Kyseessä näyttäisi olevan Lappeenrannan keskuspuistossa sijaitseva Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja toteuttama Valkoisten kaatuneiden sankaripatsas. Paaden toisella puolella on Karjalan vaakuna ja toisella Savon.
Mars on muodoltaan ellipsoidi, jonka halkaisija on 6 794 kilometriä päiväntasaajalla, 6 752 kilometriä napojen välillä. Se on siis pallo, joka on litistynyt hieman navoiltaan.
Lähteet:
"Planeetta Mars - aurinkokunta"
"How big is Mars?"
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on viime tammikuussa vastattu kysymykseen kauppojen omista merkeistä. Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 on arvosteltu kauppojen merkkejä "halpuuttamisesta" eli tuottajalle maksettavan hinnan pitämisestä alhaalla. Samasta asiasta kauppojen merkkejä kritisoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Ylen uutisessa 22.6.2023 sekä MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen Helsingin sanomien uutisessa 22.11.2023.
Finnwatchin raportti vuodelta 2014 paljastaa, että kauppojen omien merkkien halpojen hintojen taustalla on ollut jopa pakkotyötä ja ihmiskauppaa.
Tutkimusta kauppojen omien merkkien ostamisesta löytyy mm. Sini Kuosmasen maisteritutkielmasta "Kaupan omat merkit –...
Ainoa Suomesta löytämäni Ingeborgintie sijaitsee Helsingissä, Tapaninkylässä. Helsingin kadunnimien historiasta on tehty julkaisuja, jotka ovat saatavilla verkossa: https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…;
Julkaisussa 3 kerrotaan että Ingeborgintie olisi nimetty "Immolantien mukaan. Immolantie on saanut nimensä vanhasta talonnimestä Immus. Talonnimi Immus on tulkittu syntyneeksi Ingeborg -nimestä."
Etsittyyn ajanjaksoon sopisi Jouko Sorvan Lumiukko tuli pihaan, mutta varista ei siitä kyllä löytänyt, vaikka siinä linnut varsin keskeisessä osassa ovatkin: varpusia, kyyhkysiä, tilhiä, jopa papukaija – vaan varista ei.
Muita ehdotuksia, kylläkin tuoreempia Franziska Stich Kiitos, kiltti lumiukko! ja Raymond Briggs Lumiukko.
Kyseessä voisi olla Tontut niminen piirrossarja, jota Yle näytti 90-luvun lopussa. Sarjassa seikkaili lääkäritonttu Taavi, joka auttoi metsän eläimiä ja liikkui Viuhu-ketun selässä. Taavi-tontulla oli juurikin asunaan sininen takki ja punainen tonttulakki. Sarja oli espanjalais-kanadalainen ja perustui Wil Huygenin kirjoittamiin kirjoihin 'Suuri tonttukirja' ja 'Tonttujen kutsu'.
Babette Colella on kuvakirja nimeltään Kakarankasvattajan käsikirja. Voisikohan olla kyse siitä? Kirjassa on mm. aukeama jossa tyttö syö kunnon, ja poika kehnon kakaran muonaa.
Kakarankasvattajan käsikirja | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Ystävällisin terveisin kirjastolta!
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kahdesta vuonna 1983 julkaistusta Enid Blytonin alkuperäisideaan perustuvasta sarjakuvasta Viisikko ja inkaveistos sekä Viisikko ja aarrelaiva.
Sarjakuvat on Claude Voilierin romaanin pohjalta tekstittänyt Serge Rosenzweig ja piirtänyt Bernard Duffossé.
Finna-hakupalvelun mukaan sarjakuvat kuuluvat vielä muutaman kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata ne kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi.
Viisikko ja aarrelaiva -sarjakuva Finnassa
Viisikko ja inkaveistos -sarjakuva Finnassa
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
Arsène Houssaeyn teosta Des destinees de l'ame ei ole suomennettu, kuten ei mitään muutakaan hänen tuotannostaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Piitä on mahdollista valmistaa kvartsista.Lyhyt kuvaus prosessista: https://www.missilicon.com/processAlkuaine pii Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pii_(alkuaine)Puolijohteiden valmistamisessa kvartsia käytetään myös esim. yksikiteisen piin valmistamiseen käytettävissä upokkaissa.
En valitettavasti löytänyt tarkkaa ajankohtaa katsomon purkutöille selailtuani muutamia Munkkiniemen historiikkeja ja lehtiä. Asiasta voisi kysyä Rakennusvalvonnan arkistosta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/tontit-ja-rakentami…. Munkkiniemestä on kuitenkin julkaistu runsaasti teoksia, joita voit itse tutkia. Esimerkiksi tästä linkistä pääset käsiksi Munkkiniemeä tavalla tai toisella käsitteleviin helmet-kirjastojen Helsinki-kokoelman ja Munkkiniemi-kokoelman teoksiin. Voit myös yrittää tutkia 1960-luvun lehtiä, kuten Helsingin sanomia tai Munkkiniemeä käsitteleviä paikallislehtiä kuten Lännen sanomat. Myös näitä löytyy helmet-kirjastoista.Kolmanneksi voit yrittää tiedustella asiasta Munkkiniemeä käsittelevistä...
Internet Movie Databasen mukaan oksennus oli yhdistelmä jogurttia ja mysliä, joka oli värjätty vihreäksi elintarvikevärillä.https://www.imdb.com/title/tt0092610/trivia/?item=tr2169209&ref_=ext_sh…
Waltarin kertomuksessa Lapsi isä sanoo lapselle: ”elämä on vain musta kuilu keskellä vaaleavihreää kevättä, ohut lanka syntymän ja kuoleman välillä.” Kyse lienee tuosta sitaatista.Kertomus sisältyy Viisi ässää -kokoelmaan. Ensimmäisen kerran tarina on julkaistu Uusi Suomi -lehdessä vuonna 1931. Lehden voi lukea sähköisesti Kansalliskirjaston digitaalisesta kokoelmasta (24.05.1931 Uusi Suomi no 138 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto).
Hei, valitettavasti nyt edes kaverille kilauttaminen ei tuonut varmaa tietoa suurroisto Koistisesta kertovasta kirjasta. Kaksi vaihtoehtoa kuitenkin löysin. Toinen on Ata Hautamäen jännäri Paluu Käpylään, jossa on yhtenä päähenkilönä Kaarle Koistinen. Toinen on Seppo Porvalin teos Daltonit: euralaisten Koistisen veljesten karu tarina kaatopaikalta rikoskierteeseen.
Tässä on joitakin mahdollisuuksia. Nämä kirjat löytytvät Helmet-kirjastoista.Helena Konttinen oli horrossaarnaaja, jonka toiminta keskittyi 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Hän vaikutti kaakkois-Suomessa, Parikkalassa.Kiuru, Paavo : Karjalan naisprofeeetta - Helena Konttinen. Kuva ja sana, 1946Konttinen, Lauri : Isoäitini Helena Konttinen ja lopunaika. Parikanniemen ystävät, 2017Kotamäki, Pirjo : Paratiisin marjat, linnunmunan kokoiset - runoja horrossaarnaaja Helena Konttisesta. Parikanniemen ystävät, 2022Latvus, Aura : Viipurista Parikanniemeen. Päivä osakeyhtiö, 2022 "Tekijän isoäidin Aura Latvuksen ja tämän veljen koskettava, todellisuuspohjainen tarina kietoutuu uukuniemeläisen herätysliikkeen vaiheisiin ja Helena...
Tässä joitakin kirjavinkkejä.Maija Kajanto: Kahvila Koivu -sarjaJan Karon: Pappila-sarjaAnneli Kivelä: Katajamäki-sarjaEnni Mustonen: Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjaLibby Page: Pinnalla pysymisen taitoRosamunde Pilcherin kirjat (esim. Talvipäivänseisaus, Kesän ääniä)
Jyväskylän kaupunki julkaisi vuonna 2015 Tourujoen kehittämissuunnitelman. Sen mukaan putouskorkeus on noin 16 metriä. Tieto löytyy suunnitelman sivulta 23. Suunnitelma on luettavissa verkossa osoitteessa https://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/kehittamissuunnitelma.pdf
