Sitaatti on peräisin Euripideelta, näytelmästä Hekabe. Kokonaisuudessaan näytelmä ilmestyi suomeksi vasta vuonna 2020 Vesa Vahtikarin kääntämänä. Tätä varhaisempi sitaatin suomennos löytyy ainakin Carl Saganin Ensimmäinen yhteys -romaanin kymmenennen luvun alusta, kaiketikin suomentaja Hanna-Liisa Timosen englannin kielestä kääntämänä: "Petämmekö, uskoessamme että jumalia on, me itseämme haurain haavekuvin ja valhein, kun kerran maailmaa hallitsevat vain muutos ja piittaamaton sattuma?"
Julkaisussa Helsingin nimikirja ja osoitekalenteri 1921 mainitaan neiti Mary Sauren, ompelija. Hänen osoitteensa oli Punavuorenkatu 16 A. Vuoden 1928 osoitekalenterista häntä ei enää löydy. Hautahausta löytyy Mary Regina Sauren, joka syntyi 1909 ja kuoli 1975. Syntymävuoden perusteella voisi olettaa, että hän oli eri henkilö kuin Punavuorenkadulla asunut Mary Sauren. Muita tietoja Mary Saurenista ei löytynyt.
Kuvakirjassa "Neljä pientä kissanpoikaa" Murrista tulee kulkukissa, Marrista navettakissa, Mörristä laivakissa ja Mirristä kotikissa.Kirjan alkuteos on nimeltään "Four little kittens" (1957). Kirja on ilmestynyt suomeksi "Tammen kultaiset kirjat" -sarjassa Marjatta Kurenniemen suomentamana (1. p. 1959). Sen on kirjoittanut Kathleen N. Daly ja kuvittanut Adriana Mazza Saviozzi. Lähde:Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Näistä aiheista löytyy kirjallisuutta eri ikäisille lapsille. Verkkokirjastosta voi hakea esimerkiksi hakusanoilla vuoroasuminen, erolapset tai hakusanayhdistelmällä ero* ja lastenkirjallisuus. Ikävästä kertovia lastenkirjoja voi etsiä hakusanayhdistelmällä ikävä ja lastenkirjallisuus. Hakutuloksiin tuli paljon etenkin kuvakirjoja, ja kannattaa tutustua niihinkin (kirjastoluokka 85.22), sillä niissä on monesti hyviä löytöjä isommillekin lapsille. Omassa lähikirjastossasi saattaa olla myös teemahylly tai valmiita kirjalistoja tästä aiheesta, joten kannattaa kysyä heiltä tarvittaessa lisäapua.
Tälle listalle on poimittu romaaneja, jotka löytyvät Vanamokirjastojen kokoelmista. Mukana yksi lyhytproosakokoelma ja myös kolme sarjakuva-albumia. Lista etenee uudemmista vanhempiin teoksiin päin. Niemi: Kaikkien menetysten äitiPesonen: LäskiromaaniJones: KotiinpaluuLindell: RajatapausHolma: JärjestäjäSnellman: PääomaLäckberg: JääprinsessaWenstam: AlfaurosBjörk: ProleCookson: Kartanon portitHislop: SaariKnausgård: Taisteluni. Ensimmäinen kirjaLehmuspuu: Häpeä ihon allaGiordano: Alkulukujen yksinäisyysLinna: Musta rakkausTiilikka: Punainen mekkoHämeen-Anttila: Toisen taivaan allaKinsella: Muistatko minut?Holopainen: Ilmeetön miesTryzna: Mene, rakastaMarttinen: Veljeni vartijaJoncour: Tukalia tilanteita (lyhytproosaa)Remes: Pahan...
5g-liittymä-sivusto ei ole parhain tietolähde sanan käytön historialle, mutta se tiivistää seuraavasti: "Mokkula-termin käyttö alkoi yleistyä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä." Ilta-sanomien artikkeli (29.5.2008) tietää kertoa DNA:n yrittäneen tavaramerkata sanaa itselleen, mutta pyyntö hylättiin, sillä mokkula-sanalla kuvataan muitakin pieniä teknisiä laitteita kuin USB-modeemia, ja sana oli myös yleistynyt muutenkin jo käyttöön DNA:n laitteiden ulkopuolella. Trademark-yrityksestä voinee myös päätellä, että DNA valtavirtaisti tällaiset nimitykset USB-modeemille. IS:n artikkeli (31.3.2008) ja HS:n artikkeli (11.3.2008, huom. koko artikkeli vain tilaajille, mutta luettava osuus tukee nimityksen yleistymistä DNA:n kautta)...
Kuvauksesi mukaiset kehtolaulut löytyvät äänitteeltä "Sydänyön lauluja", joka on julkaistu lp-levynä vuonna 1980 (Lintu LINTULP180) ja cd-levynä vuonna 2008 (Lintu LINTUCD2008-1). Lp-levyn julkaisija on Lintu ja cd-levyn Esko Rahikainen, ei siis Love Records. Äänitteellä on eri esittäjiä."Kehtolaulu" alkaa: "Heijaa heijaa veikkaa nukkumaan". Sen on säveltänyt Pekka Ristola ja sanat ovat Larin-Kyöstin. Sen esittävät Pekka Ristola, Liisa Eskola ja Antero Hannula."Lapsentytön laulu" alkaa: "Aa lullaa Aatu saunan parvesta saatu". Sen on kansansävelmästä muokannut Esko Rahikainen ja sanoittanut Matti M. Ilkka. Laulun esittää Liisa Eskola.Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kyseessä on Paavo Cajanderin runo Kuva vuodelta 1899. https://fi.wikisource.org/wiki/Kuvahttps://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/990864?term=Mun&ter…
Imppu-oravasta on runoja Rauha Salparannan kirjoittamassa ja Reino Salparannan kuvittamassa kirjassa "Kissojen kaupunki" (Karisto, 1991). Runot ovat "Imppu-orava", "Impun laulu" ja "Impun syntymäpäivät".
Kaikkien tarkistamieni sanakirjojen (Suomen etymologinen sanakirja, Suomen murteiden sanakirja, Kielitoimiston sanakirja, Nykysuomen sanakirja) perusteella esikoinen tarkoittaa lähinnä perheen vanhinta lasta. Muita merkityksiä ovat mm. kevään ensimmäiset eläimet tai kasvit, kirjailijan ensimmäinen teos tms.Tarkkaa tietoa sanan ensiesiintymisestä kirjallisuudessa ei löytynyt, mutta sana on esiintynyt ainakin jo 1500-luvulla.Raamatussa sana "esikoinen" tosiaan viittaa esikoispoikiin, mutta Raamatun ajan patriarkaalisessa kulttuurissa ei muutenkaan kirjattu ylös tyttärien nimiä, joten sanan merkitystä ei mielestäni voi päätellä pelkästään Raamatun tekstin perusteella.Vanhojen sanomalehtien perusteella sanaa "esikoinen" on käytetty tytöistäkin...
Tutkin Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaa Sukunimet (Otava 2002)Wikiö nimeä en siitä löytänyt, mutta nimen Vikki alta löytyvät esim. Wicke ja Wigg. Nimet ovat joko saksankielisen Friedrich-nimen kansankielisiä asuja. Nimet voivat olla myös Viktorin kutsumanimiä.Paikoin taustalla voi olla myös ruotsinkielen kvick = nopea, sukkela. sivu 749Netistä löytyy Tuomas Salsteen sukunimiinfo-sivusto.Siellä sukunimestä Vikiö kerrotaan:"Nimi Vikiö on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1569–1573 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia." Linkki sivustolle Kenties Wikiö on nimen vanhempi kirjoitusasu?
Hei!Topeliuksen sanat Porilaisten marssiin löytyvät Svenska litteratursällskapet i Finlandin sivustolta osoitteesta https://topelius.sls.fi/sv/collection/209/text/20261?views=(type:readingtext),(type:comments),(type:facsimiles,nr:1)
Valitettavasti kirjan kappaleet ovat kadonneet tai jouduttu poistamaan. Kirjasta ei ole enää yhtään kappaletta jäljellä rekisterissä. Laitan kirjan nimekkeenkin piiloon, jotta se ei johtaisi harhaan.
Hei,Kyseessä ovat nämä:Kaukonen, Toini-Inkeri. Pellavan Ja Hampun Viljely Ja Muokkaus Suomessa: Kansatieteellinen Tutkimus. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1946.Näyttäisi olevan lukusalikäyttöön Hämeenlinnan kirjastossaLinnove, Aino. Suomalaisen Pitsinnypläyksen Kehitysvaiheita 1500-luvulta 1850-luvulle. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1947.Molempia on runsaasti kirjastoissa ympäri Suomen, joten nämä saa myös kaukolainana. Kysy tarkemmin omasta kotikirjastostasi.
Hei,Jos kenelläkään perinnönjakoon osallisella ei ole kappaletta tallessa (kopiohan on pitänyt toimittaa myös silloin Verohallintoon), on sen käsiinsä saaminen hieman mutkikkaampaa. Jos tuon asiakirjan on tehnyt joku asianajotoimisto tai vastaava, voi heillä olla kopio.Samantyyppistä on kysytty aiemminkin, silloin lähinnä perukirjaa koskien. Mutta samasta suunnasta kannattanee lähteä kysymään. Tässä linkki aiempaan vastaukseen:Löytyykö jostain virastosta 80-luvun alkupuolella tehdystä perinnönjaosta kopiota? Jos löytyy niin kuka on oikeutettu sitä kysymään? | Kysy kirjastonhoitajalta
Tampereen lääkäriolojen kehitys 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun oli pääpiirteissään seuraavanlainen:Vuodesta 1795 Suomen kahdestatoista piirilääkäristä yhden asemapaikka oli ollut Tampere. Piirilääkäri oli kuitenkin enemmän virkamies kuin varsinainen lääkäri: hän tarkasti alueen apteekit, antoi kulkutautien uhatessa neuvoja kuvernöörille ja muille viranomaisille, ohjasi ja valvoi kätilöitä jne. Piirilääkärin avuksi palkattiin vuonna 1817 kaupunginvälskäri. Toimeen palkatun Mikael Bergbomin kuoltua 1831 virka oli avoinna lähes kymmenen vuoden ajan, kunnes maistraatti piirilääkärin kehotuksesta perusti sen uudelleen kaupunginkirurgin virkana 1840.Ensimmäinen kaupunginlääkäri Tampereelle nimitettiin 1848 (Nils Johan Wilhelm Idman)....
En löytänyt The masque of anarchya Shelleyn suomennettujen runojen joukosta.Tekoälyyn ei välttämättä voi luottaa kaunokirjallisuuden käännöksiä ja kääntäjiä jäljitettäessä. Uteliaisuuttani testasin oheista Shelley-säettä kahdella eri tavalla muotoillulla kysymyksellä ja sain kaksi erilaista vastausta. Ensimmäinen tarjokas oli Aale Tynni, joka on suomentanut kaksi Shelleyn runoa antologiaan Tuhat laulujen vuotta. Toisella kerralla minulle ehdotettiin Janne Virtasta, joka on kirjoittanut englanninkielisen yliopistollisen lopputyönsä The masque of anarchysta. Kun taas kysyin, onko runo suomennettu, sain kieltävän vastauksen.Tarjolla olevista tekoälyn suosittelemista vaihtoehdoista – Nummi, Tynni, Virtanen, ei ole suomennettu – oma...
