Animaatioon kuuluu yleensä liioittelu. Tällä pyritään tekemään katsojaan suurempi vaikutus: Liioitellut ilmeet ja liikkeet tekevät animaation viestistä helposti ymmärrettävän.
Lähteet
https://mainostoimistoluma.fi/blogi/disneyn-perinto-modernissa-animaatiossa-osa-2/
https://animaatiot.com/index.php/2016/07/02/animaation-monta-tekniikkaa/
Lian irrottamiseksi pinnoilta tarvitaan monen tekijän yhteispeliä. Puhdistumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi mainitaan yleensä kemiallinen energia, mekaaninen energia, lämpöenergia ja aika. Mainitut tekijät voivat jossain määrin korvata toisiaan eli jos yhtä vähennetään, toista on lisättävä. Jos esimerkiksi puhdistusainetta on niukalti tai ei lainkaan (jolloin kemiallista energiaa saadaan ainoastaan vedestä) eli kemiallista energiaa puuttuu, sitä voidaan korvata mekaanisella energialla eli hankauksella.
Veden lämpö tehostaa puhdistusaineen toimintaa. Muita lämpötilaan liittyviä positiivisia tekijöitä ovat lian tartuntavoimien heikkeneminen, lian viskositeetin aleneminen, rasvalian sulaminen, pesuliuoksen alustaan tunkeutumisen...
Aaro Hellaakosken aforismi "Vastamäissä mies syntyy, jos syntyy." on peräisin Aitta-lehdessä 10/1928 julkaistusta mietelmäsikermästä Jaakopinpaini : aforismeja menneiltä vuosilta. Jaakopinpaini on mukana myös Hellaakosken kirjallisesta jäämistöstä löytyneessä aforismikokoelmassa Lumipalloja (WSOY, 1955), jonka Kaarlo Marjanen järjesti julkaisukuntoon.
En ole asiantuntija, mutta voisin ajatella, että kyllä on. Vaikka tekoäly vaikuttaa olevan uusi asia, tekoälysovelluksia on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Euroopan parlamentin uutissivulla (2021) on kiteytettynä erilaiset AI (artificial intelligence) tyypit, jotka on jaettu ohjelmistoihin ja "kehollisiin" sovelluksiin. Ohjemistoihin kuuluvat virtuaaliassistentit, kuva-analyysiohjelmistot, hakukoneet sekä puhe- ja kasvojentunnistusjärjestelmät. "Kehollisiin" sovelluksiin puolestaan luetaan robotit, autonomiset autot, droonit ja esineiden internet. Tekoälyllä toimivia sovelluksia käytetään lisäksi muun muassa verkkokaupassa ja -mainonnassa, käännöskoneissa, älykodeissa ja kaupunkien infrastruurissa sekä...
Marcel Aymén kirjat Delphinestä ja Marinettesta, joihin Kippurahännän kertomuksia perustuu, ilmestyivät vuosina 1934–46. Vuonna 1940 ilmestynyt Le mouton sisältää vaivihkaisen viittauksen sotaan, joten lienee sallittua olettaa, että kirjat sijoittuvat suurin piirtein kirjoittamisajankohtaansa. Vastaani ei tullut viitteitä siitä, että meillä televisioitua piirrossarjaa olisi ajantasaistettu tai modernisoitu, joten kaiketikin myös piirrossarjan tapahtumien voisi arvella ajoittuvan 30- ja 40-lukujen vaihteen tienoille. Piirrossarjan visuaalinen toteutus pohjautuu kirjoista 80- ja 90-luvulla otettuihin Claudine ja Robert Sabatierin kuvittamiin uusintapainoksiin.
Planète Jeunesse - Les Contes du Chat Perché (1994) (planete-jeunesse.com)
Valitettavasti emme tunnistaneet etsimääsi laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on Iisalmen suojeluskunnan lippu. Lippu löytyy Kansallisarkiston digitoiduista aineistoista.
Suojeluskuntien lippupiirustuskokoelma. Lippupiirustukset ja niihin liittyvät asiakirjat. 75:2 Iisalmen suojeluskunta.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5747689052&aineistoId=1539124610
Anitasta on tehty kappaleita, Violan lista tässä, kuuntelin näitä, mutta ei tärpännyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Saimme tällaisen ehdotuksen: Voisiko kyseessä olla Renatta-niminen biisi? Sen esitti suomeksi Four cats, levytys jostain 60-luvun alkupuolelta. Sanoissa olisi ainakin samankaltaisuuksia kuin kysyjän aloituksessa.
Finna-haulla löytyi ainakin kolme satu-/kuvakirjaa, jotka sopisivat kuvaukseen:
Setälä, Annikki: Nukkumatin satuja (ensipainos 1955)
Setälä, Annikki: Uusia Nukkumatin satuja (ensip. 1961)
Beskow, Elsa: Vuosisatu (suom. Eila Kivikk'aho; ensimmäinen painos 1984)
Beskowin kirja sisältää saturunon joka kuukaudelle, Setälän kirjassa ilmeisesti on usean sivun mittaisia tarinoita.
Suomen ensimmäiset autosuunnistuskilpailut järjestettiin jo 20-luvun lopulla, ja st-harrastus (suunnistus- ja tarkkuusajo) pääsi meillä hyvään alkuun jo ennen sotia. Suomen mestaruudesta lajissa alettiin virallisesti kilpailla vuonna 1953. Vuonna 1957 ilmestyi Autourheilun kansallisen kilpailulautakunnan kustantamana ensimmäinen suomenkielisen opaskirja aiheesta, Ensio Kivisen Autosuunnistaminen.
Autosuunnistus ei kuitenkaan ole saanut osakseen kovinkaan paljon julkisuutta ja autourheilulajina se on jäänyt verrattain tuntemattomaksi. Suomen moottoriurheilu -teoksen mukaan syynä tähän on paljolti se, että st-ajot ajetaan yleensä öiseen aikaan ja reitti pidetään salaisena lähtöön saakka, minkä vuoksi yleisö ei voi kilpailua...
Juttu "Miltä näyttää naapurissa?" löytyy 6.1. ilmestyneestä lehdestä sivuilta C2-6: "Helsingin Maunulassa taloyhtiön asukkaat järjestivät toisilleen matalan kynnyksen 'asuntomessut', joilla he pääsivät tutustumaan erilaisiin sisustusratkaisuihin ja ihmisiin."
Myös hillassa on runsaasti marjojen säilyvyyttä parantavaa bentsoehappoa. "Lakassa on lisäksi B-ryhmän vitamiineja, useita kivennäisaineita kuten kaliumia, kuparia ja magnesiumia, sekä fenolihappoja ja flavonoideja. Lakassa on runsaasti fenoliyhdisteisiin kuuluvaa ellagihappoa eli ellagitanniinia [..]".
martat.fi. Lakka.
Saatat olla oikeassa. Sergei Prokofjevin oopperan nimi on suomennettu "Rakkaus kolmeen oranssiin" kirjassa "Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos". Kirja perustuu amerikkalaisen D. Ewenin teokseen "Music for millions", ja sen ovat suomeksi toimittaneet Oiva Talvitie ja Kari Rydman. Suomenkielisen version esipuheen on kirjoittanut Kari Rydman.
Blogissaan Rydman kertoo, ettei koskaan tavannut Oiva Talvitietä, jonka suomennoksen hän sai toimitettavakseen. Hän ei ollut tyytyväinen Talvitien suomennokseen ja muokkasi kirjan sisältöä ajantasaisemmaksi. Rydman ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen omalta osaltaan eikä kielentarkastajien kaikkiin ratkaisuihin.
Lähteitä:
Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos (WSOY,...
Jyväskylän kirjastoista voit lainata kausikortteja. Suora linkki kokoelmissa oleviin kausikortteihin: kausikortit | Hakutulokset | Keski-Finna Kausikorttien tietueessa (avaa kausikortin linkki hakunäkymästä) Huomautukset-osiossa näkyy lisätietoa ja mihin lippu antaa pääsyn. Muista tutustua etukäteen kausikorttien käyttösääntöihin! Kausikortteja ei voi varata ennakkoon eikä kausikortin lainaa voi uusia.
Ilmiön - tai oletetun ilmiön - nimi on retrokausaliteetti. Asiaa ovat pohtineet lähinnä filosofit ja fyysikot. Esimerkiksi Huw Price on käsitellyt aihetta teoksessaan Time's Arrow and Archimedes' Point (kirja löytyy mm. Turun yliopiston kirjastosta). Lisää aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelista https://en.wikipedia.org/wiki/Retrocausality
Aarni Krohn on koonnut vuonna 1982 Eliten historiikkivihkosen (Elite: Muistelmia 50 vuoden ajalta) ravintolan 50-vuotisjuhlan kunniaksi, mutta sitä ei näyttäisi olevan saatavilla missään kirjastossa. Sitä on kuitenkin referoitu melko kattavasti alla olevassa Helsingin Sanomien jutussa. Finna.fi:stä löytyy runsaasti esimerkiksi kuvia Eliten ruokalistoista. Eliteä koskevat artikkelit löydät myös Finnasta. Lisäksi Eliten omilla verkkosivuilla on hyvä historiikki ravintolan vaiheista. LähteetHelsingin Sanomat 30.4.2023: Töölössä on ravintola, jonka vapputunnelma kiehtoo yli sukupolvien - "Samppanjaa menee todella paljon" https://www.hs.fi/helsinki/art-2000009539974.htmlFinna.fi: Elite https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ravintolat+...
Kansalliskirjastossa Etusivu | Kansalliskirjasto löytyy käytetyimpien kotimaisten sanomalehtien numeroita mikrofilmeinä. Ainakin Savon Sanomien 80- ja 90-lukujen numeroita on saatavissa luettavaksi lukusaliin mikrofilmeinä, ks. Savon sanomat | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Tässä lisätietoa Kansalliskirjaston kokoelmien käytöstä Aineiston saatavuus ja käyttö | Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto aukioloajat ks. Aukioloajat | Kansalliskirjasto ja asiakaspalvelun yhteystiedot ks. Neuvonta | Kansalliskirjasto.
Runo "Pääskysen herrasväki" sisältyy kirjaan "Lasten aarreaitta. 2" (Gummerus, 1. painos 1952). Kirjassa runon yhteydessä ei ole tekijän nimeä, mutta kirjan alussa mainitaan, että runot on valinnut, mukaillut ja riimitellyt Tauno Karilas. Runo alkaa: "Nyt saapuu rouva Pääskynen!"
