Kelvenneelle 1960-luvun puolivälissä suunniteltu suurisuuntainen matkailukeskushanke jäi toteuttamatta, kun 1970-luvun alussa herättiin uhanalaisen Päijänteen suurjärvimaiseman suojelutarpeeseen ja Päijät-Hämeen seutukaavaliitto alkoi suunnitella 1971 alkaen Kelvenneen ympäristöön kansallispuistoa. Päijänteen kansallispuisto, jonka keskeinen osa Kelvenneen ainutlaatuinen harjusaari on, perustettiin 1993.
Lähteet:
Kantola, Arto (2023): Päijänne : koko tarina
Karvinen, Tea (2022): Kansallispuistot : Maamme luonnon helmet
Loimaa kuului Varsinais-Suomen pohjoiseen työvoimapiiriin. Tiedot työvoimapiireistä löytyvät julkaisusta Suomen asetuskokoelma 1942 (Päätös maan jakamisesta työvoimapiireihin 168/1942).
Pari vuotta sitten täällä on kysytty vähän samanlaista kysymystä. Vastauksen voi lukea tästä . Vastauksessa ehdotettiin myös suomalaisia kirjailijoita ja kirjoja. Esimerkiksi klassikko-kirjoja, kuten Mika Waltarin Palmu-kirjat, Juhani Aho: Rautatie ja Hannu Salama: Se tavallinen tarina.
Muita vastauksen ehdotuksia: Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit. Dekkareissa Leena Lehtolaisen, Matti Rönkän ja Matti Yrjänä Joensuun kirjat. Helppolukuisia viihteen puolelta olisi Enni Mustosen ja Anneli Kivelän romaanit.
Uusia ehdotuksia: Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja-kirjat ja Joel Haahtelan kirjat. Nämä kirjat ovat lyhyitä, mutta voivat olla hieman haastavia.
Äänikirjat voivat olla myös hyvä vaihtoehto....
Anita Loosin teoksessa Herrat pitävät vaaleaverisistä ... mutta naivat tummaverisiä (Gentlemen prefer blondes ; But gentlemen marry brunettes, suom. Valfrid Hedman, 1987, s. 84)
kyseinen sitaatti kuuluu suomeksi näin:
"Teidän pitäisi olla kuningatar saadaksenne käydä rauhassa tommoinen hattu päässänne."
En löytänyt asiasta varmaa tietoa, mutta näyttää siltä, että englanninkielisen sitaatin "Writing isn't hard, no harder than ditch digging" lähteeksi on merkitty useamassa paikassa amerikkalainen kirjailija Patrick Dennis. Quotations about writing & writers
Professori Kauko Viitasen Maankäyttö -lehden numerossa 2013/2 julkaistussa puheessa "Mistä mittari muistetaan?" käydään läpi maanmittauksen historiaa Suomessa. Viitanen kertoo, että 1800-luvun lopussa maanmittarikoulutusta annettiin Helsingin Polyteknillisessä opistossa.Matrikkeleita löysin kaksi: Matrikkeli sisältävä elämäkerrallisia tietoja teknillisen reaalikoulun, Helsingin polyteknillisen koulun ja Suomen polyteknillisen opiston opettajista ja oppilaista 1849-1897 sekä historiikit oppilaitoksen, teknoloogisen yhdistyksen ja polyteknikkojen yhdistyksen toiminnastaNimikirja Suomen Polyteknillisen Opiston Opettajista Ja Oppilaista 1898-1908Mainitsen myös, että maanmittauksen historiasta Suomessa on julkaistu vuonna 2008 kirja: Maan...
Kuvailemasi kirja sopisi olemaan Anne Petäisen kuvakirja Vanhan konnan majatalo. Kyseinen kirja on ilmestynyt Lasten oman kirjakerhon kustantamana vuonna 1996 ja sen on kuvittanut Jari Kostet.
Kirjaston nimikirjoista ja verkon nimilähteistä en löytänyt valitettavasti lainkaan tällaista etunimeä. Worldnames löysi nimelle Awe osumia Afrikasta, https://apps.cdrc.ac.uk/worldnames/index.php
Paperista Ylä-Karjala -lehteä ei Helmet-haun mukaan ole luettavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Lehden voi kuitenkin lukea kirjastoissa paikan päällä ePress -palvelussa. ePress -palvelua ei voi siis käyttää etänä. Uudessa valtakunnallisessa E-kirjastossa Ylä-Karjala -lehteä ei ole myöskään luettavissa. Kysy lisää ePressin käytöstä omasta lähikirjastostasi!
"Mies ja haitari" nimistä kappaletta ei löydy lainkaan Suomen Kansallisdiskografiasta (Violasta). Ei äänitteenä eikä nuottina. Olisiko kappaleella jokin toinen nimi? Tiedätkö, kuka sitä on esittänyt?
Näyttää siltä, että pienemmille lapsille tarkoitetuissa tietokirjoissa ei vielä kerrota kuukautisista. Aihepiiriä käsitellään vasta nuorten tietokirjoissa (esim. Nina Brochmann – Ellen Dahl: Tyttökirja : opas kehoon ja mieleen tai Karen Gravelle & Jennifer Gravelle: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä .. mutta haluaisivat tietää!).Ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta kertovia lasten tietokirjoja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:Matthew MacDonald: Näin kehosi toimii : käyttäjän käsikirjaSteve Parker: Kehon atlasNaomi Craft: Ihme nimeltä ihminenAlex Frith, Minna Lacey, Jonathan Melmonth ja Matthew Oldhan: 100 asiaa ihmiskehosta
lähtökohtaisesti luonnonvaraisia eläimiä ei saa pitää lemmikkeinä. Suomessa on tällainen laki:https://sey.fi/luonnonelaimet/usein-kysyttya-luonnonelaimista/luonnonvaraisia-elaimia-koskeva-lainsaadanto/Samanlainen laki lienee voimassa Ruotsissakin, yleensä EU-alueella on yhtenevät lait.Tämän artikkelin perusteella villieläimet pitäisi vapautta 48 tunnin jälkeen tai toimittaa ammattilaisten hoitoon.https://www.svt.se/nyheter/lokalt/ost/fa-viltrehabiliterare-i-ostergotl…
Emmystä ei kovin paljon tietoa ole, vain joitakin otteita ja tunnelmia löytyy sieltä täältä eri lähteissä.Emmy Parviainen oli viettänyt varakkaan perheen lapsena huoletonta elämää Jyväskylässä. Siellä hän kävi tyttökoulun.Tyttökoulun käytyään hän tuli Helsinkiin jatkamaan opintojaan Ottilia Stenbäckin johtamassa Suomalaisessa Jatko-opistossa.Helsingissä Emmy asui Bulevardin varrella sijaitsevassa Ahlstubben pensionaatissa. Vappuna Emmy tapaa ylioppilaislaulajien joukossa olleen Arvidin ja he kihlautuvat ja menivät naimisiin vuonna 1884 Emmyn ollessa 19 vuotias. Arvidin isä ei ensin ollut mielissään pojan valittua morsiamekseen sekatavarakauppiaan tyttären, mutta pian Emmy hurmasi myös appiukon välittömällä olemuksellaan.Nuoripari matkusti...
Ensimmäinen yleistä leskeneläkettä säätelevä laki on vuodelta 1969. Kyseinen laki on perhe-eläkelaki (38/1969). Perhe-eläkelain mukaan miespuolisen edunjättäjän leski ja lapset olivat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen. Leskelle voitiin maksaa myös koulutustukea.Vuoden 1969 perhe-eläkelakia muutettiin useita kertoja ennen kuin se kumottiin vuonna 2007. Nykyään leskeneläkkeestä säännellään kansaneläkelaissa ja työeläkelaeissa.Yleisen perhe-eläkkeen puuttumista pidettiin 1960-luvun loppupuolella suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pahimpana aukkona. Ansioperusteinen perhe-eläkejärjestelmä oli tähän aikaan vielä keskeneräinen, ja valtaosa leskistä ei päässyt perhe-eläketurvan piiriin. Tämän korjaamisesi esitettiin koko kansaa koskevan yleisen...
Voisiko kyse kuitenkin olla Aki Kaurismäen elokuvasta Mies vailla menneisyyttä, joka on valmistunut vuonna 2002. Elokuvaa on kuvattu Kalasataman alueen konttikylässä. Elokuva on vapaasti katsottavissa Areenassa.https://areena.yle.fi/1-1349131
Kirjoituksessaan Mannerheim ja saksalaiset Sampo Ahto tiivistää Mannerheimin näkemyksen kansallissosialismista, Mein Kampfista ja Hitleristä seuraavasti:"Kansallissosialismin valtaanpääsyn Mannerheim suhtautui ensin lähinnä uteliaasti tutustuen muun muassa Mein Kampf -teoksen sisältöön. 'Hitlerin valtaanpääsyn seurauksissa on tosin toivomisen varaa, mutta mielestäni ne ovat puhdistaneet ilmaa, ja tilanne, joka nyt alkaa maailmassa vakiintua, tekee asiat paljon selkeämmiksi', Mannerheim kirjoitti joulukuussa 1933. Monien muiden tavoin marsalkka katsoi Kolmannen valtakunnan olevan sulku bolsevismille." "Varsin nopeasti Mannerheimin mielipide muuttui kuitenkin kriittisemmäksi. Vuoden 1934 lopulla marsalkka kyllä uskoi, että saksalaiset...
