Suomen kielen sanojen alkuperää voi tutkia Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka löytyy myös verkosta, Suomen etymologinen sanakirja.Artikkeleita lainasanakerrostumista yleensä löytää tietoa Finna.fi:stä, (Aihe:lainasanat AND Kaikki osumat:kerrostumat) | Hakutulokset | Finna.fi.Venäjän kielen vaikutuksesta suomen kieleen, (Aihe:lainasanat AND Aihe:"venäjän kieli" AND Aihe:"suomen kieli") | Hakutulokset | Finna.fiSuomen kielen kielihistoria, (Aihe:"suomen kieli" AND Aihe:kielihistoria) | Hakutulokset | Finna.fiKalojen nimistä löytyy myös joitankin artikkeleita, (Kaikki osumat:kalojen nimet AND Kaikki osumat:etymologia) | Hakutulokset | Finna.fiSuomen kalakirjasto on erikoistunut nimenomaan kalakirjoihin. Sieltä voisi saada lisävinkkejä...
Ruotsin vallan aikana nykyisen poliisin tehtäviä hoiti nimismies. Nimismiehen eli vallesmannin tehtävät olivat moninaiset ja perustuivat 1350-luvulla käyttöönotettuu maanlakiin. Nimismies toimi niin syyttäjän kuin poliisinkin tehtävissä, mutta kestitsi lisäksi Kruunun jalkaväkijoukkoja, milloin nämä sattuivat marssimaan ohi. Kyläläiset valitsivat nimismiehen 1400-luvulta alkaen 1600-luvulle, jolloin nimitysoikeus siirtyi maaherralle. Nimismiehen tehtävänkuvasta on suppea esitys Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-5Artikkelin kirjallisuusviitteessä on keskeinen lähde, joka on saatavana kirjastoista, ja johon kannattaa tutustua, mikäli haluaa tarkempaa tietoa asiasta:Ylikangas, Heikki: Wallesmanni : kuusi...
Singer-ompelukoneiden valmistusvuodet löytyvät Ismacs-sivustolta. Annetuissa tiedoissa on kuitenkin jokin pielessä, koska sivuston mukaan Y-sarjanumerot ovat kuusinumeroisia ja annettu numero on seitsemännumeroinen. Lisäksi 29K-mallien sarjanumerot alkavat tietokannan tietojen mukaan numerolla 7. Näillä tiedoilla valmistusaika ja -paikka eivät siis selviä, mutta voit itse tarkistaa tiedot ja etsiä vastauksen Ismacsista.LinkkiIsmacs: Singer Sewing Machine Serial Number Database https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan kirja Pariisista Papukaijannokkaan (Kotimaisten kielten keskus, 2013) listaa noin 2 500 eksonyymiä eli sellaista ulkomaiden paikannimeä, jotka meillä on ollut tapana kirjoittaa toisin kuin vastaavat paikalliset, "oikeat" nimet. Ulkomaisia paikannimiä – erityisesti eksonyymejä – koskevat kirjoitusohjeet koostuvat suosituksista, joita kielenhuollosta vastaavat elimet tai asiantuntijat ovat tehneet pitkän ajan kuluessa. Osa suosituksista on jäänyt voimaan, osa on ajan saatossa muuttunut. Käyttöön on jäänyt myös pitkäaikaisen käytön johdosta vakiintuneita nimiä ja nimiä, joita niiden yleisyyden tai alkukielisen ääntämyksen vaikeuden vuoksi voi pitää hyödyllisenä.Yksi merkittävä ajallinen...
Joe-poika Singaporessa -tarina (alk. Singapore Joe) on ilmestynyt Suomessa ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehdessä 2/1954. Sen jälkeen se on julkaistu useissa eri lehdissä ja albumeissa, joista tuoreimmat ovat seuraavat: Aku Ankka ja kumppanit: näköispainos vuosikerrasta 1954, osa 1 (2013)Carl Barksin parhaat sarjat 8: Koralliluolan kummitus (2017) Carl Barksin Aku Ankka 10 (2024) Lähde: I.N.D.U.C.K.S.-tietokanta, https://inducks.org/story.php?c=W+WDC++65-02
Aivan kaikkia ehtoja vastaavaa elokuvaa ei löytynyt. Lähelle pääsisi yhdysvaltalainen Silmä silmästä (Jeremiah Johnson) vuodelta 1972. Siinä on talvikohtauksia, synkkyyttä ja intiaanien hautausmaa. Se on myös esitetty televisiossa vuonna 1984. Toisaalta elokuva nähtiin elokuvateatterissa jo tuoreeltaan ja sen pääosaa esittää Robert Redford.Lähteet:Silmä silmästä (1972) - IMDbJeremiah Johnson (film) - WikipediaJeremiah Johnson | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
YK:n kansainvälisissä tilastoissa ikähaarukat menevät viiden vuoden välein eli 5-9, 10-14, 15-19 jne. joten ihan tarkkaa lukua ikävuosilta 6-17 ei saa. Tilastotietojen mukaan 5-19-vuotiaita on n. toista miljardia.
Tässä linkki tilastoon: https://population.un.org/wpp/DataQuery/
Lähde: population.un.org
Lasten ja nuorten erikoiskirjastonhoitaja Sini Helminen vastasi kysymykseen näin: Näitä on tosiaan valitettavasti aika vähän ja nuo kyseiset mainitut olisivat minullekin heti ekana tulleet mieleen. Artemis Fowlista on sarjakuvaromaani suomennettu, samoin Coralinesta (molemmat ehkä enemmän varhaisnuorten, mutta nuorillekin menee). J.P. Ahosen Perkeros on aikuisten sarjakuvaromaani hevibändistä, mutta voi kiinnostaa nuortakin. Englanniksi tietysti paremmin valikoimaa. Tuulen laakson Nausicaä myös tuolle ikäluokalle. Persepolis ja Hautuukoti nyt on klassisempia aikuisten, mutta riippuu nuoresta, ovatko vielä vähän liian vaikeita. Alan Mooren Vartijat sopii myös nuorille jos synkemmät supersankarit kiinnostaa.
Tässä joitakin suomeksi julkaisevia tai käännettyjä runoilijoita:
Gorman, Amanda: Kukkula jolle kiipeämme (Tammi, 2021)
Kakko, Kiia: Pyhä voima (Basam Books, 2020)
Kotro, Arto: Sanovat sitä rakkaudeksi (Like, 2003); Musta morsian (Like, 2005)
Lovelace, Amanda: Tässä prinsessa pelastaa itsensä (Sammakko, 2018)
Lisäksi Lang Leav ja Nayyirah Waheed saattaisivat olla kiinnostavia. Heidän teoksiaan on ainakin toistaiseksi saatavilla vain englanniksi.
Pääsykoetta tuntematta on mahdotonta ottaa kantaa siihen, mitkä teokset ja lähteet olisivat hyödyllisiä juuri sen kannalta. Tässä kuitenkin joitakin tuoreita alan teoksia:
Kangas, Jonna: Voimauttava varhaiskasvatus (Otava, 2021)
Karjalainen, Mervi: Kasvatus- ja ohjausalan käsikirja (Sanoma Pro, 2020)
Ranta, Samuli: Kasvun juuret : miten tuen lapsen oppimista ja hyvinvointia? (PS-kustannus, 2021)
Sarén, Sirpa: Tulevaisuustaidot varhaiskasvatuksessa (Otava, 2021)
Tietoa varhaiskasvatuksesta Opetushallituksen kotisivuilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla: https://okm.fi/varhaiskasvatus.
Vuonna 2020 koko Raamattu oli saatavissa 704 kielellä ja se on maailman käännetyin kirja. BibleGateway -sivustolta löytyy esimerkiksi serbiankielinen käännös. Serbia on yksi serbokroaatin kielen standardisoitu muoto.
Hei!
Kyllä voi. Jos olet lainannut kirjan jostain Helmet-kirjastosta eli joko Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kirjastosta, voit palauttaa lainan mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Eli sinun ei tarvitse palauttaa aineistoa samaan kirjastoon, mistä olet lainannut sen.
Lisää tietoa kirjaston säännöistä ja käytänteistä löydät Helmet-verkkokirjastosta.
Runo on nimeltään ”Ääniä sieluni ovenraosta” ja se löytyy kokoelmasta Anna minä kumoan vielä tämän maljan (Weilin + Göös, 1977)
Vaski-verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.138326
Hyvä sote-uudistukseen ja hyvinvointialueisiin liittyvä tiedonlähde on Valtioneuvoston Soteuudistus-verkkosivusto. Hyvinvointialueet-osion interaktiivisen kartan kautta pääsee tarkastelemaan kunkin alueen omia verkkosivuja. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen Päätöksenteko-osiosta löytyvät kaikki aluevaltuuston ja aluehallituksen jäsenet yhteystietoineen. Aluevaltuutettujen yhteystietoja voi myös tiedustella suoraan hyvinvointialueilta.
Valitettavasti en löytänyt aivan täsmällistä vastausta kysymykseesi tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet kirjoitusoppaiden suosituksiin sitaattien käytöstä. Löysin kuitenkin pari artikkelia, joissa sitaattien käyttöä tekstissä käsitellään ja jotka mielestäni avaavat aihetta.
Kielikello-lehden artikkelissa kielentutkimuksesta väitöskirjaa tehnyt Lauri Haapanen toteaa siteerauksen käytöstä näin:
"Väitöstutkimukseni osoittaa, ettei suoran siteerauksen ensisijaisena pyrkimyksenä ole uskollisuus sitaatin sanatarkkuudelle tai täsmälliselle samamerkityksisellisyydelle. Käytännössä sitaatteja muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen. Tämä saattaa yllättää monet jo haastatteluja antaneet ja hämmentää...
Ykkösosoitteeton kirje muistuttaa joukkokirjettä. Erona on se, että jakeluosoitteet saadaan postin rekisteristä erilaisia hakuja käyttäen. Kohderyhmänä voivat olla esim. tietyn jakelualueen yritykset.
Lähde: Pmm & Co - lyhyt oppimäärä
Postin sivuilla ei enää mainita sanaa ykkösosoitteeton, vaan puhutaan osoitteettomasta suoramainonnasta.
Islannin kirjallisuuden tunnetuin nimi varmasti Halldór Kiljan Laxness:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176033994495
Laxnessin Salka Valka -teosta näyttäisi olevan hyvin saatavana kirjastoalueesi kokoelmista.
Kannattaa etsiä teoksia myös esimerkiksi myös näiltä kirjailijoilta:
Sjón
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317592081390
Vigdís Grímsdóttir
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175976125464
Einar Már Guðmundsson
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176001561242
Einar Kárason
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176005441710
https://keski.finna.fi/
Kyseessä on tämä teos:
Wahlström, Erik; Siipien kansa (suomentanut Kerttu Manninen, alkuteos: Gottfrid och Teodora)
Lasten keskus, 1996
"Harri on joka aamu Johannesta vastassa koulun pihalla, sillä parasta mitä hän tietää, on viedä Johannes poikien vessaan kiusattavaksi. Johannes yrittää puolustautua, ja suunnittelee jopa Harrin ampumista ukin vanhalla pistoolilla.
Mutta sitten Johannes jää auton alle. Hän herää pienessä huoneessa korkealla Johanneksenkirkon tornissa, ja hänellä on siivet. Viereisessä kammiossa asuu Teresa, jolla myös on siivet, ja koko kirkontorni on täynnä siipikansaa. Siipi-ihmisillä on yleensä valtavan hauskaa keskenään, mutta he myös elävät vaarallisesti."
Lähde: https://www.risingshadow.fi/library/book/1058...
