Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa. Alkoholikuvauksia elokuvahistoriasta löytyy runsaasti, mutta tuollainen juonenkäänne on epätavallinen. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
HeiKiitos kysymyksestä! Voisikohan kyseessä olla Zacharias Topeliuksen satu Pikku Matti, joka julkaistiin teoksessa Sagor af Z. Topelius : Fjerde samligen.Tuossa tarinassa on vähän samanlaisia piirteitä. Satu löytyy esimerkiksi kirjoista: Lukemisia lapsille (Topelius) vuodelta 1947 ja Topeliuksen lukemisia lapsille, Mäkinen Kirsti, vuodelta 2013. Myös Grimmin saduissa on kertomus: Vanha vaari ja pojanpoika. Se on mm. teoksessa Lasten- ja kotisatuja vuodelta 1927, toinen osa, Jacob Grimm ja Wilhelm Grimm.
Ensimmäisenä tulee mieleen Margaret Batchelorin kirja Morvennan suojatti (Morvenna's prince). Se kertoo cornwallilaisesta papinperheestä, jonka 11-vuotias Morvenna-tytär on tottunut villiin ja vapaaseen elämään maalaisoloissa eläimineen. Taloon tulee tiukka ja asiallinen kotiopettajatar ja myöhemmin vielä ujo ja sulkeutunut Juliet-tyttö sisaruksille opiskelutoveriksi. Morvenna on iloinen ja ystävällinen tyttö, joka suhtautuu kaikkiin kyläläisiin myötämielisesti ja siten onnistuu ratkaisemaan oudon katoamistapauksen.
Kirja kuuluu Nuorten toivekirjastoon (nro 45). Aiemmin se on suomennettu nimellä Morwennan prinssi (1920 ja 1934). 3. painos, Morvennan suojatti, on vuodelta 1954.
Englanninkielisiä tutkimuksia suurpatojen ympäristövaikutuksista löytyy kyllä. Joissakin niistä käsitellään myös patojen vaikutuksia paikallisilmastoon ja sademääriin. Muutamia esimerkkejä:
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2010GL046482
https://www.researchgate.net/publication/305724001_Environmental_Conseq…
https://www.researchgate.net/publication/309539088_The_Influence_of_Dam…
https://www.nationalgeographic.com/science/article/100204-bad-weather-d…
https://archive.internationalrivers.org/environmental-impacts-of-dams
https://link.springer.com/article/10.1007/s10113-018-1414-7
Selvittäessään ja kerätessään tietoja työnhakijasta rekrytoivan työnantajan on noudatettava lakia yksityisyyden suojasta työelämässä, jossa on säädelty seikkaperäisesti, millä perusteella ja minkälaisia tietoja työnhakijasta voi kerätä ja tallentaa, sekä miten ne tulee hankkia.
Lähtökohtaisesti rekrytointiin liittyen työnantaja voi kerätä ja tallentaa työnhakijasta vain työnhakuun ja työhön suoranaisesti liittyviä tarpeellisia asioita. Samoin työhaastattelutilanteessakin työnhakijalta voidaan kysyä vain suoranaisesti työnhakuun ja työhön liittyviä tarpeellisia kysymyksiä.Työnantajan on kerättävä henkilötiedot ensi sijassa työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja kerää tietoja muualta, on hänen hankittava...
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta.
Tarja Varjosen teos Rakkauden majatalo (2017) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin, mutta teosta ei saa kotilainaan. Muuallta Suomessa teosta on jokunen kappale. Sinun kannattaa siis tehdä kaukopalvelupyyntö joko alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella tai kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelu on maksullista. Lista maksuista löytyy niin ikään linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Finna-hakupalvelusta löytyvät tiedot 11 pohjoissaameksi käännetystä jännistyskirjasta, joista osa on lasten tai nuorten kokoelmasta. Olisikohan etsimäsi kirja jokin näistä? Lista aukeaa alla olevasta linkistä.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=j%C3%A4nnityskirjallisuus&type=…
Finnasta voit myös tarkistaa, missä kirjastoista kyseiset teokset löytyvät
Ilkka Nummelan väitöskirjan mukaan puolustusmenojen kasvun aiheuttama valtion talouden ekspansio vuosina 1940-1944 rahoitettiin ”…kasvaneen verotuksen ohella lisäämällä valtion velkaa. Osittain se toteutettiin ottamalla lainaa Suomen pankista eli setelirahoituksella. Sen osuus oli suurimmillaan vuosina 1940 ja 1941, jolloin se oli molempina vuosina viitisen miljardia markkaa. Myös yksityispankit joutuivat turvautumaan tuolloin Suomen Pankkiin turvataukseen oman maksuvalmiutensa. Kokonaisuutena Suomen valtionvelka ei ollut kymmentäkään prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 1938. Valtion asema kotimaisilla rahamarkkinoilla oli suhteellisen hyvä, koska kilpailijoita oli vähän. Tämä näkyi valtion maksaman koron laskuna sodan alkuvuosina....
Luonnonvarakeskuksen tuottamilla sivuilla on artikkeli perunan viljelyn kannattavuudesta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/kasper/pelto/peruna/Potatonow/…
Samoilta sivulta voi kysä tarkempia tietoja, jos asia ei selviä tuosta artikkelista.
Löysin Forebears-nimisen palvelun, jossa Jose-nimisiä ihmisiä lasketaan olevan 29 946 427 https://forebears.io/forenames?q=jose. Palvelun kuvauksesta en saanut selvää, mihin tilastointi perustuu ja kuinka luotettava se on.
Jatkosodan aikaisista rautatieliikennekomppanioista ei näyttäisi olevan erillistä kirjallisuutta. Ne mainitaan lyhyesti Valtionrautateiden omassa historiikissa vuodelta 1961 sekä Markku Iskaniuksen väitöskirjassa 2003. Komppanioiden sotapäiväkirjat ovat verkossa saatavilla, mutta ne ovat melko lyhytsanaisia.
22758 1. Rautatieliikennekomppania, 10.8.1944 - 24.10.1944
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2394949823
22759 2. Rautatieliikennekomppania, 10.8.1944 - 22.10.1944
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2394950009
22760 3. Rautatieliikennekomppania, 12.10.1942 - 1.11.1944
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2394950249
22761 4. Rautatieliikennekomppania, 1.3.1943 - 15.12.1943...
Varsin paljon partatietoutta runsaan kuvituksen kera tarjoaa Alex Naverin, Eric Thorssonin ja Anders Bergstedtin Partakirja (Like, 2015), joskaan ei aivan hakuteosmaiseen tyyliin. Tätä järjestelmällisemmin partamalleja esittelee esimerkiksi Allan Peterkinin One thousand beards : a cultural history of facial hair (Arsenal Pulp Press, 2001).
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä E33:n merkitys on seuraava:
33. Muut (sisäsyntyiset) mielisairaudet (Ceterae psychoses endogeneae). Sairauskohtauksen jälkeen 1-3 vuodeksi.
Vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitys on "Muut mielisairaudet (Ceterae psychoses)".
E-luokka viittaa vikaan, vammaan tai sairauteen, joka on varmasti tai todennäköisesti ohimenevä.
Helmet-tietokannassa on ollut kirjaa useampia kappaleita, mutta valitettavasti kirjat ovat kuluneet loppuun ja viimeiset on poistettu huonon kunnon vuoksi. Kirja on jo 18 vuotta vanha. Nimekkeet, joiden viimeiset niteet on poistettu vuoden aikana, poistetaan Helmet-tietokannasta (= kirjaston luettelosta) aina seuraavan vuoden alussa.
Covid-19 -rokotusten seurantaa voi tutkia Johns Hopkins -yliopiston koronasivustosta, https://coronavirus.jhu.edu/vaccines/international. Myös Our World in Data antaa koronarokotustilastoja, https://ourworldindata.org/covid-vaccinations.
Näiden mukaan ainakin yhden rokotteen saaneet lasketaan biljoonissa.
Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset muutetaan. Jatkatko?" Vastaa: "Kyllä".
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#varaustenmuuttaminen
Kysymäsi kirja on löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta, josta sen voi seutuvarata mihin tahansa Keski-kirjastoon. Yleisesti ottaen yleiset kirjastot hankkivat vähemmän vieraskielistä tietokirjallisuutta, eikä kaikkea aineistoa voida hankkia esim. budjettisyistä. Kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksia.
Yhteystiedot löytyvät kuninkaallisen perheen verkkosivuilta:
CASA DE SU MAJESTAD EL REY - The Royal family
https://www.casareal.es/EN/Paginas/home.aspx
https://www.casareal.es/EN/Paginas/contacto.aspx
Suomen Lajitietokeskuksen mukaan linssi eli kylvövirvilä on hento ja 60–75 cm korkea yksivuotinen palkokasvi. Parilehdykkäiset lehdet päättyvät kärhöihin. Eliöryhmältään putkilokasvi.
Lähde: https://laji.fi/taxon/MX.38991
Vaikuttaa siltä, että tämä nuotti löytyy vain Helsingistä Kansalliskirjaston kokoelmista. Se löytyy Tanssiuutuuksia -nimisestä nuottijulkaisusta ja kuuluu sarjaan Dallapé-vihko, numero 17 (1932).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Nuotti on tilattavissa Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön.
