Millaisista tarinoista pidätte?Minulle tuli ensimmäisenä mieleen Tove Janssonin Muumilaakson marraskuu tai Näkymätön lapsi. Molemmissa on kertomuksia, jotka herättävät ajatuksia ja ovat helppolukuisia.Ihmisluontoa tutkiskelevat myös István Örkényn 100 minuuttinovellia. Haikumaisia, sivun mittaisia tarinoita löytyy Petri Tammisen kirjasta Se sano : unohtumattomat lausahdukset ja Kari Hotakaisen hieman vanhemmasta teoksesta Finnhits. (myös äänikirjana hauska)Ohjeita elämään saa myös Nelli Hietalan teoksesta Lintujen käytännöllisyydestä.Mustaa huumoria löytyy mm. kirjoista Vehkala, Elmeri: Eräitä harmillisia tarinoita ja Rimpiläinen, Suvi: Vähän käytetty : novellejaHelmet haulla löydätte lisää novelleja haluamastanne aiheesta. Valitkaa...
Kyseinen runo löytyy teoksesta On kylmä, täällä palaa : kaksi runokokoelmaa (WSOY 2004). Runo löytyy aivan lopusta.Teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran ruotsiksi nimellä Det är kalt, det brinner vuonna 2003 ja suomeksi 2004. Kääntäjänä Jyrki Kiiskinen.
Helen Kellerin kirja Elämäni tarina (WSOY 1957, 2. painos) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sen voi varata lähimpään Helmet kirjastoon tai pyytää kaukolainaksi muualle Suomeen. Linkki Helmet hakutulokseen.
Hyvin vähän löytyy Veteraanien kivestä tietoja. Saatavilla oleva tieto on kirjasta Auvinen, Eero & Vanhalukkarla. Pertti: Sotien aika raisiolaissilmin. Raision sotavetraanimatrikkeli. Raisio: Raision sotaveteraanit ry:n tukijaosto, 2005. ISBN 952-91-9321-1Linkki Teoksen verkkoversio (pdf) "Uusi paasi tammenlehvineen täydentää sen vierelle sotaveteraanien aiemmin pystyttämää veteraanien kiveä, jonka he ovat luovuttaneet Raision kaupungille. Tässä paadessa on tekstit "Itsenäinen Suomi yhteinen asiamme. Viestiksi tuleville sukupolville."Vaski kirjastoista voisi löytyä lisää tietoa. Esim. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.549219
Ensimmäinen yleistä leskeneläkettä säätelevä laki on vuodelta 1969. Kyseinen laki on perhe-eläkelaki (38/1969). Perhe-eläkelain mukaan miespuolisen edunjättäjän leski ja lapset olivat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen. Leskelle voitiin maksaa myös koulutustukea.Vuoden 1969 perhe-eläkelakia muutettiin useita kertoja ennen kuin se kumottiin vuonna 2007. Nykyään leskeneläkkeestä säännellään kansaneläkelaissa ja työeläkelaeissa.Yleisen perhe-eläkkeen puuttumista pidettiin 1960-luvun loppupuolella suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pahimpana aukkona. Ansioperusteinen perhe-eläkejärjestelmä oli tähän aikaan vielä keskeneräinen, ja valtaosa leskistä ei päässyt perhe-eläketurvan piiriin. Tämän korjaamisesi esitettiin koko kansaa koskevan yleisen...
Runo on todellakin Claes Anderssonin runo ja löytyy Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus: suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005).
Muisteltu runo löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Neljäs lukukirjani (WSOY, 1958). Se on heti kirjan alussa, nimiösivua seuraavalla lehdellä eräänlaisena johdatuksena sisältöön. Sitä ei mainita sisällysluettelossa, joten otaksuttavasti se on kirjan tekijöiden itsensä sepittämä.
Kyseessä on Taru Mäkisen 4X-sarja, johon kuuluu seitsemän osaa:4X ja Vanain aarre (1990)4X ja Aulangonvuoren arvoitus (1991)4X ja Linnan ritari (1992)4X ja puiston salaisuus (1993)4X ja pitkät varjot (1993)4X ja harmaa veli (1994)4X ja vapaa keihäs (1996)Lisätietoa kirjoista Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/taru%20m%C3%A4kinen%204x
Osoitteenmuutos ei päivity kirjastoihin automaattisesti muualla tehdyn osoitteenmuutoksen myötä. Kirjastojärjestelmät eivät ole yhteydessä mihinkään muihin rekistereihin. Ilmoitathan osoitteenmuutoksesta jokaiseen kirjastokimppaan, joiden kirjastokortti sinulla on. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto on osa OUTI-kirjastoja, ja voit tehdä osoitteenmuutospyynnön kirjautumalla sisään OUTI-verkkokirjastoon. Voit myös asioida paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa.Lisätietoja muuttuneista yhteystiedoista OUTI-verkkokirjastossa
Kyseessä lienee Barbara Kingsolverin romaani Täyttymysten kesä, vaikkakin sen tapahtumat sijoittuvat Pohjois-Amerikkaan, Appalakkien vuoristoon. Lisätietoa kirjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8874
IMBD-tietokannan mukaan laulu löytyisi elokuvan Kenen joukoissa seisot ääniraidalta. Esittäjinä Kiti Neuvonen ja Paavo Raninen. Linkki tietokantaanElokuva löytyy mm. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmista. Linkki Finna.fi
Paras tapa edetä on tarjota kirjoja antikvariaatteihin. Pääkaupunkiseudulla on useita asiansa osaavia antikvariaatteja. Etenkin 1700-luvulla painetut kirjat voivat olla yllättävän arvokkaita. Toki arvo riippuu monista tekijöistä, kuten teosten kunnosta ja harvinaisuudesta. Mikäli antikvariaatit eivät ole niistä kiinnostuneita, ne voi viedä Kierrätyskeskukseen tai vaikkapa kirjaston kirjanvaihtohyllyyn. Teoksia ei missään tapauksessa kannata heittää roskikseen. Kehotan harkitsemaan myös teosten säilyttämistä, etenkin jos ne ovat kulkeneet suvussasi pidemmän aikaa. Tällöin ne ovat osa sukuhistoriaa.Tässä on linkki Ylen artikkeliin, jossa on kerrottu selkeästi vanhojen kirjojen käsittelystä: Ullakollasi voi lojua aarre – Mitä tehdä vanhoille...
Olisikohan tämä Maria Turtschaninoffin Anaché (Tammi, 2013)? Päähenkilö on Anaché, pienen khalka-heimon päällikön tytär, joka ihailee vanhempaa veljeään Heoria yli kaiken. Anaché oppii veljensä mukana kaikki miesten taidot, joita tyttölapset eivät oikeastaan saisi oppia, ja äidiltään hän oppii sellaisia asioita, jotka kuuluvat vain tietäjille, angakokeille. Äiti on syntyisin pienestä heimosta, jolla ei ole omaa tietäjää, joten sen jäsenten pitää osata parantaminen, jumalien palveleminen ja henkien lepyttäminen itse. Anachén ja Heorin avioliitoista sovitaan yhtä aikaa. Veli saa morsiamekseen naapuriheimon päällikön tyttären, mutta kapinallisen ja uppiniskaisen Anachén sulhaseksi on valittu...
Kyseessä on Rainer Maria RIlken runo Yön partaalla (Am Rande der Nacht teoksesta Buch der Bilder II) vuodelta 1906. Runo sisältyy teokseen Rainer Maria Rilke: Hetkien kirja : Runoja vuosilta 1899 - 1908 (1992, s. 67), johon runot on suomentanut Anna-Maija Raittila.
Peräkamarin pojalla viitataan kotitilalleen elätettäväksi jääneeseen naimattomaan mieheen (Kielitoimiston sanakirja 2012). Lapsuudenkodissaan asuvalle aikuiselle naiselle ei ole vastaavaa ilmaisua suomen kielessä. Ilmaisua ei ehkä ole tarvittu, koska ennen vanhaan naiset muuttivat pois kodeistaan joka tapauksessa, joko palvelukseen tai emännäksi toiseen taloon. Poikamiehet taas helpommin jäivät kotitilalleen. Joskus puhutaan vanhastapiiasta (vrt. vanhapoika) ja ikäneidosta, mutta ne eivät määritä sitä, asuuko henkilö omassa kodissa, vaan kyse on pelkästään naimattoman statuksesta.Em. ilmaisut ovat muuttuneet vanhahtaviksi avioliittoinstituution merkityksen muuttumisen myötä.
Kirjat eivät tällä hetkellä kelpaa paperinkeräykseen edes kansien poiston jälkeen, sillä sivut pysyvät tiiviinä kokonaisuutena eivätkä ne hajoa käsittelyprosessissa riittävän nopeasti. Pehmeäkantisiakaan kirjoja ei enää ohjeisteta lajiteltavaksi paperinkeräykseen, koska niissä käytetty liima haittaa materiaalin uusiokäyttöä ja aiheuttaa laatuepäpuhtauksia tuotantoprosessissa.Kirja | Pirkanmaan Jätehuolto Oy Kirja - HSY Kirja - Keski-Savon jätehuolto Kirjat – Jäte – Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kirjat - Rosk'n Roll Kirja - Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kirja - Salpakierto
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sana hanslankari tulee ruotsin kielestä, kuten arvelitkin. Ruotsiksi sana on handlangare. Tarkempaa etymologiaa löytyy sanakirjan hakutuloksesta osoitteesta https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ab32821f92105206e6ed3dc8b0aa0bac&word=hanslankari&list_id=1&keyword=hanslankari (viitattu 19.11.2025).Suomen etymologisen sanakirjan osoite on https://kaino.kotus.fi/ses/.
Francois Baucherin kirjoja Hevostaidon sanakirja selityksin ja Uusille periaatteille perustuva hevostaito ei valitettavasti ole suomennettu. Julkaisuissa kirjojen nimet ovat usein suomenkielisinä, vaikka niitä ei ole suomennettu.
Baucherin kirja Methode d'equitation basee sur de nouveaux principes augmenteede documents inedits... on Helsingin yliopiston kirjastossa. Jos haluatte kaukolainata tämän ranskankielisen kirjan, ottakaa yhteys Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuistenosaston tietopalveluun. Suomesta tilattava kaukolaina maksaa 20,-mk/kirja.
Toista kysymäänne Baucherin kirjaa ei löytynyt Suomen kirjastoista.
Kirjat kuuluvat Raision pääkirjaston kokoelmaan, mutta näyttävät tällä hetkellä olevan lainassa. Voit tarkistaa aineiston saatavuuden Loki-aineistohausta:
http://rinfo.raisio.fi/Intro?formid=form2&sesid=1090411877
Hakua kannattaa tässä tapuksessa rajata valitsemalla aineistolajiksi kirja ja kirjastoksi Raision kaupunginkirjasto.
