Yleisradion sivuilta mm. löytyy erilaisia Venäjän kursseja, joista ainakin etälukion mp3-kurssi on ladattavissa mp3-muodossa. Sivulta löytyy myös "Venäjää matkailijoille" kurssi, joka on kuunneltavissa Real Player ohjelmalla. Vaikka tietokoneeltasi löytyisi jo Media Player, voit huoletta asentaa myös Real Player:n. Molemmat ohjelmat toistavat eri ääni/video formaatteja, joten ohjelmat eivät haittaa toisiaan.
Kurssit löytyvät osoitteesta:
http://oppiminen.yle.fi/venaja
Real Player ohjelman saa ladattua osoitteesta: http://www.real.com
Valitettavasti tätä kirjaa ei näytä olevan Suomen julkisissa kirjastokokoelmissa ollenkaan. Monia muita samannimisiä kyllä löytyy, mutta ei juuri tätä Silvestren tekemää. Periaatteessa sen voisi saada kaukolainaamalla, mutta etukäteen on vaikea tietää lopullisia kustannuksia, jotka voivat nousta kymmeniin euroihin, maksuttomia ulkomaisia kaukolaionoja ei taida enää Ruotsia kauempaa saada. Toisaalta Ranskan Amazon myy teosta 28 eurolla, joten se saattaisi olla järkevin vaihtoehto tässä tilanteessa.
Heikki Poroila
Kaikista hyvinvarustetuista suomalaisista kirjastoista löytyy Armas Järnefeltin alkujaan kamariorkesterille säveltämä Berceuse jonain versiona. HelMet-tietokanta tarjoaa tällä hetkellä sävellyksestä 152 viitettä, joista tosin osa on nuotteja ja osa saman esityksen eri levytyksiä. Viitteiden alussa ovat orkestreriversiot, sitten tulee lauluversioita ruotsiksi, sitten lukuisia sovituksia eri kokoonpanoille ja lopuksi lauluversioita suomenkieliseen tekstiin Uinu, uinu lapsi armainen. Näistä voi sitten valita mieleisensä. Tai voi selailla tämän linkin takana olevaa 84:ää osumaa, jotka ovat kaikki CD-levyjä. Ne eivät valitettavasti ole yhtä hyvässä järjestyksessä kuin tuon ensimmäisen haun tulokset, mutta nämä ovat kaikki CD-osumia.
Heikki...
Hei!
Viime vuonna (2018) Jarno Hietalahti on julkaissut teoksen Huumorin ja naurun filosofia. Kirjassa käsitellään huumoria ja naurua useasta eri näkökulmasta. Kirja sisältää myös laajan luettelon alan kirjallisuudesta sekä katsauksen akateemiseen huumorintutkimukseen. Tästä kirjasta on hyvä aloittaa.
Finna-tietokannasta (www.finna.fi) naurua käsitteleviä opinnäytetöitä voi katsota tästä. Google Scholar -palvelu etsii myös verkosta tieteellisiä julkaisuja. Tästä näet Google Scholarissa tehdyn haun sanoilla humor laughter. Voit muokata hakua tarpeesi mukaan, mutta tästä saat jo käsityksen naurusta tehdyistä tutkimuksista.
Hämeenlinnan seudun kirjastoista ei valitettavasti löydy oppaita Mont Blancilla retkeilyyn. Joitain kirjoja on mahdollista tilata kaukolainaksi muista kirjastoista. Kaukolainan hinta muista Suomen kirjastoista on 8 € / kirja. Kirjastojen yhteisen hakupalvelun kautta löytyivät ainakin nämä:
Vandra i Alperna : Chamonix : 44 lätta och medelsvåra vandringar i området kring Chamonix-Mont Blanc, 2014
Tour of Mont Blanc, 2011
Mont Blanc walks, 2010
Tour de Mont Blanc : planning, places to stay, places to eat, 2008
The tour of Mont Blanc : [complete two-way trekking guide], 2007
Voit hakea teoksia kirjastojen yhteisessä Monihaku-palvelussa:
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kirjoita avainsanakenttään "Mont Blanc" ja valitse kaikki...
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että myyrä on ikivanha sana, jolle löytyy vastineita monista sukukielistä. Siten sitä on pidettävä omaperäisenä. Kirjakielessä sana on esiintynyt jo Agricolan ajoista asti.
Tarkemmista lajimääreistä maamyyrä ja peltomyyrä etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti kerro mitään, eikä tämän vastauksen puitteissa asiasta ole mahdollista tehdä laajaa selvitystyötä esimerkiksi eläintieteellisiä kirjoja tutkimalla. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot antavat kuitenkin peltomyyrän vanhemmaksi hakutulokseksi Tähti-lehden 5.1.1866. Vastaavasti maamyyrä esiintyy Ilmarinen-lehdessä 1.4.1870. On toki mahdollista, että sanat ovat esiintyneet jo aikaisemmin eikä tekstintunnistus ole...
Helmet-kortin haltijana sinun ei tarvitse rekisteröityä. Jos sinulla on voimassaolova kirjastokortti, pääset Helmet sivuston kautta lehtipalveluun suoraan. Kun haluat lukea lehtiä kotoa tai muualta kirjaston ulkopuolelta, sinulta kysytään kirjastokortin numero (Library card number). Kirjoita riville numero kirjastokortistasi.
Tätä vuonna 1962 julkaistua elokuvaa Le Doulos ei näytä olevan ainakaan kirjastojen kokoelmissa, enkä löytänyt mitään viitettä siitä, että sitä olisi julkaistu Suomen DVD-markkinoilla ainakaan nimellä "Ilmiantaja". Elouva on kyllä aikoinaan pyörinyt meillä elokuvateattereissa ja sitä on esitetty myös Ylen Teema-kanavalla 2015 tai 2016.
Heikki Poroila
Valitettavasti ainakaan Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne tällaista julkaisua tai tekijää, joten todennäköisesti itsenäistä kirjaa ei ole koskaan tehty.
Heikki Poroila
Tekoälyn sotilaallisista sovellutuksista on kirjoitettu viime vuosina paljon. Tekoäly onkin puolustusvoimien tutkimusagendan 2015 mukaan yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden tutkimusteemoista. Tekoälysovelluksilla on toistaiseksi merkittäviä rajoitteita. Ei ole nähtävissä, että koneet kykenisivät lähitulevaisuudessa toimimaan autonomisesti. Tekoäly kykenee ratkaisemaan ihmistä paremmin ja nopeammin yksityiskohtaisesti määritellyt ongelmat. Tekoäly ei kykene yleistämään oppimaansa ja soveltamaan sitä toisenlaisessa tilanteessa. Keskipitkällä aikavälillä tekoäly kykenee suorittamaan rajattuja tehtäviä ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta ja valvontaa.
Vuoteen 2035 mennessä kyetään ehkä kehittämään miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien...
Voit täyttää kirjastokorttihakemuksen netissä: https://lastu.finna.fi/Content/info#librarycard
Kirjastokortti täytyy kuitenkin hakea kirjastosta ja sen saa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kysymyksessä kerrottujen seikkojen perusteella kirjaa on vaikea löytää. Onko kyseessä suomalainen kirja vai onko kyseessä suomennos? Lastenkirjainstituutin internetsivun kysy meiltä -lomakkeeseen voi kuitenkin jättää kirjasta hakupyynnön.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee paljon tilastoja synnytyksistä ja synnyttäjistä, mutta tietääkseni kysymääsi tietoa lasten ikäerosta ei ole avoimista lähteistä saatavilla.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet
Hei,
valitettavasti nuotteja ei ole lainattavissa elektronisina aineistoina kirjastokortilla. Netistä löytyy kuitenkin paljon nuotteja, joiden tekijänoikeuden ovat vapautuneet, eli yleensä kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Näihin aineistoihin löytyy linkkejä esim. Musasto-blogista https://musasto.wordpress.com/category/nuotteja-netissa/ tai hakemalla Finna- hakupalvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMus…
Yhdysvaltain merijalkaväen ja maavoimien tavat marssia seremonioiden yhteydessä on määritelty alan ohjesäännöissä. FM 3-21.5 Drill and Ceremonies kertoo taustoittavassa luvussaan yhdysvaltalaisen sulkeisjärjestyksen olevan peräisin paroni Friedrich von Steubenin 1779 laatimasta ohjesäännöstä The Regulations for the Order and Discipline of the Troops of the United States. Von Steubenin ohjesäännön vuoden 1792 painoksessa ei vaikuttaisi olevan kuvattuna videossa nähtyä hitaampaa seremoniallista askellusta. Se lienee myöhempää perua. Vastaava marssi esiintyy myös kanadalaisessa ohjesäännössä nimellä marching in slow time. En valitettavasti löytänyt tutkimusta, jossa analysoitaisiin tarkemmin marssityylien kansallisia eroja.
Hyödyllisiä...
Valitettavasti kirjaa ei ole saatavilla Helmet-kirjastoista. Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus. Toki jos teoksen saamisella on kiire, se ei välttämättä auta asiaa.
Toinen mahdollisuus Helmet-kirjastojen kautta on tehdä kaukopalvelupyyntö. Lisää kaukopalvelukäytännöistä löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
- Saviyhdistyksen sivuilla on tietoa kirjallisuudesta ja artikkeleista savirakentamiseen liittyen:
http://www.saviry.fi/ohjeet.html
- Karin Blentin Stöphus, lerhus och hus av slagg - byggnadstekniska experiment under 1700- och 1800-talen -artikkelista löytyy tietoa mm. valutalojen historiasta Ruotsissa:
https://aarsbokenuppland.se/arsbocker/1990_tal/1998%20%28007-034%29%20S…
- Hampakalk - Tilläggsisolering på reveterade trähus och saltskadat tegelmurverk -tutkimusprojektin loppuraportissa käsitellään mm. valutaloja:
http://eprints.sparaochbevara.se/902/1/Antologi%20hampakalk%202019.pdf
- Helena Lundgrenin artikkeli Kulturmiljövård-sivustolta löytyy tietoa:
https://www.kulturmiljo-vard.se/byggnadsvard/stomme-och-fasad/...
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan suomalaisia vaelluskaloja ovat seuraavat kalalajit: lohi, taimen, nieriä, vaellussiika, vimpa, toutain, nahkiainen ja ankerias. https://www.sll.fi/mita-me-teemme/vedet/nain-toimimme/vaelluskalat/
