Sarjamurhaaja Donald Gaskinsista on kirjoitettu useampikin elämäkerta. Näitä englanninkielisiä teoksia ei ole käännetty suomeksi. Finna-hakupalvelun mukaan Suomen kirjastoihin on hankittu yksi nide teosta Final truth : autobiography of a serial killer (Mondo, 1993). Se perustuu Donald Gaskinsin haastatteluihin. Nide kuuluu Turun yliopiston kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden Educarium-kirjaston kokoelmiin.
Kyseessä on lyhytikäiseksi jäänyt Pataljoona Niemeläinen, josta jatkosodan virallishistoriikissa kerrotaan seuraavaa:
"Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen jälkeen Kotijoukkojen komentajan alaiset muodostelmat, koulutuskeskukset ja sotakoulut siirtyivät Päämajan johtoon marraskuun 1944 loppuun mennessä. Koulutuskeskusjärjestelmä oli lähes kokonaan purettu ennen Päämajalle alistamista. VKoul.K 2:n tilalle oli 1.11. perustettu Päämajan käskystä Pataljoona N (Niemeläinen), johon kaikkien lakkautettavien koulutuskeskusten henkilökunta ja asevelvolliset oli siirrettävä. Tämäkin pataljoona lakkautettiin 30.11.1944 ja Kotijoukkojen komentajan alaiset jalkaväen ja tykistön aliupseerikoulut, Kaasusuojelukoulutuskeskus,...
Vanhimpia Koiramme-lehtiä löytyy Kansalliskirjastosta. Lehtiä voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa. Saatavuustiedot sivulla https://finna.fi/Record/fikka.3422468?sid=2907921271
Benito Pérez Galdósin vuonna 1901 suomeksi julkaistun Luonnonlapsen suomensi kirjan kustantanut Uuno A. Varis. Espanjankielisen alkuteoksen nimi on Marianela.
Luonnonlapsi : kertomus | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kansainväliseen vapaaehtoistyöhön osallistumisesta löytyy tietoa esim. Opetushallituksen Maailmalle.net-sivustolta. Vapaaehtoistyötä käsittelevältä sivulta löytyy linkkejä monien vapaaehtoistyötä koordinoivien järjestöjen sivuille: https://www.maailmalle.net/vaihdot/vapaaehtoistyo. Osa näistä on suunnattu nuorille, mutta myös aikuisille löytyy vaihtoehtoja.
Vapaaehtoistyötä kotimaassa voi etsiä esim. Vapaaehtoistyö-sivuston kautta: https://vapaaehtoistyo.fi/fi/
Monien järjestöjen omilta kotisivuilta löytyy tietoa vapaaehtoistoiminnasta. Tässä joitakin esimerkkejä:
Suomen Punainen risti: https://www.punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi/
WWF Suomi: https://wwf.fi/vapaaehtoistyo/
Sininauhasäätiö: https://www.sininauhasaatio.fi/vapaaehtoistyo...
Jari Haavikon "Saarenkylän ympäristö- ja rakennusinventointi 1991" -julkaisussa on lyhyesti kerrottu rakennuksen historiaa.
Rovaniemen kaupungin vanhainkodista ei ole historiikkiä eikä sitä mainita historiateoksissakaan, ei vanhustenhoitoakaan. Tietoa on murusina eri lähteissä.
Rovaniemen maalaiskunnan vanhainkodin historiasta löytyy tietoa vanhainhoidon historiasta ajalta kun kunnat olivat yhdessä.
Kunnalliskertomuksessa v.1951 on lyhyt maininta uudesta vanhainkodista. Nämä kunnalliskertomukset ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla.
Arkkitehti Sulo Hartosesta löytyi tietoja arkkitehtimatrikkeleista, matrikkelit ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjastossa.
Rovaniemen...
Pienen kuvan perusteella on oikeastaan mahdotonta varmasti päätellä minkä lajin hyönteinen on kyseessä.
Jos epäilet, että kyseessä on jokin kodin tuholaiseksi ajateltava otus, voit vertailla kuvia löydökseesi:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Turkiskuoriaisia: https://laji.fi/taxon/MX.192570
Verkon ötökkätieto tarjoaa jo kattavamman lajivalikoiman tunnistamiseen: https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Muutama kirjavinkki:
Rohmut ja riesat : tuhohyönteisten tunnistusopas
Olsen: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Luoto: Oman pihan ötökät
Sandhall: Ötökät : tunnistusopas, 445 lajia
Kyseinen kohta Publius Vergilius Maron Georgicassa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomentamana seuraavasti:
”Maecenas, mikä saa vihannoimaan laihot ja milloin
aika on kääntää maa, jalaviin pyhä kietoa köynnös..."
Publius Vergilius Maro: Georgica : laulu maanviljelijän työstä (suomentaneet Teivas Oksala & Päivö Oksala ; johdanto ja selitykset: Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela, 2020), s. 37
Tässä kirjavinkkejä:
Amirrezvani, Anita: Kukkien verellä kirjottu
Chevalier, Tracy: Neito ja yksisarvinen
Crawford, Matthew B.: Elämän korjaajat : kädentaitojen ja käytännöllisen ammattityön ylistys
Ei menny niinku Strömsössä; Ei menny niinku Strömsössä 2
Honkasalo, Laura: Kotikutoista
Johnson, Jane: Neidonryöstö
Pättikangas, Eira: Talvella päivät ovat pitkiä
Shields, Carol: Sattumankauppaa
Kysyjän linkittämän musiikkivideon tuotannossa on hyödynnetty tekoälyä. Ainakin tekoäly tarjoaa erilaisia keinoja elävän musiikin konsertin toteuttamiseen ja tehostamiseen, kuten oheiset artikkelit kertovat.
https://tseentertainment.com/how-ai-could-revolutionize-live-music-conc…
https://news.cgtn.com/news/2023-06-01/AI-harmonizes-with-human-musician…
https://blog.empress.ac/ai-in-live-performances-the-future-of-concerts-…
https://www.nbcdfw.com/entertainment/the-scene/how-verdigris-ensemble-i…
Lisäys: Osa nykyistä Mannerheimintietä oli aiemmin nimeltään Heikinkatu. Metro Auton myymälä oli 1930-luvulla Heikinkadulla tai Kaisaniemenkadulla. Mannerheimintiellä se oli 1950-luvulla.
E. N. Setälä ei ollut ainoa suomen kielen oppikirjojen tekijä, mutta käytetyin kyllä – ainakin tamperelaisissa kouluissa. Varsinkin oppikoulut nojautuivat vahvasti Setälään, kansakouluissa hajontaa oli enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka "Setälän kielioppi" on nimenä saavuttanut miltei käsitteen aseman, Setälä oli tosi asiassa tehnyt useita paljon käytettyjä äidinkielen oppikirjoja – Suomen kielioppi oli vain yksi monesta.Tamperelaisissa kansakouluissa 1920- ja 30-luvuilla tavallisimmat lukukirjat olivat Valistuksen lukukirja ja Kansakoulun lukukirja. Kansakoululaisten Setälä oli Lyhyt äidinkielen oppikirja. Sille rinnakkaisia tai vaihtoehtoisia kirjoja olivat esimerkiksi A. Kannisen Äidinkielen opas, K. Merikosken Omin voimin...
Varminta on käyttää lataamisen siihen tarkoitettua porttia. Se on usein merkitty tietokoneeseen jonkinlaisella sähkövirran symbolilla (ks. esim. https://www.kensington.com/news/docking-connectivity-blog/usb-c-demysti…).Tarvittaessa oikean portin voi varmistaa tietokoneen käyttöohjeesta, jonka voi hakea internetistä koneen merkin ja mallin avulla.
Messuhalli sijaitsi Uhtualla. Paikasta löytyy kuvia SA-kuva-arkistosta ja Finnasta. Lähteet ja linkitKansa taisteli 10/1984: https://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1984/Kansa_Taisteli_10_1984.pdfSA-kuva-arkisto: http://sa-kuva.fi/Finna.fi: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=sotilaskodit+messuhalli&type=Al…
Lokit ovat lähes kaikkiruokaisia ja ne syövät sitä ravintoa, jota helpoimmin on saatavilla. Avainsanoja lokkien ravinnonhankinnassa ovat kekseliäisyys ja joustavuus. Kaupunkien keskusta-alueilla eläville lokeille on tarjolla niin paljon helposti saatavilla olevaa ravintoa talousjätteestä linnunpoikasiin ja torien myyntipöytien antimiin, ettei niiden tarvitse välttämättä koskaan vaivautua hyödyntämään kalastustaitojaan – saatikka tehdä pitkiä ruoanhakumatkoja kaikkein välittömimmän elinpiirinsä ulkopuolelle.Kirjallisuutta: Riku Cajander, Lokkien maailma
Voisikohan tämä olla Anneli Toijalan romaani Kaikki elämäni päivät (Tammi, 1985). Siinä Aaten (August?) ja Annan kodissa asuvat myös tyttäret, yhden tyttären mies ja lapsi. Tapahtumat on sijoitettu 1930-luvun pula-ajan Tampereelle ja se kuvaa työläisväestöä. Taisi siinä lapuanliikekin esiintyä. Jossain vaiheessa Anna (tai joku muu) sanoo, että työtön vävy voisi ryhtyä tekemään nahkapalakasseja, koska koko perhe on nahkatehtaassa töissä ja voisi sieltä salakuljettaa turhia palasia kotiin, ja kasseista olisi jotain tuloa perheelle. Vaikka eivät ne muistaakseni juurikaan kaupaksi käyneet. Hansikkaita varastavaa tytärtä en muista, mutta lukukokemukseni tästä on hyvin liki julkaisuvuotta, joten paljon on unohtunut. Muistan kuitenkin pitäneeni...
