Messuhalli sijaitsi Uhtualla. Paikasta löytyy kuvia SA-kuva-arkistosta ja Finnasta. Lähteet ja linkitKansa taisteli 10/1984: https://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1984/Kansa_Taisteli_10_1984.pdfSA-kuva-arkisto: http://sa-kuva.fi/Finna.fi: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=sotilaskodit+messuhalli&type=Al…
Ainakin nämä on olemassa:Essen, Kira von: Fauna & flora Fennica : ordlista på 11 språk = 11-kielinen sanaluetteloHelminen, Matti: Ympäristösanasto = Miljöordlista = Environment vocabulary = Umweltglossar = Vocabulaire de l'environnementHokkinen, Lauri: Suomi-saksa luonto- ja retkeilysanakirja = Finnisch-Deutsches Wörterbuch der Fauna und Flora Finnlands für WandererHämäläinen, Eero: Vaellussanasto : Hiker’s dictionary = Wander-WörterbuchLogie, Gordon: Glossary of land resources : English, French, Italian, Dutch, German, SwedishLukkari, Pekka: Ealliid ja šattuid namahusaid sámi-suoma sátnegirji = Suomi-saame-sanakirja eläinten ja kasvien nimistäMiljöordlista : svensk-engelsk-fransk-tysk = Glossary of environmental terms...
Voisikohan tämä olla Anneli Toijalan romaani Kaikki elämäni päivät (Tammi, 1985). Siinä Aaten (August?) ja Annan kodissa asuvat myös tyttäret, yhden tyttären mies ja lapsi. Tapahtumat on sijoitettu 1930-luvun pula-ajan Tampereelle ja se kuvaa työläisväestöä. Taisi siinä lapuanliikekin esiintyä. Jossain vaiheessa Anna (tai joku muu) sanoo, että työtön vävy voisi ryhtyä tekemään nahkapalakasseja, koska koko perhe on nahkatehtaassa töissä ja voisi sieltä salakuljettaa turhia palasia kotiin, ja kasseista olisi jotain tuloa perheelle. Vaikka eivät ne muistaakseni juurikaan kaupaksi käyneet. Hansikkaita varastavaa tytärtä en muista, mutta lukukokemukseni tästä on hyvin liki julkaisuvuotta, joten paljon on unohtunut. Muistan kuitenkin pitäneeni...
Kyseessä on varmaankin Saffi Crawfordin Syntymä, tähdet ja numerot : henkilökohtainen luonneanalyysi vuoden 366 päivälle (Karisto, 1999).Kirjaa on saatavilla monissa PIKI-alueen kirjastoissa, ja voit tehdä siitä varauksen omaan kirjastoosi. Seutuvaraus toisesta kunnasta on maksullinen (2 e).
Elokuva on esitetty Suomessa vain tv:ssä vuonna 2005. Videolla sitä ei ole julkaistu lainkaan. Siksi sitä voi olla vaikea löytää esimerkiksi kirjastosta. Vaihtoehdoksi taitaa jäädä tilaaminen ulkomailta.
Voisit kokeilla esimerkiksi seuraavia teoksia: Vivian Gornick: Toisissamme kiinni ja Erikoisen naisen kaupunkiHelen MacDonald: H niin kuin haukka Hilary Mantel: Vain varjo häälyväinen Roxane Gay: Bad feminist James Baldwin: Kukaan ei tiedä nimeäni Caitlin Moran: Naisena olemisen taito Patti Smith: Ihan kakaroitaNina Barton: Elämän ohuet seinätPatrik Svensson: Ankeriaan testamentti ja Meren kutsuJos englanniksi lukeminen onnistuu, kannattaa tutustua Eve Babitziin. Maya Angeloun I Know Why the Caged Bird Sings on klassikko. Muita englanninkielisiä suosituksia: Annie Dillard: An American Childhood ja Ann Patchett: These Precious Days.Didionin tyyliä on kuvailtu englanniksi termillä "creative nonfiction",...
Runo sisältyy Rauni Magga Lukkarin runokokoelmaan "Árbeeadni" (1996). Runot on suomentanut Kaija Anttonen. Suomenkielisen käännöksen nimi on "Äitejä, tyttäriä" (Gollegiella, 2013). Suomennoksessa alkukielinen ja suomenkielinen teksti ovat rinnakkain. Runoja ei ole nimetty, mutta ne on numeroitu. Runo "Soai vácciiga buohtalaga" ("He kävelivät rinnan") on kokoelman ensimmäinen. Kokoelmassa on 55 runoa.Outi Tarkiainen on käyttänyt tätä runoa sävellyksessään "Maa, kevään tytär" ("Eanan, gida nieida", "The earth, spring's daughter"). Teos on sävelletty mezzosopraanolle ja kamariorkesterille. Runon alkuosa on sanoituksena teoksen prologissa ja koko runo teoksen epilogissa. Teoksen on levyttänyt Virpi Räisänen Lapin kamariorkesterin kanssa John...
Kameratyöskentelyn, visuaalisen ilmeen ja todennäköisen valmistumisajankohdan perusteella sanoisin, että elokuva voisi olla Keke Soikkelin ohjaama kauhuelokuva Tuomion saari (2023).
Ensimmäisenä mieleen tulee (ehkä) tunnetuin esimerkki hallitsijasta, joka tapatti viestintuojan. Plutarkoksen Kuuluisien miesten elämäkertoja -teoksen mukaan Armenian kuningas Tigranes II Suuri (joko katkaisi pään tai) hirtätti viestintuojan, joka julkeni kertoa hallitsijalle roomalaisten sotajoukkojen Luculluksen johdolla lähestyvän. Toinen tunnettu tapaus oli Spartan kuningas Leonidas, joka historioitsija Herodotoksen mukaan vähät välitti persialaisten viestintuojien lähes pyhästä diplomaattistatuksesta.Lähteet: Plutarkhos. Kuuluisien Miesten Elämäkertoja. WSOY, 1989.Herodotos ja Edvard Rein. Historiateos. WSOY, 1964.
Emmystä ei kovin paljon tietoa ole, vain joitakin otteita ja tunnelmia löytyy sieltä täältä eri lähteissä.Emmy Parviainen oli viettänyt varakkaan perheen lapsena huoletonta elämää Jyväskylässä. Siellä hän kävi tyttökoulun.Tyttökoulun käytyään hän tuli Helsinkiin jatkamaan opintojaan Ottilia Stenbäckin johtamassa Suomalaisessa Jatko-opistossa.Helsingissä Emmy asui Bulevardin varrella sijaitsevassa Ahlstubben pensionaatissa. Vappuna Emmy tapaa ylioppilaislaulajien joukossa olleen Arvidin ja he kihlautuvat ja menivät naimisiin vuonna 1884 Emmyn ollessa 19 vuotias. Arvidin isä ei ensin ollut mielissään pojan valittua morsiamekseen sekatavarakauppiaan tyttären, mutta pian Emmy hurmasi myös appiukon välittömällä olemuksellaan.Nuoripari matkusti...
Hyvin vähän löytyy Veteraanien kivestä tietoja. Saatavilla oleva tieto on kirjasta Auvinen, Eero & Vanhalukkarla. Pertti: Sotien aika raisiolaissilmin. Raision sotavetraanimatrikkeli. Raisio: Raision sotaveteraanit ry:n tukijaosto, 2005. ISBN 952-91-9321-1Linkki Teoksen verkkoversio (pdf) "Uusi paasi tammenlehvineen täydentää sen vierelle sotaveteraanien aiemmin pystyttämää veteraanien kiveä, jonka he ovat luovuttaneet Raision kaupungille. Tässä paadessa on tekstit "Itsenäinen Suomi yhteinen asiamme. Viestiksi tuleville sukupolville."Vaski kirjastoista voisi löytyä lisää tietoa. Esim. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.549219
Jyväskylän kesä -festivaalin omien sivujen mukaan tapahtuma on keksitty vuonna 1955 ja sitä on järjestetty yhtäjaksoisesti kesästä 1956 lähtien. Vuoden 2025 Jyväskylän kesää vietetään 2.-8.7.2025. Info – Jyväskylän Kesä
Muisteltu runo löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Neljäs lukukirjani (WSOY, 1958). Se on heti kirjan alussa, nimiösivua seuraavalla lehdellä eräänlaisena johdatuksena sisältöön. Sitä ei mainita sisällysluettelossa, joten otaksuttavasti se on kirjan tekijöiden itsensä sepittämä.
Kyseessä on Taru Mäkisen 4X-sarja, johon kuuluu seitsemän osaa:4X ja Vanain aarre (1990)4X ja Aulangonvuoren arvoitus (1991)4X ja Linnan ritari (1992)4X ja puiston salaisuus (1993)4X ja pitkät varjot (1993)4X ja harmaa veli (1994)4X ja vapaa keihäs (1996)Lisätietoa kirjoista Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/taru%20m%C3%A4kinen%204x
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit.
Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Osoitteenmuutos ei päivity kirjastoihin automaattisesti muualla tehdyn osoitteenmuutoksen myötä. Kirjastojärjestelmät eivät ole yhteydessä mihinkään muihin rekistereihin. Ilmoitathan osoitteenmuutoksesta jokaiseen kirjastokimppaan, joiden kirjastokortti sinulla on. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto on osa OUTI-kirjastoja, ja voit tehdä osoitteenmuutospyynnön kirjautumalla sisään OUTI-verkkokirjastoon. Voit myös asioida paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa.Lisätietoja muuttuneista yhteystiedoista OUTI-verkkokirjastossa
Kyseinen runo on nimeltään Eräskin mies. Se löytyy Anja Erämajan teoksesta Laulajan paperit (WSOY 2005). Teoksen saatavuustiedot Helmet-verkkokirjastossa voi tarkastaa täältä: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1731857?sid=4985492098
Valitettavasti Turun kaupunginkirjastolla ei ole kyseistä lehtä tuolta vuodelta. Lehti on alkanut Sanomalehtimiehenä ja muuttanut nimeään Journalistiksi vuodesta 1993 alkaen. Onneksi Turun yliopiston Feeniks-kirjaston vapaakappalekokoelmasta näyttäysi löytyvän etsimänne vuosikerta. Yliopiston kirjastoa voi käyttää, vaikkei olisikaan opiskelija. Feeniks-kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
