Hei! Katos on osa rakennusta, eikä liity naksutukseen. Naksutus liittyy puolestaan Oodin esteettömyyteen, eli se on äänimajakka, jonka on tarkoitus auttaa näkövammaisia löytämään paremmin perille. Lisätietoa: https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/Mikä ihmeen äänimajakka
Tässä on joitakin aiheeseen liittyviä teoksia:Heikkinen, Jaana: Spotti: opinto-ohjausta selkokielellä (2022)Maahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa : opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön (2005)Ohjaus ammattina ja tieteenalana. 3, Ohjaustyön välineet (2004)Oma paikka haussa: maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus (2019)Perusopetukseen valmistava opetus: opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön (2010)Pollari, Jorma: Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen (2011) Qasim, Salaado: Suuria unelmia: tarinoita suomalaisista, jotka muuttavat maailmaa: 20 uratarinaa (2022)Zafar, Afnan: Uusi polku: opas työnhakuun ja työmarkkinoille Suomessa (2024) Löytyy myös peli, jonka yhtenä teemana on urasuunnittelu: KIPINÄ vahvuus- ja tunnekuvakortit...
Nykyään hyväksytyn ylioppilaskokeen saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Mahdollisuus uusia hyväksyttyjä kokeita rajattomasti koskee kaikkia kokelaita riippumatta hyväksytyn kokeen suorittamisajankohdasta tai aiemmista uusimiskerroista. Tämän mahdollisti 1.8.2019 voimaan tullut Laki ylioppilastutkinnosta (502/2019).Laki ylioppilastutkinnosta | 502/2019 | Suomen säädöskokoelma | Finlex Tietoa kokelaalle | Ylioppilastutkintolautakunta
Kyseessä on harvinainen sukunimi. Digi-ja väestötietoviraston sukunimihaun mukaan kyseinen sukunimi on tällä hetkellä alle kymmenellä henkilöllä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet"-kirjassa on Kiimalainen-sukunimen yhteydessä kerrottu asiasta seuraavaa:"Länsi-Suomen Kiima-nimet ovat alkuaan lintujen tai muiden eläinten kiimasta aiheensa saaneita luontonimiä."Karjalassa puolestaan "ortodoksisesta ristimänimestä Jevdokim on kehittynyt venäjässä muotoja Akim, Jakim, Joakim, Kim ja Kima, joista karjalaisille on siirtynyt mm. muotoja Kima, Kimo ja Kiima." "Ristimänimipohjaisista talonnimistä Kiima tai Kiimala on johdettu asukkaannimitys Kiimalainen, joka sitten on vakiintunut sukunimeksi"
Saksassa Selma on tulkittu lyhentymäksi nimistä Anselma ja Salome, ja sitä kautta nimelle voisi ehkä antaa merkityksen "rauha". Suomalainen Selma-nimi ei kuitenkaan perustu Salomeen, vaan se juontaa juurensa kelttiläisestä paikannimestä Shelma. Se "löydettiin" aikanaan James Macphersonin suositusta teoksesta Ossianin laulut. Naisen nimi Selmasta tuli kaiketikin sattumalta, kun meillä Ossianin laulujen Shelma sellaiseksi virheellisesti ymmärrettiin. Varsinaisesti tunnetuksi meillä Selman teki Topeliuksen runo Ljungblommor (1845): " -- lauloin Ellille iloksi, / Ainon ilta-aattehiksi. / Siitä seestyi Selman otsa, / siitä syttyi Sylvin silmä, -- " (Kanervankukkia, suom. O. Manninen)
Avainten kopiointi on mahdollista, kun avaimen patentti on rauennut. Mikäli viittaat mustapäisillä avaimilla Abloy-avaimiin, tilanne riippuu avaimen mallista, ja sen voi tarkistaa Abloyn sivuilta,https://www.abloy.com/global/fi/our-products/abloy-key-systems/tarkista…Digitaalisia ns. älyavaimia (esim. iLOQ) ei voi kopioida, vaan uudet kappaleet tilataan aina valmistajalta.
Etappipataljoonien päätehtävä oli selustan yhteyksien vartiointi. Tarkentavia aikalaisohjeita etappipataljoonille löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimista päiväkäskyistä:
Etappipalvelusta koskevat määräykset: Etappipäiväkäsky n:o 3.
Etappipataljoonain toiminta: liite Etappipäiväkäskyyn n:o 9.
Etappipataljoonat jäivät lyhytikäisiksi, mutta etappipalvelus käsitteenä esiintyy ohjesäännöissä ja alan lehdissä huoltopalvelun synonyymina pitkälle 1930-luvulle.
Kansalliskirjaston digitoimia lehtiaineistoja 1920-30 -luvuilta
Etappipalvelusohjesääntö (Et. O.). Helsinki, 1922.
Seutukunnassa voi olla vain yksi kunta kuntaliitosten seurauksena. Yhden kunnan seutukuntia on Suomessa kolme. Keski-Suomessa on yksi yhden kunnan (nyt kaupungin) seutukunta, Jämsä.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4n_seutukunta
Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään elämää pakolaisleireillä:
Faktaa:
- Nimko Ali: What We're Told Not to Talk About (But We're Going to Anyway), Women's Voices from East London to Ethiopia
- Reijo Arkkila: Sudanin kutsu. Lähetystyön näköaloja Sudanista ja Ugandan pakolaisleireiltä
- Jamal K. Kanj: Children of Catastrophe. Journey from a Palestinian Refugee Camp to America
- Anu Kekäläinen: Leiri - tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin
- Hannu Pesonen: Hiekalle rakennettu elämä - taistelu Länsi-Saharasta.
- Ben Rawlence: City of Thorns. Nine Lives in the World's Largest Refugee Camp
- Rauli Virtanen: Hiljaiset auttajat. Suomalaista katastrofityötä Turkin sodasta...
Näillä tiedoilla emme pystyneet löytämään kirjoittajaa. Kirjailijahakemistoja löytyy koottuna Makupalat.fi:stä ja Kirjasampo esittelee kaunokirjallisuutta.
Tästä kuvasta on hankala tunnistaa lajia, eikä asiantuntemukseni ole riittävää. Eskon kuvat -sivuston perusteella kyseessä voisi olla Isorantuli.
Tässä muutama linkki, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. Sivustolla on myös kuvat 172:sta erilaisesta suomalaisesta hämähäkkilajista. https://laji.fi/theme/identify
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa kuvaa suomalaisista hämähäkeistä. https://eskonkuvat.kuvat.fi/kuvat/Suomen+h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kkej%C3%A4.../
Kirjallisuutta suomalaisista hämähäkeistä löytyy...
Seija Simolan laulamasta, Aarno Ranisen sovittamasta ja Jussi Raittisen suomeksi sanoittamasta kappaleesta "Ihanaa se ois" ei ole saatavilla lainattavaa nuottia. Kappale on julkaistu nuottikokoelmassa "7 iskelmää", osa 2. (Helsinki : Edition Coda, 1967). Nuottia on vain yksi kappale Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmassa, ja sitä ei saa lainaan. Lukusalissa paikan päällä sen voi saada tutkittavaksi.
"Ihanaa se ois" - kappale on "käännösiskelmä", alkuperäiseltä nimeltään "Samba de verãoja" ja sen on säveltänyt Marcos Valle. Tuosta alkuperäisestä kappaleesta kyllä löytyy nuotteja erilaisina sovituksina. Finna-hakupalvelusta (www.finna.fi) voit etsiä yhdellä kertaa Suomen eri kirjastojen kokoelmista. Hae kappaleen nimellä ja...
Sinun kannattaa ottaa yhteys Vaasan kirjastoon tässä tapauksessa. He päättävät voivatko hankkia ko. kirjan kirjastoonsa tai kaukolainaavat sen eduskunnan kirjastosta.
TEOS Pupuvaari Pitkäkorva / Walt Disney ; suom. teksti Marjatta Kurenniemi
PAINOS 2. painos
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 1983
ULKOASU [24] sivua : kuvitettu ; 20 cm
Aihetta käsitellään esim. Ilona Kemppaisen väitöskirjassa Isänmaan uhrit : sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana (Helsingin yliopisto 2006). Kemppaisen mukaan jatkosodan alussa tehdyn päätöksen perusteella talvi- ja jatkosodan vainajat haudattiin samaan sankarihautaan. Myös ortodoksiset sankarivainajat pyrittiin hautaamaan yhteisiin sankarihautoihin, vaikka tämä herättikin vastustusta. Omaiset saattoivat periaatteellisista tai muista syistä kieltää hautaamisen yhteiseen sankarihautaan, mutta nämä olivat poikkeuksia.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Kansanaho, E. (1991). Papit sodassa. WSOY.
Kemppainen, I. (2006). Isänmaan uhrit: Sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana. Suomalaisen...
Ensimmäisessä epäselvässä siirrossa kyseessä voisi olla Linnoitustykistöpatteristo 5. Patteriston esikunta sijaitsi 13.7.1940 lähtien Joensuun Vainonniemessä. Patteriston linnakkeet olivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Patteriston perustamista välirauhan aikana kuvataan muutamalla sivulla Teuvo Rönkkösen linnoitustykistöhistoriikissa:
Rönkkönen, T. (2006). Suomen linnoitustykistö 1940-1944. Sotamuseo.
Toisen epäselvän siirron lukisin "...kenttätykistökoulu ja varustustöitä 7kk".
Yleisradion Fono-tietokannan ja Kansalliskirjaston Viola-tietokannan perusteella kappaletta ei olisi suomennettu. Fono-tietokannasta löytyy tiedot Ylen koko äänilevystöstä, joka on Suomen suurin musiikkiarkisto. Violassa taas ovat tiedot kaikista vuoden 1901 jälkeen julkaistuista kotimaisista äänitteistä ja kattavasti myös vuoden 1977 jälkeen julkaistuista nuoteista. Myöskään Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta ei löytynyt kappaleesta käännösversioita. Näillä rajauksilla käännöstä ei siis löydy, mutta esimerkiksi vuotta 1977 vanhemmista nuoteista tietoa ei ole kattavasti saatavilla. Lähteet: fono.fi, kansalliskirjasto.finna.fi (suora linkki kansallisdiskografiaan), fenno.musiikkiarkisto.fi.
