Tampereen kaupunginkirjastossa on ainakin käytössä Sibelius-akatemian ylläpitämä Laura (laulujen suomennostietokanta).
Sieltä löysin Erkki Pullisen suomennoksen laulusta Vox in Rama audita est, jossa mainitaan Raakelin itkevän lapsiansa.
Raymond Chandlerin ajatus I suppose all writers are crazy, but if they are any good, I believe they have a terrible honesty on hänen kirjeestään Edgar Carterille (päivätty 3.6.1957).
Raymond Chandler's Philip Marlowe : A celebration (edited by Byron Preiss, Bloomsbury 1989)
https://books.google.fi/books?id=4dSCDwAAQBAJ&pg=PT5&lpg=PT5&dq=chandle…
Kirjaston aineistoa poistetaan pääasiassa huonon kunnon takia. Uudempia ja ehjiäkin kirjoja poistetaan, kun alun suuri kysyntä hiipuu ja kappaleita on liikaa lainauslukuihin nähden. Osa vähän lainatusta aineistosta varastoidaan. Jos kirjaston viimeinen kappale poistetaan, se lähetetään usein Varastokirjastoon Kuopioon, josta kirja on edelleen lainattavissa kaukolainana. Hyvin harvoin kirja siis poistuu kokonaan saatavilta.
Varsinais-Suomen alueella jokainen kirjasto hoitaa itse poistokirjojensa myynnin. En ole tietoinen, että muuallakaan Suomessa olisi järjestelmällisempää poistokirjojen myyntiä. Turussa poistokirjoja on jatkuvasti myynnissä osastoilla. Joidenkin tapahtumien yhteydessä...
Emme löytäneet yhtään kirjastoa, joka olisi määritellyt tulostamisen määrästä vuositasolla.
Espoon kaupunginkirjaston itsepalvelutulostamisesta on vastattu tässä palvelussa ihan hyvin jo aiemmin, linkki vastaukseen jäljempänä.
Vastauksessa on mainittu myös Yhteispalvelupisteiden, nykyään Asiointipisteiden, tulostushinnat. Asiointipisteiden nykyisistä itsepalvelukopioinnin ja-tulostamisen hinnoista ei löytynyt tietoa, tieto selviää kysymällä sieltä. Asiointipisteiden yhteystiedot: https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Organisaatio_ja_yhteystiedot/Yhteystiedot/Espoon_asiointipisteet/Leppavaaran_asiointipiste
Itsepalvelutulostaminen Espoon kaupunginkirjastossa https://www.kirjastot.fi/kysy/maksaako-...
Yökynttilänjaloista kerrottiin Museoviraston kirjastosta seuraavaa:
”Yökynttilänjalat olivat pienikokoisia. Niitä pidettiin joko yöpöydällä tai kannettiin kädessä pimeässä liikuttaessa. Kustavilaisissa yökynttilänjaloissa pesä levenee suoraan pyöreäksi jalaksi. Peukaloripa erottaa sen muista kynttilänjaloista. Kynttilänjalkojen tukevoittamiseksi niiden sisusta täytettiin usein lyijyllä… ” (sitaatti Raimo Fagerströmin kirjasta: Hopeaa Suomen kansallismuseon kokoelmissa).
Suomalaista hopeaa –kirjassa Fagerström sanoo näin: ”Yökynttilänjalat ovat edelleen suosittuja. Muodoltaan ne eivät eroa tavallisista kynttilänjaloista, lukuunottamatta sitä, että niissä on nelikulmainen laattamainen jalka. Jalan reunakoristeena on yleensä...
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoihin on tulossa lainattavaksi lähiviikkojen aikana urheiluun ja kulttuuriin liittyviä kausikortteja/pääsylippuja. Kannattaa seurata uutisointia vanamokirjastot.fi-sivustolla ja kirjaston sosiaalisen median kanavissa.
- Juurakko, Arto : Rakkauren kipunoota pohojalaasittain : parisuhtehen patolokiaa II, Minerva 2008
- Kilpi, Eeva : Runossa ei ole otsaketta " Toive näkymättömästä miehestä". Kilpi ei käytä runoissaan otsakkeita. Jos runossa ei ole otsaketta, käytetään yleensä runon alkua, joka tässä tapauksessa on :"Minä rakastan monenlaisia miehiä". Runo on kokoelmasta : Kiitos eilisestä, WSOY 1996
- Svärd, Sinikka : Ajattelen sinua, Minerva 2013
- Tabermann, Tommy : Oodeja kahdelle iholle, Gummerus 2001
- Niit, Ellen : Maailman pysyvyys, WSOY 1994 (suomennos, Brita Polttila)
Kirjassa Oppikoulujen opettajat 1967 (Otava, 1968) on seuraavat tiedot Helvi Katajavuoresta:
opettaja, Valtion iltaoppikoulu (Hki). – synt. 7.7.1902, - FK 32, ausk. 32-33. – Valtion iltaoppik. suom. tuntiopett., vararehtori.
Suomen kirjailijat –matrikkelista, jossa on tietoja myös kääntäjistä, ei löytynyt mainintaa Helvi Katajavuoresta. Myöskään teoksessa Kirjailijat, kääntäjät, arvostelijat : järjestöjen jäsenluettelot 1969 ei häntä mainittu.
Verkkosivulla http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/karjaan.htm kerrotaan Helvi Katajavuoren tomineen vuosina 1946-1951 Karjaan yhteiskoulun rehtorina.
Helvi Katajavuoren kuolinvuodesta ei löytynyt tietoa.
Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy seuraavat Helvi...
Noudettavissa olevien varausten noutoaikaa jatketaan ja ne voi noutaa kirjastojen avauduttua. Muista varauksiin liittyvistä käytännöistä poikkeusaikana ks. linkki
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Pölypunkit tarvitsevat elääkseen lämpimän ja kostean elinymäristön. Lämpötilan on oltava mielellään vähintään +25 astetta, ja kosteutta on oltava riittävästi (suhteellinen kosteus yli 50 prosenttia), joten suomalaisessa luonnossa ne eivät taida pitkään pärjätä. Tietoa pölypunkeista esim. Terveyskirjaston sivuilta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00723
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Emme ole valitettavasti vielä löytäneet tietoja kyseisen muistomerkin historiasta.
Kysyimme asiasta Paraisten museosta sekä Työväenmuseo Werstaalata, joka ylläpitää listaa punaisten muistomerkeistä Suomessa. Kenties saamme vastauksen kesäkiireiden jälkeen.
Legenda juontaa juurensa jo esikristillisiin aikoihin, ja siltä ajalta ovat peräisin myös tarinat lohikäärmeistä. Jotkin vanhoista alkujuurista sijoittuvat Egyptiin, ja on hyvin mahdollista, että lohikäärmekin on saanut alkunsa krokotiileistä. Pyhä Yrjö perustuu tarinoihin kristityksi kääntyneestä ja marttyyrikuoleman kokeneesta Rooman legioonan ratsumiehestä, joka eli noin 300-luvulla. Lohikäärmelegenda yhdistettiin Pyhään Yrjöön vasta 1200-luvulla. Taru on sijoitettu milloin Egyptiin, milloin Palestiinaan. Pyhän Yrjön ja lohikäärmeen kamppailu kuvaa valon voittoa pimeyden voimista.
Itse lohikäärmekin on ikivanha taruolento, ja tunnettu ympäri maailmaa. Kiinaa myöten.
https://www.aikakone.org/leena/dragons.htm
Kyseessä voisi olla saksalaisen Irina Korschunow kirja Se oli Jan ( Er hieß Jan 1979). Siinä nuori päähenkilötyttö (jonka nimen minäkin olen unohtanut, koska kertoo minä-muodossa) rakastuu sodan aikana Janiin, mutta häntä kohdellaan viholliseen rakastumisen takia huorana, tukka ajellaan ja hänet laitetaan vankilaan. Pommitusyönä hän pakenee ja pelastautuu maataloon, jossa saa asua piilossa, koska hän on vanhan emännän toivomuksesta ollut suhteissa sotaan lähtevään perheen poikaan. Janista hän ei enää kuule.
Kyllä on. Alla linkki luetteloon kapitalismia käsittelevistä kirjoista, jotka ovat Mikkelin ja muiden Lumme-kirjastojen kokoelmissa:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&…
Ajankohtaista tietoa Oulun seudusta löytyy esimerkiksi Oulun kaupungin sivuilta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Myös valtion ympäristöhallinto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto julkaisevat aluetta käsitteleviä julkaisuja.
Kirjaston lainaajatiedossa ei ollut sähköpostiviestinne nimistä lainaajaa. Onko lainaajarekisterissä nimenne toinen? Asian selvittämiseksi me tarvitsemme ainakin muutaman lainaamanne kirjan nimen, mutta parasta olisi jos saisimme nähdä henkilötietonne. Voisitteko käydä kirjastossa?
Tänä syksynä on kirjastossa käytetty varajärjestelmää lainauksessa pari kertaa, kun lainausautomaatit ovat olleet poissa käytöstä. Lainatapahtumat siirretään taas kirjastorekisteriin heti tilanteen salliessa, joten tämän ei pitäisi vaikuttaa mitenkään.
Spontaanisti tulevat ensimmäiseksi mieleen ainakin nämä naiskirjailijat:
Virginia Woolf
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175902283678
Marguerite Duras
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_123175932425876
Clarice Lispector
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175906602571
Uudemmasta kirjallisuudesta voisi mukaan ottaan ainakin Maggie Nelsonin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
