Kyseessä on Prosper Mriméen (1803 - 1870) novelli Mateo Falcone. Novelli sisältyy Kauko Karen suomentamana esimerkiksi novelliantologioihin Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (toim. Aulis Ojajärvi, 1966) ja Laatunovelleja (toim. Anne Helttunen, Tuula Uusi-Hallila, 1998).https://finna.fi/Record/vanamo.3896?sid=4754681423https://finna.fi/Record/vanamo.94442?sid=4754681423
Hei,Helmet-kirjastoista musiikkistudioita on Entressessä, Isossa Omenassa, Itäkeskuksessa, Oodissa, Pasilassa, Sellossa, Tapiolassa, Tikkurilassa. Espoon ja Helsingin studiot varataan Varaamossa ja Vantaan studiot Timmissä. Studioissa voit äänittää ja editoida musiikkia itse. Neuvontapalvelua on tiedusteltava erikseen noista kirjastoista.Tuolta sivulta pudotusvalikosta löytyy kirjastokohtaiset yhteystiedot:https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84922
Voisikohan kysymyksessä olla Night Visions -sarja, jonka jaksossa 11b "Harmony" musiikki on kielletty eräässä kaupungissa. Kaupunkiin saapuu muukalainen, joka yrittää saada kaupunkilaiset uskomaan, että musiikissa ei ole mitään pelättävää. Tässä sarjan jaksojen kuvaukset englanniksi: https://en.wikipedia.org/wiki/Night_Visions_(TV_series)
Kirja on käännetty englanniksi nimellä "The Russian idea" ja on hyvin saatavissa Helmet-kirjastosta.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2547997?sid=4776172439
Tämä on Eino Grönin esittämä kappale Yhä untani seuraan (1968).https://www.youtube.com/watch?v=K_5Hl4qeBpELähde:Suomalaisen musiikin kotisatama: jokaiselle jotakin (blogi): Eino Grönin äänitteille taltioimien kappaleiden alkusanoja https://finnishsongwriters.wordpress.com/2016/11/12/Artistinfo https://music.metason.net/artistinfo?name=Eino%20Gr%C3%B6n&title=Povas%20Mulle%20Mustalainen%20%2F%20Yh%C3%A4%20Untani%20Seuraan
Asevelvollisuuden suorittaminen poistettiin pääsyvaatimuksista v. 2005. Sitä pidettiin perusoikeuksiin kuuluvan syrjintäkiellon vastaisena.Lähde: Muodollisesti pätevä? : poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa. 2018.Verkossa saatavilla: Muodollisesti_pateva_poliisikoulutus_itsenaisessa_suomessa.pdf (theseus.fi)
Samaa kysymystä on sivuttu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-helsingissa-ja-etela-suomessa?language_content_entity=fiKo. vastauksessa kirjoitin: Suomen eri heimot ovat kyllä olleet (itämeren-)suomalaisia, mutta niillä on ollut omat, tunnistettavat erityispiirteensä, joiden perusteella ne on voitu määrittää erillisiksi etnisiksi ryhmiksensä. Näin maallikkokansatieteilijän silmin katsoen nämä muinaiset etniset jakolinjat selittänevät ainakin osittain nykyisinkin yhä havaittavissa olevat eroavaisuudet eri alueiden asukkaiden välillä - vaikka toki muuttoliike ja muutenkin yhtenäistynyt kulttuuri ovatkin hämärtäneet niin kielellisiä kuin kulttuurillisiakin eroja Suomen eri heimojen kesken,...
Näyttää siltä, ettei M/S Estoniasta kertovia sarjakuvia ole ilmestynyt myöskään Virossa ja Ruotsissa. Hain tietoja Viron Ester-tietokannasta ja Ruotsin Kungliga biblioteketin kokoelmista.https://www.ester.ee/https://www.kb.se
Talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa toimi useita kymmeniä sotasairaaloita, osa melko lyhytaikaisesti. Suuntaa-antava luettelo sotasairaaloista löytyy Wikipediasta:Luettelo Suomen sotasairaaloista toisen maailmansodan aikana – WikipediaSotavuosien lääkintähuoltoa on käsitellyt lääkintäeversti evp, lääkintähuollon dosentti Ilkka Mäkitie teoksessaan Puolustusvoimien lääkintähuolto sotavuosina : terveydenhuolto tulikokeessa 1939-1945 (Sotilaslääkinnän Tuki Oy 2021). Mäkitalo listaa teoksen liitteissä talvisodan sotasairaalat, ja jatkosodan sotasairaalat sekä syksyn 1941 että talven 1944 osalta. Teoksen sotasairaaloita käsittelevissä luvuissa ei mainita, että mikään sotasairaaloista olisi ollut luonteeltaan salainen. Useiden...
Helmet.fi -sivulla voit tehdä sanahaun Luopioisesta. Tein sanahaun ja sain tulokseksi 12 osumaa kirjoista, joissa osassa käsitellään Luopioisten historiaa. Esimerkkinä hakulistalta: Yrjö Samuel Koskimiehen toimittama Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistä https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1035296?sid=4855171351Toivo Rekolaisen teos Muisteluksia Haltialta ja muualtakin Luopioisista. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistähttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1474930?sid=4855171351Finna.fi -palvelussa voit etsiä esimerkiksi valokuvia Luopioisista. Kirjoita vain sanahakukenttään Luopioinen ja valitse aineistotyypiksi kuva.
Vesijättömaista ei näytä olevan erillisiä karttoja. Oman rantakiinteistön tiedot voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen asiointipalvelusta. Linkki sivulle.Lue myös yhteiset alueet sivu.Vesi.fi sivustolta löytyy lisää tietoa erilaisista vesiaiheista. Linkki.Vertaamalla nykyisiä ja entisiä karttoja, voi löytää vanhoja vesijättömaita. Vanhat kartat, ilmakuvat ja asiakirjat Maanmittauslaitoksen sivuilla.
Suomen kielessä erilaisia juhlia tarkoittavat sanat ovat yleensä monikollisia, vaikka ne tarkoittavat vain yhtä tilaisuutta. Esimerkkiksi häät, hautajaiset, bileet, kekkerit ja syntymäpäivät esiintyvät kaikki monikossa. Kotuksen artikkelissa "Kiitos juhlista!" vuodelta 2007 monikon käyttöä selitetään sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Osanottajiakin on yleensä useita. Juhlan luonteeseen siis tuntuu kaikkiaan kuuluvan jonkinlainen epämääräinen monikollisuus, kaikkea on monta tai ainakin paljon."Olin kaksilla syntymäpäivillä" on siis oikea muoto tässä tapauksessa.
Kyllä tämän sarjanumeron Y 6976832 omaava Singer on vuodelta 1929.Lähde:Singerin sarjanumerot https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla -kirjan tekijöiden esittelyssä WSOY kertoo Miki Liukkosen kirjoittaneen "viisi romaania, kolme runokokoelmaa ja yhden aikuisille tarkoitetun kuvakirjan". Mainittu aikuisten kuvakirja on juuri kyseinen Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla, jonka Liukkonen teki yhdessä sarjakuvataiteilija Ville Rannan kanssa. Kirjan kolmanneksi tekijäksi merkitty Silvia Classic on kuvitteellinen hahmo Liukkosen romaanista Elämä: esipuhe.Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla Liukkosen teosten kysyntä nousi, HS 9.7.2023, s. B 21
Olisikohan kyseessä Raymond E. Feistin Käärmesodan taru, joka julkaistiin suomeksi 1998-2002? Toinen päähenkilö on Ruu/Roo ja kirjoissa taistellaan liskoarmeijaa vastaan.
Kaskisten kotiseutumuseon verkkosivuilla tosiaan kerrotaan, että heillä on vitriinissä Kekkosen käyttämä kahvikuppi ("Kuppi on edelleen tiskaamatta!"). Valitettavasti en löytänyt tietoa, missä yhteydessä Kekkonen on kupista juonut. Voit tiedustella asiaa Kaskisten kotiseutumuseosta, verkkosivut: https://visitkaskinen.fi/fi/kotiseutumuseo
Kuvaamaasi sanontaa ei löytynyt, mutta hyvin lähellä on sanonta, joka kuuluu Pohjanmaalla "Minoon meiltä ja muut on meirän krannista" tai Ulvilan ja Porin seudulla "Mää ole meilt ja muut o mee krannist". Viittaisitkohan siihen?Rovasti Jorma Vesanto pohtii edellä mainitun sanonnan merkitystä Rovastin lastuja -blogissaan: https://rovasti.wordpress.com/2020/07/13/meilta-ja-krannista/ Kranni-sanan merkityksestä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämässä Suomen murteiden sanakirjassa: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c5766cadb9deae6814ccd7de4d6a2102&list_id=1&keyword=kranni&word=kranni Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuollon asiantuntijoiden puoleen kannattaa kääntyä mieltä askarruttavissa...
Muistikuva on aivan oikea: Valistus julkaisi vuonna 1956 Maija Kuusen laatiman vihkosen Maantietoa laulaen : maantiedon keskeistä nimistöä tuttujen laulujen sävelmiin riimiteltynä. Sen 50 laulun avulla oli mahdollista painaa mieleensä esimerkiksi Suomen tuntureita ja muita kohoutumia Rati riti rallan, Suomen ulkosaaria Hämä-hämähäkin ja Suomen rautateitä Minä olen pikkupoika posteljoonin sävelin.
Asimov esitteli robotiikan kolme pääsääntöä ensimmäisen kerran vuonna 1942 julkaistussa novellissa Runaround, yhdessä sittemmin kokoelman I, robot (1950) muodostaneista kertomuksista.Jos huomioidaan Asimovin teosten alkuperäinen julkaisujärjestys, varhaisin esiintymä nollannesta pääsäännöstä on kirjassa Robots and empire (1985; Robotit ja imperiumi, 1989). Sääntö mainitaan kuitenkin jo sitä ennen (1983) kirjoitetussa, mutta vasta sen jälkeen julkaistussa teoksessa Foundation and earth (1986; Säätiö ja maa, 1991) (ks. kirjailijan esipuhe kirjaan Prelude to Foundation (1988; Säätiön alkusoitto, 1994)). Asimov siis lisäsi nollannen säännön Foundation and earthissa, mutta lukijoille se esiteltiin ensimmäisen kerran Robots and empiressa.
