Hyvin toimivassa kompostissa vaikuttaa suuri määrä erilaisia hajottajia. Mikrobitasolla toimivat mm. bakteerit, matalissa lämpötiloissa esiintyvät psykrofiilit sekä lämpimämmässä viihtyvät mesofiilit ja termofiilit. Lisäksi hajottamiseen osallistuvat antinobakteerit (vanhentunut nimitys 'sädesienet') ja saprotrofiset sienet (mm. homeet ja hiivat).
Kompostissa viihtyvät myös monenlaiset alkueläimet ja pieneliöt: lierot, sukkulamadot ja hyppyhäntäiset. Turilaat ja sarvikuonokkaatkin talvehtivat mielellään kompostissa.
Toimivassa kompostissa ei ole varsinaisesti mädättäjäbakteereja, ne toimivat vain anaerobisessa, hapettomassa tilassa. Kompostissa hajoaminen on aerobista, eli vaatii happea toimiakseen.
Hei,
kirja voisi olla vuonna 2002 ilmestynyt Maailman eläimiä-kirja. Sen tekijät ovat:
Felix, Jiri ; Knotek, Jaromír, kuvittaja ; Knotková, Libuše, kuvittaja ; Nuuja, Ismo, kääntäjä.
Kirjan kannessa nimi on punaisella ja kansikuvan keskellä on norsu.
Tässä on vielä linkki (alla) OUTI-kirjastojen sivustolle, jossa kyseinen kirja näkyy. OUTI-kirjastoissa kirjaa on saatavana Kuusamon, Kiimingin ja Rajakylän kirjastoissa. Voit varata sen omaan lähikirjastoossi (OUTI-kirjastot) maksutta.
https://outi.finna.fi/Record/outi.555799
Lääkkeet, myös viruslääkkeet, valmistetaan lääketehtaassa. Sitä ennen niitä kehitetään monen alan ammattilaisten voimin. Tietoa lääkkeiden kehityksestä ja valmistuksesta esim. Ammattinetti-sivustolta:
http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/14/993783c50a65344600fb57df641699fd
Näin vältetään logistinen kaaos kirjastojen avautuessa uudelleen. Nyt kun aineistoa ei pysty varaamaan, voi teoksia tallentaa muistilistoille. Lisätietoa täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#muistilistani.
Hannah, Kristin: Satakieli
Riley, Lucinda: Keskiyön ruusu ; Myrskyn sisar (sarja)
Moriarty, Liane: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista ; Tavalliset pikku pihajuhlat
Moyes, Jojo: Kuinka painovoima uhmataan ; Kerro minulle jotain hyvää (trilogian 1. osa)
Medberg, Sara: Kamarineitsyt (uuden sarjan 1. osa)
Spielman, Lori Nelson: Kymmenen unelmaani ; Toscanan tytöt
Tessaro, Kathleen: Parfyymikeräilijä
Rudberg, Denise: Niin se sitten meni
James. E.L.; Mister
Gilbert, Elizabeth: Tyttöjen kaupunki
Morton, Kate: Kellontekijän tytär ; Salaisuuden kantaja ; Kaukaiset hetket
Voit hakea lisää luettavaa Helle kirjastojen kokoelmasta osoitteessa https://helle.finna.fi/
Hakusanoina esim. "viihdekirjallisuus", "historialliset...
On todettu, että esim kärpäsen ja ihmisen aivoissa on paljon yhtäläisyyksiä, ja että niilläkin voi olla nälkä tai unen tarve. Kärpänen myös voi tuupertua maahan esim. lyönnin seurauksena, ja toipua taas hetken päästä. Onko tällainen tuupertuminen pyörtymistä, siitä emme löytäneet tietoa. Ehkäpä asiaa voisi kysyä vielä Tiede-lehden Kysy-palstalta:
https://www.tiede.fi/alue/kysy
Lisää tietoa hyönteisten aivotoiminnasta Tiede-lehdestä (4.4.2018) ja Helsingin Sanomien artikkelista (11.4.2013):
https://www.tiede.fi/artikkeli/hyonteiset-ovat-luultua-alykkaampia
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002631271.html
Ylen arkistomyynnin mukaan noin 320 kaupungin- ja kunnankirjastoa ympäri Suomen on tehnyt asiakaskirjastosopimukset Kopiosto ry:n ja Ylen kanssa, eli suuri osa Suomen kirjastoista on asiakkaana.
Olisikohan kyseessä Laila Kohosen kirja "Kellokiven arvoitus", joka on ilmestynyt helppolukuisessa Vihreä varis -sarjassa vuonna 1984. Siinä lapset kuulevat tarinan isonvihan aikana järveen upotetusta kirkonkellosta ja päättävät etsiä sen.
Kirja löytyy Pasilan kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1345570?lang=fin
Kirjasammon infopaketti Laila Kohosesta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3e5d3436-979c-4e70-8c9f-d…
Jyväskylän historiaa, perustamisen aikoihin, käsittelevää kirjallisuutta:
•Brummer: Jyväskylän kaupungin historia 1837–1912
•Tommila: Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965
Tietoa myöhemmistä ajoista:
•Keski-Suomen historia, 1.osa
•Repo, Onni: Jyväskylän kunnan historia
Suosittelen tutustumaan myös Jussi Jäppisen teoksiin, hän on tehnyt useita
Jyväskylän historiaan liittyviä kirjoja, joissa menneisyyden kaupunki herää eloon
valokuvien välityksellä.
Emme valitettavasti löytäneet runon tekijää. Tuohon aikaan kansakoulun lukemistoissa julkaistiin paljon runoja, joiden tekijää ei ollut merkitty. Arvelen, että runo on peräisin oppikirjasta tai lukemistosta. Tähän viittaa myös runon kouluelämään liittyvä aihe.
Kyseessä voisi olla "Pupujussi pulassa" (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kirjaa löytyy tällä hetkellä vain harvoista Suomen kirjastoista. Kirjaa on kuitenkin helppo löytää käytettynä verkon huutokaupoista ja antikvariaateista.
Finnan kautta voit selata Suomen kirjastojen saatavuustietoja:
https://www.finna.fi/Record/eepos.2272914
Liitteenä on kirjasta napattu kuva, jossa pupujussi sylkee kakkuun.
Veijo Meren romaaniin ”Suku” pohjautuvan näytelmän Nuorempi veli (Den yngre brodern) ohjelmatiedot löytyvät Ritva-tietokannasta. Ohjaajaksi on tosin merkitty Pekka Koskinen, ei Pekka Saaristo
Ohjelman katselu on mahdollista RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä ympäri Suomen, nykyiset koronarajoitukset huomioon ottaen.
Jos ohjelman haluaa tilata yksityiseen käyttöön, tämä tapahtuu Ylen kautta. Ylen sivuilta löytyy ohjeet tähän ja tarvittavat yhteystiedot: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Hei,
Äänipommilla tarkoitetaan englannin kielellä "Stun grenade" tai suoraa suomennosta tainnutuskranaattia.
Se on suunniteltu tainnuttamaan kohde, siitä ei lennä sirpaleita vaan räjähtäessään se tuottaa yli 150 dB äänen ja muutaman miljoonan kandelan välähdyksen, sekä vapauttaa ilmaan pienen määrän kaasua, mikä pakottaa ihmiset sulkemaan silmänsä sekä saa kyyneleet valumaan.
Tässä on pieni video kyseisestä tainnutuskranaatista, ja siitä miten se toimii: https://www.youtube.com/watch?v=Fun0AK_1Pxg
Käytettävissä olevasta kirjallisuudesta tietoa ei löytynyt. Jyväskylän yliopistolla on Kysyttävää luonnosta tai tieteestä -palsta. Kysymys kannattaakin esittää heille.
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Myös Suomen Luonto -lehdellä on Kysy luonnosta -palsta. Tosin valittuihin kysymyksiin vastataan vain Suomen Luonto -lehdessä. Osa vastauksista poimitaan kuitenkin myös heidän nettisivuilleen.
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Latinan sanakirjojen avulla päättelen, että Chorea sponsa tarkoittaa hää- tai morsiustanssia. Chorea quadrata esimerkiksi on katrilli, joten tanssista on kysymys.
Sanakirjoista: chorea = piirikarkelo, tanssi, sponsa (spondeo) = kihlattu, sulhanen, morsian
Kysyimme asiaa arkistolaitoksesta ja saimme oheisen vastauksen:
"Matkapasseista on käyty keskustelua Suomen Sukututkimusseuran
Sukuforumilla, ja siellä on mm kuva Kungliga biblioteketin kokoelmissa olevasta
passista. Täällä Kansallisarkistossa en ole moiseen törmannyt mutta voin
kuvitella, että esim. Uudenmaan ja Hämeen läänin arkistossa passeja voisi olla.
Arkistoa säilytetään Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Ehkäpä asiakaan
kannattaisi ottaa yhteys sinne. Yhteystiedot ovat sivullamme arkisto.fi."
Hallituksen esitykseen 43/2016 sisältyy numerotietoa perheenyhdistämisestä.
2.1.5
Perheenyhdistäminen lukuina
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_43+2016.aspx#PerusteluOsaYleisetPerustelut
Maahanmuuttovirasto Migrin sivuilla tietoa perheenyhdistämisestä, sieltä voi myös kysyä lisätietoa.
http://migri.fi/perheenjasenelle
Näyttää siltä, ettei kirjaa ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se löytyy Helsingin yliopiston lisäksi myös Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjastosta lainattavana kappaleena (https://finna.fi/Record/josku.871723). Kaukolainattavuudesta on tiedusteltava oman kirjaston kautta tai suoraan Joensuuhun yhteyttä ottamalla. Tampereen yliopiston kirjastolla kirjaa on kolme kappaletta ja yksi varaus, mutta tämäkin on kurssikirjana eikä välttämättä saatavana kaukolainaksi. Vähän huonolta siis näyttää, kun Helsingissäkin varauksia on 18 kpl.
Heikki Poroila
Hei,
Kyllä meiltä löytyy taloustiedettä käsitteleviä kirjoja. Pääset etsimään aineistoa tästä linkistä: https://bof.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome.
Tästä linkistä: https://www.suomenpankki.fi/fi/suomen-pankki/yleisopalvelut/kirjasto/ löydät ohjeet asiakkaaksi rekisteröitymiseen.
Ystävällisin terveisin
Sini
