Kaskiviljelyä käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:Manninen, Ilmari: Pohjoisen Karjalan vanhanaikainen talous historiallisten lähteiden mukaan. 1922.Savon historia 1.osa, esihistoria ja keskiaika. 1947.Savon historia: 2:1: Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. 1982.Kaskeamisesta ja metsästyksestä erämailla teoksessa Metsä ja metsänviljaa (Kalevalaseuran vuosikirja 73). 1994.Kaskeamisesta ja eränkäynnistä teoksessa Kuisma, Juha: Tuli leivän antaa: Suomen ekohistoria. 1997.Lyhyesti myös teoksessa Laine, Pekka: Nuotiolla. 2014. Metsäsuomalaisten kaskiviljelykulttuurista löytyy tietoa teoksesta Sappinen, Eero: Värmlannin metsäsuomalaiset : Asutushistoriasta, agraarista kulttuurista ja muutoksesta (...
Matti oli hiihtävinään yöllä unissansa Lauri Pohjanpään runossa Joulupukin paja. Sen voi löytää esimerkiksi sellaisista joulurunojen antologioista kuin Armahin joulunaika : valikoima jouluaiheisia runoja tai Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut. Osa 1. Runo sisältyy myös Pohjanpään jouluaiheisia runoja sisältävään valikoimaan Jouluaatto : joulurunoja lapsille tai vanhemmille.
Tässä joitain romaaneja ja tietokirjoja, joissa kerrotaan modernien palvelijoiden kuten hovimestarien, henkilökohtaisten palvelijoiden tai henkivartijoiden työstä ja elämästä:Kazuo Ishiguro: Pitkän päivän ilta (kirja Helmet Finnassa)Teija Sopanen: Pekka Vilpas : neljän presidentin hovimestari (kirja Helmet Finnassa)Amélie Nothomb: Nöyrin palvelijanne (kirja Helmet Finnassa)Freida McFaddenin Kotiapulainen-kirjasarja: Kotiapulainen (kirja Helmet Finnassa), Kotiapulaisen salaisuus (kirja Helmet Finnassa) ja Kotiapulainen valvoo (kirja Helmet Finnassa)Leïla Slimani: Kehtolaulu (kirja Helmet Finnassa)Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja (kirja Helmet Finnassa)Aravind Adiga: Valkoinen tiikeri (kirja Helmet Finnassa)Leena Lehtolaisen...
Etsiskelimme nimitystä näille pikkuhahmoille, mutta emme löytäneet sellaista. Finto.fi:n kaunokirjallisuuden kuvailuun erikoistunut sanasto KAUNO - fiktiivisen aineiston ontologia - Finto tarjoaa kaunokirjallisuuden kuvailussa käytetyn sanaston, mutta esimerkiksi rooleja tutkimalla ei löytynyt muuta nimitystä kuin sivuhenkilöt. Henkilö, toimija - KAUNO - Finto -listaus.
Ainakin seuraavista kirjoista voisi olla sinulle apua:Liisa Karvinen: Japani hymyn takana (2024)Liisa Karvinen: Riisiä tiskin alta: tarinoita nousevan auringon maasta (2012)Minna Eväsoja; Melkein geisha: hurmaava ja hullu Japani (2016)Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Hei,Kirja on alun perin 1959 ilmestynyt satukokoelma, jossa on veljä satua ( "Sunnanäng", "Spelar min lind, sjunger min näktergal", "Tu tu tu!" och "Junker Nils av Eka"). Tarinoista on mainitsemasi "Sunnanäng" suomennettu nimellä Päivärinne (WSOY, 2003), "Spelar min lind, sjunger min näktergal" suomennettu 1984 nimellä Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY, 1984). Kaikki löytyvät suomennettuna (kaksi muuta nimillä: Tuku tuku tuku! ja Tammiston Niilo-junkkeri) Satuja -kokelmasta (uusin p. WSOY, 2024)
Valitettavasti kirjan kappaleet ovat kadonneet tai jouduttu poistamaan. Kirjasta ei ole enää yhtään kappaletta jäljellä rekisterissä. Laitan kirjan nimekkeenkin piiloon, jotta se ei johtaisi harhaan.
José Padillan säveltämää laulua La Violetera ei ole suomennettu, eikä siitä siis löydy suomeksi laulettua äänitettä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Visit Tampere -sivustolta löytyvistä Matkailijan kartta ja Tampereen kartta -linkeistä löytyvistä kartoista voisi olla apua: https://visittampere.fi/info/kartat-ja-esitteet/.
Saat apua asiaan lähimmän Helmet kirjaston asiakaspalvelutiskiltä.Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, passi tai ajokortti, niin kirjastokorttisi tiedot voidaan päivittää ajan tasalle ja pin koodisi vaihtaa.Asian hoitaminen siis vaatisi kirjastossa käyntiä.
"Hun leste. Han satt med boka oppslått, men leste ikke; han så på henne." – Askildsen-sitaatti on suomentamattomaan kokoelmaan Ingenting for ingenting (1982) sisältyvästä novellista Solhatt (s. 25).
Mm. Internet Archivesta teos löytyy skannattuna:Caroli Linnæi Systema naturæ : Linné, Carl von, 1707-1778 : Ilmainen lataus, lainaus ja suoratoisto : Internet-arkisto
Nuottikokoelmassa "Sotaveteraanien perinnelaulut" (isbn: 951-9141-20-0) on Kalervo Hämäläisen laulu "Tuntematon sotilas". Nuotinnos on mieskuorolle (TTBB) ja se sisältää myös sointumerkit. Kappaleen on sovittanut Arvo Kuikka. Nuottia on saatavilla useassa Keski-kirjastossa. Jyväskylän kaupunginkirjaston kappale on varastossa, ja siihen voi tehdä varauksen verkkokirjastossa.951-9141-20-0 | Hakutulokset | Keski-Finna Jos haluat noutaa varaamasi nuotin jostain toisen kunnan kirjaston toimipisteestä, tee silloin "seutuvaraus".
Tilastojen saaminen koko Suomen laajuisesti taitaa olla melko mahdotonta.Sanasto kertoo lainamäärien laskennasta näin:"Sanasto kerää vuosittain tiedot yleisten kirjastojen sekä korkeakoulukirjastojen lainatapahtumista. Valtaosa kirjastoista ei toimita lainaustilastoja itse, vaan tiedot saadaan suoraan järjestelmätoimittajilta, kuten Axiell Finlandilta ja Kohalta. Suomessa ei ole olemassa mitään kirjastojen yhteistä tietokantaa, jonne tiedot lainauksista kertyisivät valtakunnallisesti kaikista kirjastoista." Linkki Sanaston sivulle
Runon lauluversio sisältyy nimellä "Silmälasit" nuottiin Törnudd, Aksel: "Koulun laulukirja" (WSOY, 1913; useita painoksia). Laulun on säveltänyt Aksel Törnudd. Nuotissa on laulun melodianuotinnos ja sanat. Laulu alkaa: "Asui eukko ennenmuinen perukalla Pohjanmaan, toisna tyttö pikkuruinen..." Laulussa säkeistöjä on vain viisi, joten runon tarina jää kesken. Pianosäestys sisältyy nuottiin Törnudd, Aksel: "Koulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1914).Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fiTätä runoa koskevaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytyisi-tama-mummon-silmalasit?language_content_entity=fi
Tieteen termipankin mukaan anglismi on "englannin kielestä muuhun kieleen siirtynyt sana, sanonta tai kielellinen rakenne". Esimerkkinä mainitaan juuri mainitsemasi ilmaus "pitkässä juoksussa". https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/anglismiKielitoimiston sanakirjan mukaan anglismi on englannista peräisin oleva ilmaus t. piirre jssak kielessä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/anglismi?order=entry&field=&baseforms=falseNämä sankirjat eivät tunne mainitsemaasi finglismi-termiä.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa. Alkoholikuvauksia elokuvahistoriasta löytyy runsaasti, mutta tuollainen juonenkäänne on epätavallinen. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
