Emme valitettavasti löytäneet etsimäsi laulun nimeä tai tekijää.
Toivottavasti joku vastauksen lukijoista tunnistaa laulun. Tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helmet-haku antaa teoksen
IFRS-standardit. [Osat 1-2] : 1.1.2020 voimassa olevat vaatimukset
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2437338?lang=fin
Olisiko siitä apua?
Lisää teoksia haulla IFRS-standardit
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SIFRS%20standardit__Orightr…
Finna-palvelusta löytyy muun muassa Haaga-Helian aineistoa. Haulla IFRS-standardit löytyy paljon teoksia.
Lopuksi vielä Aalto yliopiston haku: https://primo.aalto.fi/
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään tätä lorua tai laulua. Se voi hyvinkin olla lapsesi keksimä.
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa lorun/laulun, niin vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei
Kyseessä on luultavasti ns. nidetunnuksen loppuosa. Jotkut kirjastot laittavat vieläkin esim. kirjaston leiman tietylle sivulle, jotta kirjan tunnistaa kirjaston kirjaksi vaikka muut tarrat/tunnisteet revitään pois. Se, että kyseessä on ollut juuri sivu 48, on kunnan oma käytäntö.
Hei,
Suomen ensimmäinen lastensuojelulaki säädettiin vasta 1936 ja se tuli voimaan 1.1.1937. Ennen lastensuojelulain säätämistä lastensuojelutoiminta perustui lainsäädännöllisesti ennen kaikkea vaivaishoitoa ja köyhäinhoitoa sääteleviin lakeihin ja asetuksiin (STM). Kuntien vaivaishoito vastasi paikallisesti orpojen ja muiden vailla riittävää hoitoa olleiden lasten huollosta. Lapsen huollon aineksia vaivaishoidossa olivat asuminen, vaatetus ja muu ylläpito sekä kristillinen kasvatus. Lapsen suojelun järjestämiseksi käytettiin lähisukulaisverkostoja ja kummeja, kasvatuskotiin elätehoitoon antamista ja jonkin verran myös ruotuhoitoa. (Timo Harrikari: Lastensuojelun historia)
Vuonna 1879 vahvistetun vaivaishoitoasetuksen mukaisesti kukin...
En löytänyt kirjastoluettelosta Finnasta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… enkä Sukututkimusseuran kirjastosta, http://40.127.105.126/?PBFORMTYPE=01001&DATABASE=1&PROFILESET=Fin&FREET…. En myöskään löytänyt julkaisua Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjasta, mutta verkossa haettavina eivät ole kaikki numerot, https://journal.fi/ssvk/index. Myöskään Genos-julkaisun sisältö ei ole verkossa tutkittavissa ennen vuotta 2013, https://www.genealogia.fi/genos. Samoin on Sukuseurojen keskusliiton julkaisu Sukuviestin laita, https://www.suvut.fi/sukuviesti/
Sukututkimusseuran Sukuhaustakaan en valitettavasti löytänyt mitään, https://sukuhaku.genealogia.fi/...
Pikisilmätyttö-nuotti löytyy nuottijulkaisusta Dallapé-orkesteri (esitt.): Tanssiuutuuksia. Helsinki : Dallapé, 1946. Se on Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmissa. Kaukolainamahdollisuudesta voit kysyä omasta kirjastostasi. Jos lainaaminen ei ole mahdollista, ehkäpä nuotin kopion lähettäminen on. Tässä lisäksi arkiston yhteystiedot: http://www.jazzpoparkisto.net/ .
Pääkirjaston Suuri käsityölehti 2003:4 on lainassa, sivukirjastoissa ko. numeroa näyttäisi olevan vapaana. Saman lehden numerossa 2005:1 on trikoisen imetyspaidan kaavat. Sekin on pääkirjaston lehtiosastolta nyt lainassa, mutta jossakin sivukirjastossa paikalla. Voit varata lehden soittamalla tai käymällä kirjastossa.
Kyllä kirja on suomennettu ja sitä on olemassa yksi kappale myös Oulun kaupunginkirjastossa. Tällä hetkellä kirja on lainassa, mutta sen voi varata.
IHMEIDEN oppikurssi / [suomennos: Pirkko Pelkonen]
Helsinki : Era Nova Publishing ; [s.l.] : Foundation for Inner Peace, 2002 (Juva : WS Bookwell)
Kaikki riippuu siitä, montako nidettä kyseistä kirjaa on varausjärjestelmässä mukana ja miten pitkään ihmiset niitä pitävät. Vaski-kirjastoilla (lähikirjastosi kuuluvat siihen) on tätä kirjaa 47 kappaletta. Jos oletamme, että jokainen pitää lainaansa kuukauden, pitäisi sinun saada ilmoitus alle kahden kuukauden sisällä. En ole itse Vaski-kirjaston käyttäjä, mutta uskoisin, että jos olet varausta tehdessäsi ilmoittanut, mistä kirjastosta haluat sen noutaa, sinulle tulee valitsemallasi tavalla ilmoitus, kun varaus on noudettavissa. Jos haluat tätä tarkempia tietoja, ota yhteyttä suoraan johonkin Vaski-kirjastoon.
Kappalemäärät vaihtelevat paljon eri kirjoilla. Kouvolan kirjaston toimipisteissä saattaa olla joitakin suosituimpia lastenkirjoja jopa 40-50 nidettä yhteensä. Esimerkiksi uusinta Tatu ja Patu -kirjaa on lähes 50 kappaletta. Joitakin aikuisten kaikkein kysytyimpiä romaaneja voi olla 20-30 nidettä, esimerkiksi Enni Mustosen supersuosittua Taiteilijan vaimo -teosta on kolmisenkymmentä kappaletta.
Valitettavasti tällaista tietoa ei ole saatavilla, koska kirjastojen tietokantaan ei kirjata jokaisen taidekirjan sivuilla olevia yksittäisiä taideteoksia. Myöskään yksittäisiä kuvataiteilijoita ei ole mainittu, jos kyseessä on ns. yleisteos eikä tietyn tai tiettyjen taiteilijoiden töille omistettu teos.
HelMet-tietokanta sisältää seitsemän teosta, joissa ainakin käsitellään Georgia O'Keeffen toimintaa. Todennäköisesti hänen töitään löytyy myös ns. yleisteoksista, mutta niiden löytäminen edellyttää suuren taidekirjamäärän läpikäymistä.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannan kokoelmasta löytyy hakusanalla "O'Keeffe, Georgia" 49 osumaa, joista jotkut lienevät samoja kuin HelMet-kokoelman osumat.
Heikki Poroila
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Periaatteessa voimme tarkistaa kirjaston järjestelmästä, onko myöhässä olevasta kirjasta jo lähtenyt ilmoitus. Ennakoilmoitusta emme voi tarkistaa. Viime viikkoina järjestelmässämme on ollut ongelmia. En ole kuullut, että myöhästymisilmoitukset olisivat jääneet pois, mutta ihan mahdotonta se ei ole. Pahoittelen. Valitettavasti meidän ennakkoilmoituksiimme ei aina voi luottaa. Siksi kannattaa itse huolehtia eräpäivistä ja tarkistaa ne Helmetistä tai taskukirjastosta.
Kuntaliitosten takia vanhat nimitykset muuttuvat epävirallisiksi. Nilsiän kunnassa ennen kuntaliitosta asuneet kutsuvat todennäköisesti vielä pitkään itseään nilsiäläisiksi, eivät kuopiolaisiksi, vaikka juridisesti he ovat nyt kuopiolaisia eli Kuopion kaupungin asukkaita. Tällaisiin asioihin on äärimmäisen vaikea vaikuttaa, eikä asiaa ole uskoakseni koskaan yritetty säännellä. Jokainen saa siis kutsua itseään tässä suhteessa sillä nimellä millä haluaa.
Heikki Poroila
Näyttää siltä, että muistamaanne kirjaa ei kukaan tunnista, joten neuvomme kääntymään Lastenkirjainstituutin puoleen https://lastenkirjainstituutti.fi/.
Voisiko kyseessä olla Aili Somersalon kirja Terveyssatuja, josta on ilmestynyt kolme painosta vuosina 1927, 1943 ja 1951?
Myöhemmissä painoksissa on kuvitus, kansikuvakin on erilainen.
Runot ja aforismit ovat jo kirjallisuudenlajina yleensä aika syvällisiä ja pohtivia. Tässä kuitenkin joitakin vinkkejä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivustolla esitellään Timo Salon toimittama Tiedeaforismikirja. Myös esittelystä voi lukea kirjan aforismeja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Pienten_lajien_maailmat_mita_aforismi_ti(130445)
Eeva Kilven uusi Sininen muistikirja (2019) sisältää kustantajan mukaan ajatuksia, päiväkirjamerkintöjä ja aforismin kaltaisia oivalluksia. Sinisen muistikirjan sivut täyttyvät olemassaoloa, rakkautta, luontoa, vanhuutta ja yksinäisyyttä koskevista pohdinnoista.
https://www.wsoy.fi/kirja/eeva-kilpi/sininen-muistikirja/9789510439432
Runot,...
