi hyvä tietää, minkä alan aineistosta olet kiinnostunut. Kurkkaapa
internetosoitetta www.kirjastot.fi tai pyydä näyttämään sitä kirjastossa asioidessasi.
Terveisin Myyrmäen kirjasto
Immosen teos Lappeenrannan varuskuntahistoria on saatavissa Töölön kirjastosta, (p. 310 85025) ja näyttäisi tällä hetkellä olevan siellä paikallakin. Voit tilasta sen em. puhelinnumerosta maksutta lähikirjastoosi pääkaupunkiseudulla.
Tietoja voit tarkistaa internetin kautta aineistotietokannastamme http://www.libplussa.fi
Jos oikein muistan, tämä musiikki on Ylen urheilutoimituksen oman miehen säveltämä teema. En usko, että sitä on julkaistu CD-muodossa, kuten ei muutakaan tämäntyyppistä aineistoa. En ole ainakaan koskaan nähnyt mitään tämänkaltaista levyllä. Suosittujen ohjelmien musiikkia kyllä on. Säveltäjän/esittäjän nimet luultavasti saa selville Yleisradiosta kysymällä, mutta ainoa keino saada itse musiikki talteen lienee äänittää se itse televisiosta.
Tietokoneiden käyttöaika on rajattu yhteen tuntiin, jotta mahdollisimman moni saisi halutessaan koneen käyttöönsä. Joissakin kirjastoissa on myös kahden tunnin aikoja. Kahden tunnin ajat on yleensä tarkoitettu tekstinkäsittelyyn tai muuhun enemmän aikaa vaativaan työskentelyyn.
Kirjaston tarjoamien nettipalveluiden takkuaminen saattaa johtua väärin näpsytellystä tunnusluvusta, mutta tavallisempaa on, että henkilötiedoissa oleva nimen muoto on erilainen kuin puhuttelunimi. Internetpalvelun tarjoajan suojaukset saattavat toisinaan estää varausten teon.
Tunnusluvun voi vaihtaa, mutta edellyttää tässä tapauksessa kirjastokäyntiä.
Food Quality and Preference -lehden artikkeleita, joita tarvitsemasi "Consumer research jne." on, voit kysellä Viikin tiedekirjastosta, katso osoitetiedot sivulta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/
Voi tilata artikkelin myös kirjaston kaukopalvelun kautta. Kopioiden hinnat määräytyvät lähettäjäkirjaston hinnan mukaan.
Thomas Brezinan kirjoittamaa kirjasarjaa Seitsemän tassua ja Penny on saksaksi ilmestynyt jo 35 osaa. Syksyyn 2007 mennessä niistä on suomennettu 22 ja lisää varmaankin on tulossa. Kirjojen nimistä tai ilmestymisajoista ei valitettavasti ole tietoa.
Valitettavasti en löytänyt mitään tietoa kyseisestä artikkelista kirjastojen tietokannoista tai muista lähteistä. Artikkelin kirjoittaja on ilmeisesti ollut perustamassa Arts for Global Development -verkostoa (http://www.art4development.net/). Verkostolla on myös virtuaaliyhteisö, joka käsittääkseni julkaisee vain jäsenille tarkoitettua verkkojulkaisua. Yksi mahdollisuus on, että artikkeli on julkaistu tämänkaltaisessa verkkojulkaisussa.
Parhaita lähteitä tällaisten tietojen etsimiseen lienevät tilastokeskus, eläketurvakeskus sekä ennen muuta Euroopan komission julkaisu- ja asiakirjatietokanta ja tilastotietokanta:
http://tilastokeskus.fi/
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tilastotietokan…
https://ec.europa.eu/social/home.jsp?langId=fi
https://ec.europa.eu/info/statistics_fi
En löytänyt kokonaista suomennettua Tanskan lakikirjaa. Joitakin lakiosia oli suomennettu jotain tiettyä tarkoitusta (esimerkiksi jokin seminaari) varten.
Eri maiden lakikirjojen suomentaminen ja hankkiminen kirjakaupan tai kirjaston kokoelmiin voisi tuntua melkoisen turhalta, sillä lainsäädäntö uudistuu koko ajan kansanedustuslaitoksen toimesta.
Itse haen eri maiden lainsäädännöstä tietoa verkon kautta. Tämä edellyttää kyllä kielitaitoa.
https://www.ft.dk/
Kirjastot.fi ja siellä Frank monihaku antoi tulokseksi mm. Piki-kirjastot, joista kyseinen elokuva löytyy useista toimipisteistä. Saadaksesi DVD:n kaukolainaksi, ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
https://monihaku.kirjastot.fi/
https://piki.verkkokirjasto.fi/
Suosittelen, että otat yhteyttä erityisasiantuntijoihin, kuten Suomen Lajitietokeskukseen, joka löytyy verkosta osoitteesta: laji.fi
Sivuston yläpalkissa on Foorumi, jossa voi mm. pyytää apua lajien määritykseen. Sivulta löytyvät toimintaohjeet.
Suomen Lajitietokeskus kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi tutkimuksen ja opetuksen, hallinnon sekä suuren yleisön käyttöön.
Hyötyä ja iloa voi olla myös Ötökkätieto-sivustosta osoitteessa: otokkatieto.fi
Sivuston tekijät FM Leena Luoto ja FM Heikki Luoto toivovat että Ötökkätieto-sivuston avulla puutarhan ja pihapiirin monimuotoinen luonto tulisi tutuksi ja ötököiden tunnistaminen olisi helpompaa.
Tässä muutama ehdotus samantyylisistä kirjailijoista ja kirjoista.
Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
Emmi-Liia Sjöholm: Paperilla toinen
Dolly Alderton: Kaikki mitä tiedän rakkaudesta
www.helmet.fi
Kuulutuksista ei seurakunnilla ole velvoitetta pitää kirjaa, vastattiin Töölön seurakunnan kirkkoherranvirastosta. Kannattaa ottaa ýhteyttä seurakuntaan, jonka jumalanpalveluksessa kuulutus luettiin ja kysyä heiltä, onko heillä tietoa asiasta.
