"Valkeat purjeet" laulusta ei ole julkaistu nuottia. Laulun on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Jori Nummelin. Soinnut löytyy chordify.net -palvelusta. Palvelu on rajoitetusti ilmainen, premium-versio on maksullinen.
Kuvauksessasi on paljon samaa kuin Danielle Steelin kirjassa Aave. Myös kansi on vaalea. Kirjan kuvaus löytyy Kirjasammosta: Aave | Kirjasampo
Kirja löytyy myös Kuopion kaupunginkirjaston valikoimasta ja on varattavissa ja lainattavissa: Aave | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio (finna.fi)
Toinen ehdotus olisi Celia Reesin Noitalapsi, mutta siinä ei ole yhtä paljon yhteneväisyyksiä kuvaamasi tarinan kanssa. Tämäkin kirja löytyy kirjastostamme. Tässä on linkki verkkokirjastoon, jossa on näkyvissä myös kirjan kuvaus: Noitalapsi | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio (finna.fi)
Toivottavasti näistä toinen sattuisi olemaan etsimäsi kirja.
Etsimäsi kirja voisi olla David Bentley Hartin yhdessä poikansa Patrick Robert Hartin kanssa kirjoittama MacGorillanlinnan arvoitus (KimBook, 2020). Se on humoristinen, tyylilajin klassikoita kunnioittava, skotlantilaiseen linnaan sijoittuva kaikenikäisille sopiva dekkari, jonka kaikki keskushahmot ovat pehmoeläimiä. Myös Tim Davysin Amberville: Paluu alamaailmaan (Tammi, 2009) saattaisi olla etsimäsi kirja. Myös tässä, synkemmän sävyisessä rikoskertomuksessa tarinan hahmot ovat pehmoleluja.
Poravasaraa ja sen teräsarjaa ei voi varata Helmet-sivujen kautta. Lainattavia esineitä ei ylipäätään varata netin kautta eikä niitä myöskään toimiteta muihin kirjaston toimipisteisiin. Esineiden palautuskin onnistuu vain samaan kirjastoon kuin mistä ne on lainattu.Ainakin Etelä.-Haagan kirjaston poravasaralle ja sen teräsarjalle on olemassa kirjastossa varauslista. Joissain kirjastoissa esineitä ei voi lainkaan varata, vaan ne voi lainata, kun ne ovat paikalla.Tarkemmat tiedot esineistä ja niiden mahdollisista varauskäytännöistä saa näkyviin Helmet-Finna -sivuilla, kun napauttaa otsikkotekstiä ja saatavuustiedot tulevat näkyviin.
Kyseinen lippu toimi Etiopian virallisena lippuna vuosivälillä 1975-1987; nyttemmin sitä käyttävät ajoittain Etiopian opposition edustajat. Aikaisemmin sama lippu on ollut myös Etiopian keisarikunnan käytössä.https://en.wikipedia.org/wiki/Flag_of_Ethiopia
Pasilan kirjastossa säilytetään Parnasson vanhoja vuosikertoja, joten siellä voit käydä lukemassa niitä. Lehtiä ei lainata kotiin.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924Vanhoja Parnasson vuosikertoja voi lukea myös esimerkiksi Helsingin yliopiston Kaisatalossa.https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
En valitettavasti löytänyt tietoa pelin suomeksi dubatusta versiosta. Löysin yhden suomalaisen arvostelun pelistä vuodelta 1991, mutta peliin viitataan arvostelussa ainoastaan "Spellboundina". (Linden, T., Nirvi, N., & Alho, S. (1991). Pc-pelit: 1991. Erikoislehdet, s. 85.)Muistaisikohan kukaan pelejä 1990-luvulla harrastaneista lukijoistamme kyseisen pelin suomenkielistä versiota?
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin tässä palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyisikohan-jostakin-kirjasta-tonttuleikki-jouluyona?language_content_entity=fiKirjan saatavuuden kirjastoista näet Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tietäisi. Ilmoitamme mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista kyseisen sadun?
Kysymyksessä voisi olla lähetys "Oopperailta New Yorkissa: Francis Poulencin ooppera Karmeliittain tarinoita", joka kuultiin Yle Radio 1:ssä 8.6.2019. Ohjelmatietojen mukaan ohjelmassa kuultiin taltiointi Metropolitan-oopperan esityksestä, lisäksi "Illan kuluessa oopperalaulaja Margareta Haverinen-Brandt, lakiasian johtaja Heikki Cantell ja Outi Paananen keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä."Ohjelma ei ole enää kuultavissa Yle Areenassa, mutta sen voi kuunnella Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä, joiden yhteystiedot löytyvät täältä:https://kavi.fi/radio-ja-televisioarkisto/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/kavinasiakaspiste/
Voisiko kyseessä olla Jan Lööfin kirja "Raitapukuinen mies osti omenan" (Tammi 1974). Kirjassa raitapukuinen mies ostaa omenan ja laittaa sen ikkunalaudalle kypsymään. Papukaija tönäisee omenaa ja se putoaa vanhan mummon päähän.Täältä löytyy kirjan kansikuva:https://www.finlandiakirja.fi/fi/jan-loof-raitapukuinen-mies-osti-omenan-1264996Kirja on ilmestynyt myös englanniksi nimellä "Who's Got the Apple?".
Rahojen kohtalosta en löytänyt tietoa, mutta Šostakovitšin pariskunnan saapumisesta Helsinkiin noutamaan Sibelius -palkintoa on juttu Helsingin sanomissa 9.10.1958.Lehden näköisversio löytyy HS Aikakoneesta, johon pääsee kirjautumaan Sanoma-tunnuksilla. Lehti löytyy myös Kansalliskirjaston kokoelmista. Linkki HS Aikakoneeseen
Laulun tekijä on venäläinen Bulat Okudzava/ Okudzhava (1924-1997) ja laulun nimi suomeksi Francois Villonin rukous. Hän oli prosaisti ja runoilija, joka lauluissaan korosti sanojen merkitystä. Lauluja Okudzava teki noin 200 ja esitti näitä kitaran säestyksellä pienissä tapahtumissa. Lauluja äänitettiin salaa kaseteille ja ne kiersivät etenkin opiskelijoiden keskuudessa kädestä käteen, hiukan samoin kuin Vladimir Vysotskin laulut. Virallinen taho ei Okudzavan lauluja hyväksynyt.KOM-teatteri esitti 1982 ohjelman Avattu ovi, jossa se esitti Bulat Okudzavan ja Vladimir Vysotskin lauluja. Tässä Francois Villonin rukouksen esitti Pirkko Saisio. Laulun ovat suomentaneet Jukka Mallinen ja Kaj Cydenius yhdessä. Laulu kuultiin Saision...
La Capitaine Fracasse löytyy suomeksi joistain kirjastoista. Sen suomenkielinen nimi on Kapteeni Kalske. LinkkiFinna.fi: Kapteeni Kalske https://finna.fi/Record/vaari.1208160?sid=4858456474
Tietoa aiheesta löytyy kirjasta Suomen islam-seurakunnan veteraaniteos (Suomen islam-seurakunta 2006):"Talvisodan puhjettua yhteisöömme kuuluneita tataareja asui Suomessa noin 800. Tästä määrästä otti tavalla tai toisella osaa talvi-, jatko- ja Lapin sotaan kaikkiaan 177 henkilöä. [– –] Tataarisotilaista oli upseereita yhdeksän, aliupseereita 38 ja sotilasvirkamiehiä kaksi. Miehistötehtävissä sotatoimialueella palveli yhteen 101 miestä." "Suomen islam-seurakunnan naisista kaikkiaan 21 otti osaa sotiin toimien joko lotta- tai muonitustehtävissä."Teoksessa ei ole mainittu muita kansallisuuksia kuin tataarit, mutta esimerkiksi aihetta käsittelevä Wikipedia-artikkeli viittaisi siihen ettei muita islaminuskoisia kansallisuuksia...
Pahoittelen, että vastaaminen on viivästynyt. Sinulla on mielenkiintoinen, mutta haastava aihe. Et kertonut kysymyksessäsi, mitkä kielet sinulle käyvät. Suomeksi tietoa tuskin paljoa löytyy. Maailmalla aiheesta on varmasti kirjoitettu. Tässä joitakin ehdotuksia haun alkuun. Hollantilainen Dola de Jong on kirjoittanut romaanin, joka kertoo juutalaispakolaisista pohjois-Afrikassa. Kirja on käännetty ruotsiksi nimellä Åkern är världen (Nilsson förlag, 2017). Kirjan voi tilata kaukolainana vaikka Tammisaaren kirjastosta. Kaukolainan hinta on 4 €. Verkossa löytyy luettavana Oxford University Pressin julkaisema artikkeli, joka kertoo jugoslavialaisista pakolaisista Egyptissä sodan aikana. Building Yugoslavia in the...
Suomen kansallisbibliografiasta hakusanalla "Suomen historia" kielellä turkki löytyy ainoastaan yksi teos, nimeltään Finlandiya Türkleri https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3594950?sid=4880951220Helmet.finna.fi:n tarkennetussa haussa turkinkielisiä kirjoja, joiden alkuperäiskieli on Suomi, löytyy 63 kappaletta: https://helmet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22tur%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eoriginal_lng_str_mv%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFieldsValitettavasti ne ovat fiktiivistä kaunokirjallisuutta, suurimmaksi osaksi lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Turkiksi julkaistuja tietokirjoja suomesta ei vaikuta olevan...
Hei ja kiitos kysymyksestä!Ja pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt kauan. Suomen metsissä humuskerros on usein ohut useista syistä. Suomen kylmä ilmasto hidastaa orgaanisen aineksen hajoamista, mikä johtaa hitaampaan humuksen kertymiseen. Suomen maaperä on usein hiekkaista tai kivistä, mikä ei suosi paksun humuskerroksen muodostumista. Metsien aktiivinen käyttö ja hoito, kuten hakkuut ja maanmuokkaus, voivat myös vähentää humuskerroksen paksuutta.Lähteitä: Metsä: monikäyttö ja ekosysteemipalvelutBiologia 7-9, Metsäekosysteemi
