Kyseisten kylännimien alkuperä on jäänyt epäselväksi. Iso-Äiniö on tunnettu myös nimellä Äinää ja Vähä-Äiniö nimellä Äinönen. Lähde: Suomalainen paikannimikirja SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf (kotus.fi)
Mahdollisen lisätiedon saamiseksi suosittelen Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoiden tarjoamaa nimineuvontaa osoitteessa: Kieli- ja nimineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Kirjastoon on tullut valittaviksi ensi syksyn uutuuskirjat, mutta ainakaan niiden joukossa ei ole uutta osaa Koskenniska-sarjaan. Sen tarkempaa tietoa meillä ei ole, mutta jos haluat tiedustella asiaa Essi Pajun kustantajalta niin täällä on yhteystiedot https://www.karisto.fi/sivu/yhteystiedot/Amanda Vaara on kirjailija Niina Hakalahden toinen kirjailijanimi. Amanda Vaara -nimellä ei syksyn uutuuksissa ole teoksia, mutta Niina Hakalahden nimellä on ilmestymässä syksyllä Hyvien ihmisten talo.
Näyttää silti, ettei kappaleesta ole julkaistu lainkaan nuotinnosta. Verkosta löytyy sointukarttoja ja soitto-opastusvideoita ainakin haitarille, mutta ei nuottikuvaa.
Chirpy chirpy cheep cheepin englanninkielinen sanoitus kertoo lapsesta, jonka vanhemmat ovat jättäneet heitteille. Suomenkielinen Vexi Salmen tekemä sanoitus taas kertoo muuttolinnuista.
Tässä pari ehdotusta etsimäksesi kirjaksi: Francis Pongen "Le Parti pris des choses" (Käännetty englanniksi ainakin nimellä "The Nature of Things").Georges Perecin "Les Choses" (suomennos "Tavarat" ilmestyy ensi lokakuussa 2024).
Taustalaulajaa tai -laulajia ei nimetä äänitteissä eikä äänitteiden kuvailutiedoissa. Kappaleen äänitysvuosi on 1975.Kansalliskirjaston hakupalvelun tietue:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4653470?sid=4794359732Äänitteiden tietoja Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/search?q=alatalo+mikko+saara&type=all
Hei,Tosi haastava löytää. Voisiko olla Charlie Chalk, jota esitettiin Suomessa nimellä Pelle Kalle. Aika täsmää ja ehkä osin kuvaamasi hahmot. Jaksoa en osaa yhdistää kuvaamaasi, mutta ehkä tunnistanet, jos kyseessä on oikea sarja.
Lapin läänihallitustalo valmistui 1938 ja sijaitsi Korkalonkadun varrella sijaitsevalla tontilla. Vuonna 1939 lääninhallituksen rakennukseen kytkettiin viisikerroksinen virastotalo. Ennen vuotta 1944 valtion virastotalon ja Lapin lääninhallituksen kortteli sijaitsi noin sata metriä nykyisen virastotalon tontilta pohjoiseen. Talvisodan loppuaikana 2.2-19.3.1940 Lapin lääninhallitus toimi evakuoituna Pallas-hotellissa. Lapin Lääninhallitus toimi 19.9-15.11.1944 Kokkolan Grand-hotelliin evakuoituna.Lähteet:Enbuske, Matti. Rovaniemen historia vuoteen 1990. Rovaniemi, 1997- s.205.Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo. Lapin lääninhallitus. Rovaniemi, 2022.
Tähän lauluun en löytänyt suomenkielistä sanoitusta. Laulun on säveltänyt John Hughes (1872-1914) ja sanoittanut Gwyrosydd eli Daniel James. Rees Harris on tehnyt laulun englanninkielisen sanoituksen "I seek not life's ease and pleasures". Hengellisten laulujen kokoelmista kattavaa hakua ei pysty tekemään, koska ne on usein kuvailtu erittäin niukasti kirjastojen tietokannoissa: niihin sisältyviä lauluja ei aina pysty löytämään edes laulun suomenkielisellä nimellä.Lauluun löytyy monenlaisia nuotinnoksia verkosta, esimerkiksi:https://www.bethsnotesplus.com/2017/08/calon-lan.htmlhttps://mainesong.xyz/wp-content/uploads/2016/02/Calon-Lan-1.pdfhttps://cantorionsydneychoir.com/wp-content/singing_competition/Calon_lan_F_major.pdfI seek not...
Runo sisältyy kokoelmaan Wordsworth: Runoja (1949, suom. Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen). Sitä on saatavilla useista kirjastoista.LinkkiFinna.fi: https://finna.fi/Record/helle.88325?sid=4880745021
Hei,Tuolla Un cuento cada dia -sarjan nimellä en oikein saanut esille satukirjoja, mutta kävisikö"365 cuentos de hadas y princesas"? Siinä näyttäisi olevan satuja jokaisellepäivälle prinsessoista ja se on Walt Disney tuotantoa. Tämä espanjankielinen satukirja löytyy esimerkiksi Kirkes- jaVaski-kirjastoista. Sen voisi varmaan saada niistä kaukolainaan. Ja jos haluaisit ostaavastaavanlaisen kirjan omaksi, niin ainakin Amazon.comissa niitä näyttää olevan tarjolla. Yst. terv.Virpi Naumanen
Hei! Hauska kysymys! Meitä oli kolme kirjastoammattilaista tämän kysymyksen äärellä.Kannatusta sai kirjaston uudeksi työntekijäksi joku Harry Potterin taitavimmista velhoista, mutta päädyimme Aku Ankan Pelle Pelottomaan ja hänen Pikku Apulaiseensa. Saisimme kaksi työntekijää yhden hinnalla. Pelle ja Pikku Apulainen pystyisivät ratkaisemaan käden käänteessä kaikki atk-pohjaiset ongelmat, kadonneet tiedot ja kirjat. Lisäksi saisimme ystävälliset ja sympaattiset työtoverit joukkoomme.
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihaun mukaan sukunimi Kollanen on käytössä 59:llä henkilöllä nykyisenä sukunimenä. Se ei siis ole kovin yleinen suomessa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Nimestä löytyy vähän tietoa Tuomas Salsteen sukunimi-infon sivuilta.
Se saattaa olla mahdotonta, jos ei ollenkaan tiedä tai muista kirjaa.Asiaa voi yrittää selvitellä sivun sisällön avulla, mutta aina ei sekään onnistu. Jos sivulla on kuvia tai piirroksia, voi kokeilla esim. googlen kuvahakua.Kannattaa harkita myös tekoälysovellusten käyttöä.
Olisikohan tämä Maria Turtschaninoffin Anaché (Tammi, 2013)? Päähenkilö on Anaché, pienen khalka-heimon päällikön tytär, joka ihailee vanhempaa veljeään Heoria yli kaiken. Anaché oppii veljensä mukana kaikki miesten taidot, joita tyttölapset eivät oikeastaan saisi oppia, ja äidiltään hän oppii sellaisia asioita, jotka kuuluvat vain tietäjille, angakokeille. Äiti on syntyisin pienestä heimosta, jolla ei ole omaa tietäjää, joten sen jäsenten pitää osata parantaminen, jumalien palveleminen ja henkien lepyttäminen itse. Anachén ja Heorin avioliitoista sovitaan yhtä aikaa. Veli saa morsiamekseen naapuriheimon päällikön tyttären, mutta kapinallisen ja uppiniskaisen Anachén sulhaseksi on valittu...
Peräkamarin pojalla viitataan kotitilalleen elätettäväksi jääneeseen naimattomaan mieheen (Kielitoimiston sanakirja 2012). Lapsuudenkodissaan asuvalle aikuiselle naiselle ei ole vastaavaa ilmaisua suomen kielessä. Ilmaisua ei ehkä ole tarvittu, koska ennen vanhaan naiset muuttivat pois kodeistaan joka tapauksessa, joko palvelukseen tai emännäksi toiseen taloon. Poikamiehet taas helpommin jäivät kotitilalleen. Joskus puhutaan vanhastapiiasta (vrt. vanhapoika) ja ikäneidosta, mutta ne eivät määritä sitä, asuuko henkilö omassa kodissa, vaan kyse on pelkästään naimattoman statuksesta.Em. ilmaisut ovat muuttuneet vanhahtaviksi avioliittoinstituution merkityksen muuttumisen myötä.
