Etsimäsi kirja voi olla Jill Barklemin kirjoittama ja kuvittama Tiheikön väki -sarja. Sarjassa ovat ilmestyneet mm. Kevätpuuhissa, Kesäpuuhissa, Syyspuuhissa ja Talvipuuhissa.Kirjoja löytyy lainattavaksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.
Barklem, Jill, Tiheikön väen kootut kertomukset / Jill Barklem ; [suomennokset: .. Panu Pekkanen, .. Anna-Maija Viitanen, .. Anja Meripirtti] Porvoo : WSOY, 2000
Toinen vaihtoehto on Mössön poika, kirj. & kuv. Maija-Liisa Kauppinen Lasten oma kirjakerho, nro 101, vuosi 1983, Sanoma Oy. Siinä hiirilapsilla on yrtten ja juuresten nimiä, selleri salvia, palsternakka, rosmariini jne.
Ylen 6.10. julkaisemassa uutisen Jos sähköpula iskee, kansalaiset kärsivät siitä ensimmäisenä mukaan asiakkaille pyritään ilmoittamaan katkoista etukäteen esim. tekstiviestillä.
Olisikohan Invalidiliitto laatinut asiasta tarkempaa ohjeistusta? Heidän neuvontapuhelimensa palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 13-17 numerossa 0200 1234 tai heille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen neuvot@invalidiliitto.fi.
Vantaan kirjastoista Tikkurilan kirjastossa on käytettävissä soittimia:
"Käytettävissä ovat myös sähkörummut, sekä teräskielinen että nylonkielinen akustinen kitara, sähkökitara ja kitaravahvistin sekä sähköbasso ja bassovahvistin. Soittimia ei lainata kirjaston ulkopuolelle."
(Lisätietoja sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Palvelut)
Jos haluat tarkastella, mistä kaikista HelMet-kirjastoista saa soittimia käyttöön, sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi rajata näkyville ne kirjastot, joissa soittimia on saatavilla. Valitse vain "Näytä kirjastot, joissa on" -kenttään vaihtoehto "Soittimet".
Hei,
Kansainvälisen Sewing Machine Collectors' Societyn sivujen mukaan kyseisen ompelukoneen valmistusvuosi olisi 1921.
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä sitaattia. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Länsiväylä tarjoaa näköislehti sovelluksen, joka on ladattavissa ilmaiseksi sovelluskaupoista. Sieltä löytyy tällä hetkellä näköislehtiä noin puolentoista vuoden verran (8.7.2020 asti) https://www.lansivayla.fi/asenna/
Kansalliskirjastossa Helsingissä löytyy Länsiväylä mikrofilmeillä vuodesta 1969 alkaen. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422903
Kenties asia selviäisi helpoiten ottamalla yhteyttä länsiväylän toimitukseen. https://oma.media.fi/lehti/lansivayla/yhteystiedot/
Nauhassa kulkevat jäljet voivat olla esimerkiksi ketun. Eläinten jälkiä löytyy Riistakolmion Lumijälkioppaasta ja Riistakeskuksen Lumijälkien tunnistaminen -oppaasta.
Hei,
Tämä onkin pienoinen sotku, johon törmäsin itsekin. Epävakaat laitteet -albumi ei ole vielä tietokannassa, mutta haku löytää Caltechin kriisin, koska sen tiedoissa on, että kyseessä on kaksiosainen tarina, jonka toinen osa on Epävakaat laitteet.
Blake & Mortimer Suuren pyramidin arvoitus -albumin julkaisu taas on kuten mainitsitkin peruuntunut, mutta nähtävästi jostain syystä sen ISBN-koodi on annettu tuolle uudelle Natasha-albumille, jolloin kuva tai albumin tiedot eivät ole päivittyneet kaikkialle, vaan monessakin paikassa on vielä vanhaa tietoa. Koska järjestemät hyödyntävät kukin julkaisun yksilöintiin juuri tuota ISBN-koodia, aiheuttaa tämä sotkua. Asia korjaantunee heti kun tuo uusi Natasha-albumista on laitettu tilaukseen.
Asiakaspalaute on varmasti suurimmalle osalle toimijoita tärkeä työväline, jolla seurata asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen toimivuutta. Mikäli mahdollista, palautteen mukaan kannattaa laittaa yhteystietonsa, jolloin yleensä saa vastauksen tietyn ajan sisällä.
Omassa organisaatiossani (Espoon kaupunginkirjasto) palautetta kertyy useasta eri kanavasta (kaupungin palautekanava, Helmet-kirjaston palaute, suullinen palaute yms.) ja siitä kootaan palautekoostetta kirjaston intranetissä. Kirjaston johto seuraa sinne kertynyttä palautetta. Palautteen kautta on tehty useita muutoksia ja korjauksia toimintaan tai tiedotukseen. Kiitokset toimitetaan aina tiedoksi henkilölle tai työporukalle.
Kyseessä voisi olla Arabian sijaan Kaj Franckin Nuutajärven lasille suunnittelemasta Virve-sarjaan kuuluvasta kristallijuomalasista. Virve-sarjaa on valmistettu 1955-1960. Arvoa emme voi tässä antaa, asiassa kannattaa kääntyä esim. Bukowskin huutokauppakamarin puoleen (ohessa linkki). Heillä on ollut sarjan tuotteita huutokaupassaan.
Arviointi Online - Bukowskis
Talvisodassa Suomi ei saanut Saksalta aseapua, vaan Saksan suhtautuminen Suomeen oli viileää. Suomi oli nimittäin Saksan ja Neuvostoliiton välisen Molotovin-Ribbentropin sopimuksen (1939) salaisessa lisäpöytäkirjassa annettu Neuvostoliiton etupiiriin. Jatkosodan alkaessa maailmanpoliittinen tilanne sekä Saksan ja Neuvostoliiton suhteet olivat ratkaisevasti muuttuneet, ja Suomen ja Saksan välille oli Moskovan rauhan jälkeen kehittynyt aseveljeys. Suomi osti Saksalta aseita ja muuta sotakalustoa, ja Saksa antoi Suomelle muun muassa sotilaallista ja elintarvikeapua sekä polttoainetta. Suomen toimintakyky jatkosodan aikana oli täysin riippuvainen Saksan avusta.
Lähteitä:
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1988)....
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Gulliksen, Geir: Kertomus eräästä avioliitosta
Sandström, Peter: Rakkaus on kesy eläin
Shields, Carol: Kuiva kausi
Starnone, Domenico: Solmut
Vann, David: Kylmä saari
Tekoälyä on yritetty käyttää ainakin Isossa-Britanniassa vakavien rikosten ennakointiin. Kokeilu kuitenkin epäonnistui.
Ks. Wired-lehti: https://www.wired.co.uk/article/police-violence-prediction-ndas
Riippuu siitä, mitä kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan. Viime vuosina biojätteestä on päätynyt sekajätteeseen noin 60%, varsin suuri osa siitä jätetään siis kokonaan lajittelematta. Lajitellusta biojätteestä toki hyödynnetään materiaalina valtaosa.
Toisin sanoen jos kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan kaikkea roskikseen laitettua biojätettä, väite pitää suunnilleen paikkansa. Jos taas tarkoitetaan lajiteltua bioroskikseen laitettua biojätettä, väite ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Ks. https://biokierto.fi/wp-content/uploads/2021/02/Biojatteen_kierratys_2021.pdf
Martti Airilan, Mandi Hannulan ja Eero Salolan toimittamaa Lukemisto Suomen lapsille -sarjaa julkaistiin neljä osaa vuosina 1930 - 1932. Sarjasta otettiin uusintapainoksia 40- ja 50-luvuilla.
Kirjoja on lainattavissa Suomen kirjastoissa, mutta ei välttämättä kaikissa kirjastokimpoissa. Voit tilata teokset kaukolainaan muualta Suomesta.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Lukemisto+Suomen+lapsill…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Espoon organisaatiorakenteessa kirjastopalveluiden johtajan esihenkilönä toimii Kulttuurin tulosyksikön johtaja, kulttuurijohtaja. Hänen esihenkilönsä on Elinvoiman tulosalueen elinvoimajohtaja. Seuraavana tuleekin sitten kaupunginjohtaja. Valtionhallintoon ei siis mennä.
Lähde: https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/organisaatio (viitattu 5.6.2023)
Kysyin asiaa Harmonikkamyynti Eero Nissinen Oy:stä. Nissisen mukaan "tässä kappaleessa soittaja käyttää harmonikan ominaisuuksia monipuolisesti hyväksi. Harmonikassa on äänikertoja joita vaihtelemalla voidaan muuttaa äänensävyjä. Äänikertoja ja niiden eri yhdistelmiä vaihdetaan niin kutsutuilla rekistereillä. Välillä soittaja painaa sormella yhtä rekisteriä näppäinten sivusta, ja välillä painaa leualla niin kutsuttua leukarekisteriä, joita on muutama kappale soittimen yläkulmassa. Leukarekisterien tarkoitus on helpottaa soittamista niin, ettei sormia tarvitse irrottaa soittamisesta, vaan ne voivat jatkaa työskentelyä keskeytyksettä."
Jännityskirjailijoita on molemmissa maissa, mutta suomennoksia kirjoista on tullut melko vähän. Englanniksi löytyy kuitenkin jo enemmän luettavaa. Alla listattuna joitakin tekijöitä.
Korealaisia:
Kim Un-Su
You-jeong Jeong
Byeong-Mo Gu
Jung-Myung Lee
Mi-Ae Seo
Hye-Young Pyun
Japanilaisia:
Seichō Matsumoto
Shūsaku Endō
Akimitsu Takagi
Hideo Yokoyama
Seishi Yokomizo
Soji Shimada
Masako Togawa
Yukito Ayatsuji
Fuminori Nakamura
Natsuo Kirino
Keigo Higashino
Koji Suzuki
Valitettavasti Electrelanen The Valleys -kappaleen nuottia ei löydy suomalaisista kirjastoista. Tarkistimme myös Library of Congress -tietokannasta, mutta Electrelane-hakusanalla löytyy vain äänitteitä. Ilmeisesti yhtye ei siis ole julkaissut nuottikirjoja.
