Mielenkiintoinen havainto. Jos elokuvan juoni sijoittuu menneisyyteen, vanhan elokuvan tai ohjelman näyttäminen on tietysti luontevaa. Jos tarina sen sijaan ei motivoi vanhan ohjelman näyttämistä, todennäköisin selitys on tekijänoikeudet, amerikkalaisittain copyright. Myös kohtauksessa taustalla auki olevan television näyttämä ohjelma kuuluu tekijänoikeuden piiriin, eli joku omistaa sen esitysoikeudet. Tuottajan tulee pyytää sen käyttämiseen lupa oikeuksien haltijalta. Yleensä tällaisista oikeuksista joutuu maksamaan. Vanhan ohjelman tekijänoikeudet ovat saattaneet raueta, jolloin lupaa ei tarvita, tai sitten luvat on saanut halvemmalla.
Säkeet ovat Juhan Liivin runosta "Ta lendab mesipuu poole". Sen on suomentanut Yrjö Jylhä. Runon suomenkielinen nimi on "Se lentää mesipuun puoleen". Jylhän suomennos sisältyy kirjaan "Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa" (Otava, 1954) ja kirjaan "Eestin runotar : virolaisen lyriikan antologia" (WSOY, 1940).
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tietäisi. Vai tietäisikö joku palvelumme seuraajista mistä kirjasta voisi olla kyse?
Hei, valitettavasti nyt edes kaverille kilauttaminen ei tuonut varmaa tietoa suurroisto Koistisesta kertovasta kirjasta. Kaksi vaihtoehtoa kuitenkin löysin. Toinen on Ata Hautamäen jännäri Paluu Käpylään, jossa on yhtenä päähenkilönä Kaarle Koistinen. Toinen on Seppo Porvalin teos Daltonit: euralaisten Koistisen veljesten karu tarina kaatopaikalta rikoskierteeseen.
Liito-oravien hyppytolpat Länsiväylällä liittyvät Liito-orava-LIFE -hankkeeseen (2018-2025), jossa Espoon kaupunki on mukana.Kysymys kannattaa suunnata suoraan hankkeen projektipäällikölle: laura.lundgren@espoo.fi tai Espoon ympäristönsuojeluun: ymparisto@espoo.fiTietoa hankkeesta löydät osoitteesta: https://www.espoo.fi/fi/liikunta-ja-luonto/tietoa-luonnosta/liito-orava-life-hankeTäältä puolestaan löydät yleistä tietoa liito-oravasta Espoossa sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin:https://www.espoo.fi/fi/liito-orava-espoossa
OPH linjaa, että oppilaan täytyy opiskella peruskoulun aikana vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen oppimäärät, joista toinen on kotimainen kieli (käytännössä suomenkielisessä opetuksessa ruotsi tai ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkä A-kieli on ehkä tunnetuimmin englanti, mutta osa kunnista tarjoaa muitakin vaihtoehtoja.Suomen saamelaisalueen kuntien eli Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen suomenkielisessä perusopetuksessa saamen kieliä tarjotaan lähinnä A2-kielenä eli vapaaehtoisena kielenä ja valinnaisena B-kielenä. Mikään kunnista ei siis ole linjannut, että pakollisena A-kielenä opiskeltaisiin saamea. Toisena kotimaisena kielenä opiskellaan pääsääntöisesti...
Hei,Ymmärrän kiinnostuksen, mutta asiaan on hankala saada yksiselitteistä tai mielekästä vastausta (eikä rajallista työaikaa ole kovin mielekästä rajattomasti käyttää asian selvittämiseen). Huomioon otettavia tekijöitä on aika paljon, jos vertailua lähtee tekemään.Afrikassa on hyvin suuria eroja varallisuustasossa, joten hinnat ja tuotteet vaihtelevat aika runsaasti. Kysymys on siis hieman samantyylinen kuin kysyisi kuinka paljon leipä maksaa Aasiassa.Hintaan vaikuttaa mm. paikallinen yleinen hintataso (ostovoima) sekä se, millaisia versioita kustakin puhelimesta paikallisesti tarjotaan. Puhelimia valmistavien yhtiöiden on lisäksi mielekästä myydä tuotteita halvemmalla, mikä luo puhelimille kasvavia markkinoita, mikä tietysti lisää...
Kyseessä on varmaankin Ernest Thompson Setonin eläintarinoiden kokoelma Villejä eläimiä. Siinä on kuvauksiasi vastaavat tarinat: Lobo, Currumpaw'n kuningas kertoo suuresta sudesta, jonka kaatamisesta tarjotaan yhä suurempaa palkkiota ja Risakorva, nuori jänis kertoo nimensä mukaan nuoresta jäniksenpojasta.Villejä eläimiä julkaistiin alkukielellä englanniksi jo vuonna 1900. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1909. Siitä on otettu useita painoksia. Se on ilmestynyt myös yhteisniteenä Eläinsankareita Setonin toisen tarinakokoelman Eläinten sankareita kanssa.
Jos puhutaan kaunokirjallisuudesta, brittikirjailijoiden joukosta löytyy sekä Sarah Clark että Sarah Clarke. Sarah Clark (Sarah A. Clark) on kategorioitavissa chick litiksi, Sarah Clarke taas on keskittynyt psykologiseen jännitykseen. Kummankaan tuotantoa ei ole saatavilla suomeksi.https://sarahclarkauthor.com/ https://www.sarahclarkeauthor.com/ Kun laajennetaan etsintää kaunokirjallisuuden ulkopuolelle, Australiasta löytyy Sarah Renae Clark, jonka ominta alaa ovat ns. aikuisten värityskirjat.About Sarah Renae Clark - Sarah Renae Clark - Coloring Book Artist and Designer
Kyseessä voisi olla Stephen Baxterin Mammutit-sarja ensimmäinen kirja Hopeaturkki, ilmestynyt suomeksi v. 1999. Mammutit-trilogian muiden osien nimet ovat Pitkähammas ja Jääluu.Kirjasammon kuvaus Hopeaturkki-kirjasta Hopeaturkki | Kirjasampo.
Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla -kirjan tekijöiden esittelyssä WSOY kertoo Miki Liukkosen kirjoittaneen "viisi romaania, kolme runokokoelmaa ja yhden aikuisille tarkoitetun kuvakirjan". Mainittu aikuisten kuvakirja on juuri kyseinen Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla, jonka Liukkonen teki yhdessä sarjakuvataiteilija Ville Rannan kanssa. Kirjan kolmanneksi tekijäksi merkitty Silvia Classic on kuvitteellinen hahmo Liukkosen romaanista Elämä: esipuhe.Johnny Mitten & Ville-Valle rotkon reunalla Liukkosen teosten kysyntä nousi, HS 9.7.2023, s. B 21
Anton Tšehovin kertomus O vrede tabaka on ilmestynyt suomeksi nimellä Tupakan vahingollisuudesta vuonna 1906 kokoelmassa Kertomuksia 1. Kääntäjäksi mainitaan Robert Arnold Seppänen. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_25778Markku Lahtela suomensi kertomuksen samalla nimellä, mutta lisä maininnalla ”yksinpuhelu”. Suomennos julkaistiin näytelmämonisteena.https://www.dramacorner.fi/sv/pjaser-och-forfattare/tupakan-vahingollisuudestaMartti Anhavasuomensi näytelmän nimellä Tupakoinnin haitoista vuonna 2009.https://naytelmat.fi/play/tupakoinnin-haitoistahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Rob._A._Sepp%C3%A4nen
Johnny Bluen nuotit löytyvät Katri Helenan Parhaat-nuotista (1993). Kyseinen nuotti löytyy useasta kirjastosta ympäri Suomea, joten jos omasta kirjastostasi ei tätä löydy, niin voit tilata sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Amsterdamin nuottia ei valitettavasti yleisistä kirjastoista löydy.
Kappale nimeltä Sormet pois löytyy nuottijulkaisuista:Sanojen takana Junnu Vainio : 80 Juha Vainion laulua, Warner/Chappell Music Finland 1998.Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat, F-kustannus, 2005Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden Hämeenlinnan seudun kirjastojen Vanamo-verkkokirjastosta.
"Puut puhkeis, maat halkeis, meri mustaksi muuttuis" lauletaan ainakin kansanlaulussa, josta julkaisuissa käytetään esimerkiksi nimiä "Tämä maa on niin viheriäinen", "Tämä maa on niin veheriäänen", "Tämä maa on niin viheriäänen" ja "Viheriäinen maa". Laulu alkaa: "Tämä maa on niin viherjäinen". Laulusta on olemassa erilaisia toisintoja eikä kaikissa ole mukana mainittua kohtaa. Esimerkiksi Marjatta ja Martti Pokelan esittämässä "Karjalaisessa piirilaulussa" ei tuota kohtaa ole, vaikka laulu alkaa samoin sanoin ja melodia on sama. Sanonnasta löytyy erilaisia muunnelmia esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista.Mainittu kohta on mukana esimerkiksi seuraaviin nuotteihin sisältyvissä toisinnoissa:Alavuden laulukirja (...
Holstin kirjan valokuva- ja esinelähteiden luettelossa Reinholmin akvarellin kohdalla lukee Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuva liittyy SKS:n arkistossa oleviin teksteihin A. O. Heikelin kenttätyömatkoilta Satakunnasta (1879) ja Etelä-Karjalasta (1880), joilla Reinholm oli mukana piirtämässä ja maalaamassa paikallista esineistöä.Arkistorakenne: Agathon Reinholmin piirroskokoelma (1879–1880) | SKS Finna Saikan Manta Mouhijärveltä | Hakutulokset | SKS Finna
Yksinomaan tähän aiheeseen paneutuvia kirjoja voi olla vaikea löytää, mutta esimerkiksi seuraavista PIKI-kirjastoista saatavilla olevista teoksista voisi olla apua asian selvittämisessä:Leif Björkman, Suomen tie sotaan 1940–41 Wolf H. Halsti, Suomen puolustaminen : Suomen puolustuskysymyksen ja puolustusmahdollisuuksien pääpiirteet : mitä jokaisen kansalaisen tulisi tietää näistä asioista Mauno Jokipii, Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41 Jenni Kirves & Sari Näre, Suur-Suomen unelma ja unohdus Ohto Manninen, Suur-Suomen ääriviivat Toivo Nygård, Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä : ideologiset juuret, järjestöllinen perusta ja toimintamuodot ...
Kauppalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjaton lehtiosastolla. Siellä on käytettävissä digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Laitteelta voi ottaa paperikopioita (0,50 € / kopio, koko A3). Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fihttps://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
