Hector on itse sovittanut ja levyttänyt Velisurmaaja -nimisen suomalaisen kansanlaulun, mutta nuottia tuohon hänen sovitukseensa en kyllä onnistunut suomalaisista kirjastoista löytämään. Velisurmaaja on kyllä mukana useissakin kansanlaulujen tai kitaramusiikin nuottijulkaisuissa, joista ainakin nämä löytyvät meiltä Vaasasta:
Ssuomalaisia kansanlauluja
Musikantti
Suuri kansanlaulukirja: 500 suomalaista kansanlaulua
Suuri toivelaulukirja
Ehkä kannattaisi tiedustella musiikkikaupoista tai sellaisista antikvariaateista, jotka nuotteja myyvät?
Aiheesta löytyy kirjallisuutta kirjastoista makrotalouden peruskirjallisuudesta hyllyluokasta 336.7.
Mahdollisia muita hyviä tiedonlähteitä ja julkaisuja, joihin kannattaa tutustua löytää Internetistä kokotekstijulkaisuna joko BIS:n sivuilta http://www.bis.org tai Euroopan Keskuspankin sivuilta http://www.ecb.int tai Suomen Pankin kotisivuilta http://www.bof.fi
Valitettavasti en onnistunut löytämään aiheesta yhtään kirjaa. Jyväskylän yliopistossa aiheesta on tosin tehty pro gradu Istola Aira: "TestDirector-testauksenhallintatyökalun tuki TMap-testausprosessille" (2005). Englanninkielisiä aihetta sivuavia opuksia löytyi jonkin verran nettikirjakauppa amazon.com:sta.
Lisätietoja:
http://www.mercury.com/fi/
http://www.amazon.com/
Käytettävissämme olevista tietolähteistä ei valitettavasti löytynyt mitään tietoa ko. taiteilijasta. Koska asiaa on selvitetty jo Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa, on varsin vaikea sanoa mistä tietoa voisi seuraavaksi yrittää etsiä. Teidän kannattaisi ehkä kääntyä jonkin huutokauppakamarin tai taidearvostelijan puoleen. Arviointi on usein maksuton.
Sivulta http://www.tarinatalo.fi/antiik_arvpyy.asp
voit lähettää arviointipyynnön joko sähköpostitse tai kirjeitse.
Bukowski
http://www.bukowski.fi/index.php?page=25&togglelang=1
Hagelstam
http://www.hagelstam.fi/index2.php?lang=fi
Myös muutamat sisustus- ja antiikkilehdet arvioivat taidetta hyvälaatuisten kuvien perusteella, esimerkkeinä Glorian antiikki ja Avotakka.
Musiikin Axe Click-mainokseen esittää Johnny "Guitar" Watson. Biisin nimi on Gangsters of love. Vastaus löytyi hakusanoilla Axe click - ad - music sivulta www.mystrands.com.
Uutuuskirjojen saapuminen HelMet-kirjastoon (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) asiakkaiden saataville tai varattaviksi vaihtelee ilmestymispäivän jälkeen muutamasta päivästä viikkoon silloin, kun on kysymyksessä suurten kustantajien valikoimiin kuuluvista teoksista. Tilaukset tehdään ennakkoon, esim. juuri Marklundin Elinkautinen ja Lindellin Orkesterimonttu on tilattu Vantaan kirjastoon kesäkuun alkupuolella, kirjakauppoihin k.o. teokset tulevat lokakuun puolessa välissä, ja samoihin aikoihin ne ovat myös rekisterissä asiakkaiden saatavilla. Pieniltä kustantajilta tulevat uutuudet ja täydennyskappaleet vaativat pitemmän toimitusajan. Muissa HelMet-kirjaston kaupunginkirjastoissa toimitusaika on samalla tavalla vaihteleva, mutta...
Kysymiäsi Leena Lehtolaisen teoksia on lainattu Vaasan kaupunginkirjastossa seuraavasti:
Ennen lähtöä (kirjastossa on vuosien 2007, 2002 ja 2000 painoksia tätä kirjaa)
Lainat vuonna 2008: 40
Kaikki lainat: 894
Ja äkkiä onkin toukokuu (kirjastossa on vain 1 kpl kirjaa vuodelta 1976)
Lainat v. 2008: 0
Kaikki lainat: 14
Kuolemanspiraali (kirjastossa on v. 2002 ja 1997 painoksia)
Lainat v. 2008: 24
Kaikki lainat: 778
Äänikirjana lainattu 22 kertaa (ei kertaakaan v. 2008)
Kitara on rakkauteni
Lainat v. 2008: 0
Kaikki lainat: 85
Veren vimma (kirjastossa on v. 2004 ja 2003 painoksia)
Lainat v. 2008: 38
Kaikki lainat: 649
Äänikirjaa lainattu v. 2008 1 kerta, kaikkiaan lainattu 32 kertaa
Luminainen (kirjastossa on v. 2003 ja 1996 painoksia)
Lainat...
Kollega tunnisti runon. Kyseessä on kansanlaulu, joka on alunperin kuulunut kokoelmaan "Nuorison lempi-lauluja". Runot on järjestänyt A.W. Eskola 1889. Runo sisältyy teokseen 'Vanhaa suomalaista runoa ja proosaa'. Kirjanon koonnut Liisa Majapur ja julkaissut Gummerus vuonna 1968. Lähetän runon tekstin sinulle suoraan sähköpostiin.
HarperCollins Nordic -niminen Ruotsissa toimiva kustantamo on tosiaan julkaissut vasta neljä osaa kaikkiaan viisiosaisesta sarjasta. Tunnetaan tapauksia, että tällaiset sarjat on jätetty kesken kaupallisista syistä eli liian vähäisen myynnin takia. Mutta asia kannattaa varmistaa suoraan kustantajalta (asiakaspalvelu@eharlequin.fi).
Heikki Poroila
Hei!
Helmet-kirjastojen ja Keski-kirjastojen varatuimpien ja lainatuimpien kirjojen tilastoja yhdistelemällä näyttäisi, että seuraavia ranskalaiskirjailijoiden kirjoja luetaan Suomessa tällä hetkellä eniten:
Katherine Pancoll ja
Pierre Lemaitre
ovat selvästi suosituimpia ja he ovat julkaisseet useita kirjoja
Agnés Martin-Lugard ja
Claudie Gallay
ovat nousussa
Andrei Makine ja Anna Gavalda ovat vähän vanhempia kestosuosikkeja. Muriel Barberya ei myöskään sovi unohtaa.
Näin niukoilla tiedoilla kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Olisiko mahdollista saada kasveista kuvaa tai edes jonkinlaista sanallista kuvailua?
Kaupalliset äänikirjakustantajat miettivät, mille äänikirjalle on kysyntää. Cd-äänikirjamarkkinat ovat kuitenkin pienet verrattuna kirjoihin. Varmasti uutuuskirjat ovat kysytympiä äänikirjoina kuin vanhemmat julkaisut. En löytänyt tarkempaa tietoa äänikirjojen tuottamisen hinnasta verrattuna tavallisiin kirjoihin, mutta sekin voi vaikuttaa äänikirjojen tuottamiseen. Toki vanhempiakin kirjoja löytyy cd-muodossa.
Leo Lastumäen esittämä ”Hei juu Finlandia” -kappale on julkaistu ”Syksyn sävelsatoa” -äänitteellä, joka on Kansalliskirjaston Finna-tietokannan sekä Fenno-levytietokannan (https://fenno.musiikkiarkisto.fi/) mukaan julkaistu C-kasettina vuonna 1973, LP-levynä 1971 sekä äänisilmukkakasettina 1973.
Äänitteen eri versiot löytyvät Kansalliskirjastosta:
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Hei+Juu+Finlandia%22&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
"Syksyn sävelsatoa" -äänilevyversiota voisi kuunnella Kansalliskirjastossa paikan päällä, kotilainaan äänitteitä ei saa.
Kyseistä kappaletta ei valitettavasti löydy kotiin lainattavaksi Suomen kirjastojen kokoelmista.
Kappaletta on näköjään toivottu kuultavaksi myös Yleisradion...
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan. Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai tietäisikö joku palvelumme seuraajista mikä kirja voisi olla kyseessä?
Hänen sukunimensä lienee ollut Trier Mørch. Tällöin oikea aakkostus olisi Trier Mørch, Dea. Tällainen aakkostus löytyy ainakin Tanskan kirjastojen tietokannasta ja Finna-hakupalvelun Kansalliskirjastojen luetteloinneista.
Naisten transvestismiä sivutaan seuraavissa tietokirjoissa:
- Sateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa / Kati Mustola & Johanna Pakkanen (toim.)
- Nainen, naiseus, naisellisuus / toimittaneet Minna Nikunen .. [et al.] ; [kirjoittajat: Tuula Gordon .. et al.]
- Vilkka, Hanna: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen
Drag King -ilmiöstä löytyi kirja: Aarnipuu, Tiia: Sinivalkoisissa höyhenissä : suomalainen drag
Transvestismi on Kielitoimiston sanakirjan mukaan sukupuolinen halu esiintyä (ajoittain) vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvana vars. sen vaatteisiin pukeutumalla.
