Niilonen on samaa kantaa kuin Niilola, joka on johdettu talonnimestä. Se on lähinnä pohjoissavolainen nimi, jota on esiintynyt jo 1600-luvulta alkaen. Muita kirjoitusasuja ovat olleet Niiloin ja Nijloinen.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Voisikohan etsimäsi teos olla mahdollisesti jokin näistä seuraavista?
Juuret Suomessa: ulkosuomalaisten runoantologia (Otava, 1991)
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Kivi keskellä toria: suuri runokilpailu 1999 (toimittanut Tomi Kontio, Suomen Kulttuurirahasto, 1999)
Sydämeni laulu, osat 1-4, (toimittanut Sinikka Salokorpi, Gummerus, 1993)
Valikoima Gummeruksen 120-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1992 järjestetyn avoimen kilpailun satoa.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:
PIKI-verkkokirjasto | piki.fi (finna.fi)
Kyseessä lienee Amanda Learin ja Rainer Pietschin kappale Tomorrow, joka alkaa sanoin Voulez-vous un rendez-vous tomorrow? Kappaleen esittää Amanda Lear.
https://www.flashlyrics.com/lyrics/amanda-lear/voulez-vous-10
Postin sivulla kerrotaan, että postilokerosta noudat postit oman aikataulusi mukaan. Lisäksi saat postisi lokeroon jaettuna jokaisena arkipäivänä. https://www.posti.fi/fi/yrityksille/kirjeet-ja-lehdet/postin-vastaanotto/postilokero
Lähemmin kannattaa olla yhteydessä Postiin, yhteystiedot: https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ota-yhteytta
Kyllä vain. Wikipedian mukaan Esa Peltonen pelasi HJK:ssa vuosina 1969-1972. https://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Peltonen
HJK:n jääkiekkojoukkueessa pelasivat aikoinaan myös Stig Wetzell ja Juhani Tamminen.
Kiekkoa Stadissa, lätkää lähiöissä: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/828955be-34c6-436b…
Suomen vapaa-ajankalastajien sivulle on listattu esteettömiä kalapaikkoja Suomessa.
Uudeltamaalta löytyy Vihdin Kirkkojärvi/ Vihdin kirkonkylä ja Helsingissä Vantaanjoki, Kuninkaankartanon alasuvanto https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastus/esteettomat-kalapaikat/
Kysymys kannattaa lisäksi esittää Kalastus.com foorumilla https://kalastus.com/forum
Facebookista löytyy sivusto Esteetön kalastus
https://www.facebook.com/groups/566965791050578/
Kyseessä näyttäisi olevan Lappeenrannan keskuspuistossa sijaitseva Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja toteuttama Valkoisten kaatuneiden sankaripatsas. Paaden toisella puolella on Karjalan vaakuna ja toisella Savon.
Mars on muodoltaan ellipsoidi, jonka halkaisija on 6 794 kilometriä päiväntasaajalla, 6 752 kilometriä napojen välillä. Se on siis pallo, joka on litistynyt hieman navoiltaan.
Lähteet:
"Planeetta Mars - aurinkokunta"
"How big is Mars?"
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on viime tammikuussa vastattu kysymykseen kauppojen omista merkeistä. Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 on arvosteltu kauppojen merkkejä "halpuuttamisesta" eli tuottajalle maksettavan hinnan pitämisestä alhaalla. Samasta asiasta kauppojen merkkejä kritisoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Ylen uutisessa 22.6.2023 sekä MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen Helsingin sanomien uutisessa 22.11.2023.
Finnwatchin raportti vuodelta 2014 paljastaa, että kauppojen omien merkkien halpojen hintojen taustalla on ollut jopa pakkotyötä ja ihmiskauppaa.
Tutkimusta kauppojen omien merkkien ostamisesta löytyy mm. Sini Kuosmasen maisteritutkielmasta "Kaupan omat merkit –...
Ainoa Suomesta löytämäni Ingeborgintie sijaitsee Helsingissä, Tapaninkylässä. Helsingin kadunnimien historiasta on tehty julkaisuja, jotka ovat saatavilla verkossa: https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…;
Julkaisussa 3 kerrotaan että Ingeborgintie olisi nimetty "Immolantien mukaan. Immolantie on saanut nimensä vanhasta talonnimestä Immus. Talonnimi Immus on tulkittu syntyneeksi Ingeborg -nimestä."
Mannerheimista on Pertti Rajalan selkosuomeksi kirjoittama elämäkerta, se voisi olla sopiva.Rajala, PerttiMannerheim : Suomen marsalkan elämäkerta selkokielelläHelsinki : BTJ, 2010ISBN 9789516927858 kovakantinenMannerheim : Suomen marsalkan elämäkerta selkokielellä | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)
Etsittyyn ajanjaksoon sopisi Jouko Sorvan Lumiukko tuli pihaan, mutta varista ei siitä kyllä löytänyt, vaikka siinä linnut varsin keskeisessä osassa ovatkin: varpusia, kyyhkysiä, tilhiä, jopa papukaija – vaan varista ei.
Muita ehdotuksia, kylläkin tuoreempia Franziska Stich Kiitos, kiltti lumiukko! ja Raymond Briggs Lumiukko.
Kyseessä voisi olla Tontut niminen piirrossarja, jota Yle näytti 90-luvun lopussa. Sarjassa seikkaili lääkäritonttu Taavi, joka auttoi metsän eläimiä ja liikkui Viuhu-ketun selässä. Taavi-tontulla oli juurikin asunaan sininen takki ja punainen tonttulakki. Sarja oli espanjalais-kanadalainen ja perustui Wil Huygenin kirjoittamiin kirjoihin 'Suuri tonttukirja' ja 'Tonttujen kutsu'.
Turun siltoja käsitellään esim. teoksessa Lahtinen, Rauno: Aurajoen sillat ja förit (2019)
Valokuvia löytyy finna.fi -palvelusta hakusanalla "rautatiesilta turku". Haulla löytyy esimerkiksi tämä kuva rautatiesillasta 1900-luvun alusta.
Vanhoissa sanomalehdissä on paljonkin juttua rautatiesillasta, ks. esim. tämä hakutulos.
Siltaa voi tiirailla myös esimerkiksi vanhoista ilmakuvista, ks. opaskartta.turku.fi -> valitse kartalla näkyvät tiedot -> ilmakuvat ja muut kartat. Silta näkyy lisäksi monissa vanhoissa kartoissa, ks. esim. vanhatkartat.fi.
Babette Colella on kuvakirja nimeltään Kakarankasvattajan käsikirja. Voisikohan olla kyse siitä? Kirjassa on mm. aukeama jossa tyttö syö kunnon, ja poika kehnon kakaran muonaa.
Kakarankasvattajan käsikirja | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Ystävällisin terveisin kirjastolta!
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kahdesta vuonna 1983 julkaistusta Enid Blytonin alkuperäisideaan perustuvasta sarjakuvasta Viisikko ja inkaveistos sekä Viisikko ja aarrelaiva.
Sarjakuvat on Claude Voilierin romaanin pohjalta tekstittänyt Serge Rosenzweig ja piirtänyt Bernard Duffossé.
Finna-hakupalvelun mukaan sarjakuvat kuuluvat vielä muutaman kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata ne kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi.
Viisikko ja aarrelaiva -sarjakuva Finnassa
Viisikko ja inkaveistos -sarjakuva Finnassa
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
Arsène Houssaeyn teosta Des destinees de l'ame ei ole suomennettu, kuten ei mitään muutakaan hänen tuotannostaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
