Peräkamarin pojalla viitataan kotitilalleen elätettäväksi jääneeseen naimattomaan mieheen (Kielitoimiston sanakirja 2012). Lapsuudenkodissaan asuvalle aikuiselle naiselle ei ole vastaavaa ilmaisua suomen kielessä. Ilmaisua ei ehkä ole tarvittu, koska ennen vanhaan naiset muuttivat pois kodeistaan joka tapauksessa, joko palvelukseen tai emännäksi toiseen taloon. Poikamiehet taas helpommin jäivät kotitilalleen. Joskus puhutaan vanhastapiiasta (vrt. vanhapoika) ja ikäneidosta, mutta ne eivät määritä sitä, asuuko henkilö omassa kodissa, vaan kyse on pelkästään naimattoman statuksesta.Em. ilmaisut ovat muuttuneet vanhahtaviksi avioliittoinstituution merkityksen muuttumisen myötä.
Kirjat eivät tällä hetkellä kelpaa paperinkeräykseen edes kansien poiston jälkeen, sillä sivut pysyvät tiiviinä kokonaisuutena eivätkä ne hajoa käsittelyprosessissa riittävän nopeasti. Pehmeäkantisiakaan kirjoja ei enää ohjeisteta lajiteltavaksi paperinkeräykseen, koska niissä käytetty liima haittaa materiaalin uusiokäyttöä ja aiheuttaa laatuepäpuhtauksia tuotantoprosessissa.Kirja | Pirkanmaan Jätehuolto Oy Kirja - HSY Kirja - Keski-Savon jätehuolto Kirjat – Jäte – Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kirjat - Rosk'n Roll Kirja - Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kirja - Salpakierto
Koulun ja kirjaston yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Toteutustavat vaihtelevat hyvin paljon kunnasta toiseen. Monet kirjastot sijaitsevat koulujen yhteydessä, jolloin kirjaston henkilökuntakin tulee oppilaille tutuksi ja on koulun arjessa läsnä. Joissakin kunnissa kirjaston kirjavinkkarit kiertävät alueensa kouluissa, vaikka ne sijaitsisivat kauempanakin. Myös kirjastoautojen reiteillä on monia kouluja. Lukuinnostamiseen on siis monia erilaisia mahdollisuuksia.Esimerkiksi Turussa kirjaston ja koulun yhteistyö perustuu kulttuurikasvatussuunnitelmaan, jonka nimi on Elämyspolku. Voit halutessasi tutkia tarkemmin Elämyspolun verkkosivuilta https://blog.edu.turku.fi/elamyspolku/, mitä kaikkea kirjasto tarjoaa kouluille. Turussa...
Turvallisemman tilan periaatteita on monissa Helmet-kirjastossa. Turvallisemmalla tilalla tarkoitetaan, että tilasta pyritään luomaan henkisesti ja fyysisesti turvallinen kaikille. Periaatteet korostavat kirjaston avointa luonnetta. Kirjasto kuuluu kaikille. Turvallisen tilan periaatteet ovat joukko ohjeita, joiden avulla luodaan kunnioittava ja osallistava ilmapiiri. Hyvät käytöstavat ja toisten kunnioittaminen sisältyvät näihin periaatteisiin.Tässä lisätietoa: Turvallisemman tilan periaatteet Helmet-kirjastoissa – Helmet-artikkelit
Tätä juonta emme, ikävä kyllä, tunnistaneet. Radan varteen punoutuvat esim. alla mainitut kirjat. Niissä on monenlaisia henkilöhahmoja, toisessa alkoholisti-isä ja rata.
Jaakko Syrjä Kertomuksia radan varresta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_22945
Hannu Nikander, Radan varrella varjo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_29393
Klassikoista Dostojevskin Karamazovin veljekset ainakin pitää sisällään porsastelevan isän, https://kansallisteatteri.fi/blogi/silmaniskuja-dostojevski-ja-1900-luv…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa teoksen?
Kaapelitehtaalla on jo Hotelli- ja ravintolamuseo. Museo perustettiin Hotelli- ja ravintolaopistosäätiön aloitteesta ja toiminta alkoi tammikuussa 1971 nykyisen Haaga Instituutti -säätiön suojissa. Kaapelitehtaan tiloissa museo on toiminut vuodesta 1993. https://www.hotellijaravintolamuseo.fi/info/
Museon perustamisen aikoina 1970-luvulla ravintoloiden omia panimoita ei vielä harrastettu. Mitään tietoa Hotelli- ja ravintolamuseon suunnitelmista oman panimon suhteen ei myöskään löytynyt. Sen sijaan esimerkiksi vuonna 2018 museo oli järjestämässä Helsinki Beer Tour -panimoravintoloiden kierrosta. Mukana maistelukonseptissa oli tuolloin seitsemän panimobaaria. https://viisitahtea.com/juoma/olut/...
Tämäntyyppisiä lyhenteitä, tunnuksia ja koodeja voidaan taivuttaa käyttämällä kaksoispistettä. Voidaan siis taivuttaa “yritys X:n”, mikä on sujuvampaa kuin “yrityksen X”.
Alkukirjain valitaan sen mukaan, onko kyseessä erisnimi vai yleisnimi. Tässä tapauksessa sana “yritys” vaikuttaa olevan yleisnimi, joten se kirjoitetaan pienellä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/139
https://www.kielikello.fi/-/miten-lyhennetta-taivutetaan-
Voit lukea myös aikakauslehtiä samoilla tunnuksilla, kuin e-kirjojakin. Kotimaisia aikakauslehtiä löytyy osoitteesta https://pek.emagz.fi/ ja ulkomaisia lehtiä osoitteesta https://www.pressreader.com/. Molempiin lehtipalveluihin kirjautuessa kirjastoksi valitaan Kainet.
Samalla kirjastokortin tunnuksella ja pin-koodilla pääsee käyttämään kaikkia Pohjoisen eKirjaston palveluita.
Sanna-Liisa Knuutilan selkokirja Jäätyneet tiet (Reuna, 2020) on selkokielinen romaani, joka kertoo pohjoissuomalaisten naisten evakkomatkasta ja kotiinpaluusta. Kirjan henkilöt eivät ole karjalaisia, mutta kokivat evakkotien.
Marja Simolan kirjoittamat selkokirjat Sellaista oli Viipurissa (Ilias, 2010) kertoo Kotilaisen perheen elämästä Viipurissa 1920- ja 30-luvuilla. Jatko-osa Jäähyväiset Viipurille (Kirjokansi, 20119 kertoo perheen elämästä sodan aikana, kahdesta evakkomatkasta ja asettumisesta uudelle paikkakunnalle. Marja Simolan kirjat perustuvat hänen oman sukunsa tarinaan. Kirjan päähenkilön Otto Kotilaisen elämästä kertoo myös Marja Simolan kirjoittama Täyttä elämää (Ilias, 2004).
Selkokirjoja voi etsiä esimerkiksi...
Helmet-palveluihin voi kirjautua ainoastaan kirjastokortilla ja siihen liittyvällä pin-koodilla.
Kirjaston käyttösäännöt : https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Näillä tiedoilla emme voi selvittää asiaa. Sinun kannattaa soittaa johonkin Helmet-kirjastoon, jotta voimme selvittää tilanteen. Ilman asiakastietoja en voi tarkistaa emmekä ottaa edes yhteyttä. Kun soitat kirjastoon, ota kirjastokortti esille. Kirjastossa kysymme ensimmäiseksi kirjastokortin numeroa. Voit ottaa kysyä asiasta myös Helmet-kirjastojen chat-palvelun kautta. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet-sivun Kirjastot-välilehdeltä. Linkki chat-palveluun on päiväsaikaan avoinna Helmetin etusivulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyllä löytyy, kyse on Randall Wallacen vuonna 1995 kirjoittamasta teoksesta Braveheart - taipumaton. Samanniminen elokuva ilmestyi niin ikään vuonna 1995.
Seuraavissa kirjoissa saattaisi olla jotain tietoa aiheesta:
Kasvianatomia / Eija Terävä, Eira Kanervo
Kodin kasvimaa / Lars-Eric Samuelsson & Ulf Schenkmanis
Kannattaa olla yhteydessä Hyötykasviyhdistykseen https://hyotykasviyhdistys.fi/ota-yhteytta/
Yhdistys julkaiseen Pähkylä -nimistä lehteä. Sijainnit Helmet -kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077810
Voisikohan kyseessä olla James Clavellin romaani Shōgun (Otava 1982, myös uudempia painoksia)? Sen pääosassa on John Blackthorne -niminen englantilainen merimies, ja ainakin laivan polttaminen kuuluu sen juonenkäänteisiin.
Shōgun Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5355
Hei,
Tämä näyttää löytyvän Liisa Laukkarisen kokoelmasta Lapsen matka maailmaan, sen viimeisen osion (VI. Älä jätä perintöä, älä muuta kuin tarinat) kahdesta ensimmäisestä runosta (s. 153–154):
1. Lapsi ei ole unelma
--
Lapsen tulisi voida leijua lapsuus
ja laskeutua sitten omalle paikalleen
kuin muuttolintu,
joka palaa pitkältä matkalta, asettuu reviiriin
ja aloittaa elämäntehtävän
2. Lapsi ei ole ratkaisu
--
Lapsi on liian kaunis
vanhan rumuuden paikaksi.
Teos on lainattavissa Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Varastokappaleista pitää tehdä varaus etukäteen, ja niitä noudetaan aamupäivisin. Lukusalikappale löytyy myöskin Jyväskylä-kokoelmasta pääkirjaston kolmannesta kerroksesta...
Oodista saamasi kirjastokortti on Helmet-kirjastokortti. Helmet-kirjastojen eKirjastossa ei ole Minna Canthin Kauppa-Lopoa, joten etänä et voi sitä kuunnella. Voit toki varata ja lainata sen cd-muotoisena äänikirjana. Halutessasi voit noutaa levyn vaikka Oodista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2155989?lang=fin
Hei,
Kannen suunnittelija Seppo Pietikäinen kertoi, että kuva on otettu Helsingissä Johanneksen kirkon edessä. Kuvassa ei ole Pekka Pohjola, vaan Risto Nieminen, josta tuli myöhemmin Helsingin Juhlaviikkojen toiminnanjohtaja.
Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen kirjan Huomaa hyvä! : näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (PS-kustannus, 2016) englanninnosta See the good! : how to guide children and adolescents to find their character strength (2019) ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Englanninnos on lainattavissa pääkaupunkiseudulla vain Ammattikorkeakoulu Diakin kirjastosta.
https://finna.fi/Record/diana.120304?sid=2929341651
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on kyllä teoksen alkukielinen laitos. Tällä hetkellä teoksen kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen.
Huomaa hyvä! Helmet-kirjastoissa
https://finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=DIAK#86243
Tämä onkin kiintoisa. Jatkosodan historia 1-6 -virallishistoriikkisarjan joukko-osastohakemisto ei tällaista tunnista, eli kovin historiallisesti merkittävä tai pitkäikäinen organisaatio kyseessä tuskin on.
Pentti Kopsan laatimassa Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -luettelossa sen sijaan esiintyy vuodelle 1941 kirjattuna AlokasK/JR10. Tulevan JR10:n rungon muodosti keväällä 1941 10. prikaati.
Kansallisarkiston AARRE-arkistorekisteri tunnistaa useita mahdollisesti lyhenteeseen sopivia joukkoja, erilaisia alokaskomppanioita, alokaskouluja ja alokaskeskuksia. Tässä tapauksessa jäänee arvoitukseksi mihin joukkoon kirjurin merkintä tarkalleen viittaa, mutta voisi ajatella että kyseessä on ehkä jonkin välirauhan aikaisen...
