Kyseessä on Sergei Jeseninin jäähyväisruno До свиданья, друг мой, до свиданья eli Näkemiin, ystäväni, näkemiin. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.Runon suomennos sisältyy esimerkiksi teokseen Neuvostolyriikkaa 2.https://finna.fi/Record/anders.53401?sid=4795366691https://allpoetry.com/-Goodbye,-my-friend,-goodbye-
Kansalliskirjastossa Etusivu | Kansalliskirjasto löytyy käytetyimpien kotimaisten sanomalehtien numeroita mikrofilmeinä. Ainakin Savon Sanomien 80- ja 90-lukujen numeroita on saatavissa luettavaksi lukusaliin mikrofilmeinä, ks. Savon sanomat | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Tässä lisätietoa Kansalliskirjaston kokoelmien käytöstä Aineiston saatavuus ja käyttö | Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto aukioloajat ks. Aukioloajat | Kansalliskirjasto ja asiakaspalvelun yhteystiedot ks. Neuvonta | Kansalliskirjasto.
Runo "Pääskysen herrasväki" sisältyy kirjaan "Lasten aarreaitta. 2" (Gummerus, 1. painos 1952). Kirjassa runon yhteydessä ei ole tekijän nimeä, mutta kirjan alussa mainitaan, että runot on valinnut, mukaillut ja riimitellyt Tauno Karilas. Runo alkaa: "Nyt saapuu rouva Pääskynen!"
Saramagon tuotanto on hyvin laaja ja hänen teoksiaan on käännetty monille kielille. Alkuperäisten teosten läpikäyminen ei ole niiden määrän (ja kielen ) takia mahdollista. Linkki Saramago säätiön luettelointi sivulle. Linkki WordCat hakuun englanninkielisistä teoksista.Kenties säätiöltä voisi tiedustella vastausta kysymykseesi. + 351218 802 040 secretaria@josesaramago.org
Turun tavaratalo -niminen leikkikalu- ja taloustarvikeliike sijaitsi osoitteessa Kauppiaskatu 11 ainakin vuosina 1947 -1949 ÅU:n digitoitujen lehtien mukaan. Ks. Åbo Underrättelser 28.8.1949 ja 24.12.1947. Turun puhelinluetteloiden mukaan yritys toimi tässä osoitteessa itse asiassa vuoteen 1961. Turun puhelinluettelosta v. 1944 ei vielä ollut mitään tietoa kyseisestä liikkeestä ja 1947 puhelinluettelosta liike löytyi. Vuosien 1945-1946 väliltä ei ole tietoa, koska näiden vuosien puhelinluetteloita ei ole säilynyt.Omistaja oli Maija Aaltonen vuosina 1947 -1960. 1961 omistajiksi vaihtuvat Nelly Sorosuo ja Ulla Sjövall. 1962 osoitteeksi vaihtui ensin Kauppiaskatu 13 ja sitten 1964 Brahenkatu 14. Vuoden 1965 omistajana...
Digi- ja väestöviraston Nimipalvelusta voi katsoa kuinka monelle henkilölle on annettu nimeksi Mies eri vuosikymmeninä. Valmis haku tässä linkissä.DVV julkaisee Avoindata.fi-sivustolla elossa olevien Suomen kansalaisten nimien lukumäärät kaksi kertaa vuodessa. Tähän on laskettu myös ulkomailla asuvat henkilöt, jotka ovat edelleen Suomen kansalaisia, joten pelkästään Suomessa asuvista ei ole lukua. Palvelun mukaan Mies-nimisiä henkilöitä on vuoden 2024 elokuussa ollut 91. Valmis haku tässä linkissä (vieritä sivua alas asti).
Pentti Saarikosken suhdetta kieleen tutkinut Leena Kytömäki toteaa: "Saarikoski poikkeaa usein kielen normeista, aina tarkoituksellisesti." Varsinkin vuonna 1960 Parnassossa julkaistussa kolmiosaisessa Suomen kieli ja kirjallisuus -kirjoituksessaan Saarikoski hyökkää voimakkaasti "kielimiehiä" vastaan. Sittemmin Saarikoski muuttui suvaitsevaisemmaksi kielenhuoltoa ja kielenhuoltajia kohtaan; Asiaa tai ei -kirjassaan hän kommentoi muutosta näin: "Minäkin olin 60-luvun alussa sitä mieltä että 'kielimiehiltä kieli poikki', mutta paljossa olen joutunut perääntymään." Välimerkkien käyttö oli kuitenkin se kieliopin alue, jolla hän edelleen kaipasi uudistusta ja siirtymistä "nykyisestä kieliopillisesta välimerkityksestä loogiseen, germaanisesta...
Hei,Juuri olen lukemassa itse näitä. Tässä listaus noista Tweed-kirjaoista. Loppupään kirjat jäivät suomentamatta.1 Double Jeopardy (1982) Kaksoispetos2 Terminal (1984) Kuoleman klinikka3 Cover Story (1985) Peitetarina4 The Janus Man (1987) Kaksikasvoinen mies5 Deadlock (1988) Umpikuja6 The Greek Key (1989) Kreikkalainen kirous7 Shockwave (1990) Hyökyaalto8 Whirlpool (1991) Syöveri9 By Stealth (1992)10 Cross of Fire (1992)11 The Power (1993) Voima12 The Fury (1995)13 The Cauldron (1996)14 Precipice (1995) Kuilu15 The Sisterhood (1997)16 This United State (1998)17 Sinister Tide (1999)18 Rhinoceros (2000)19 The Vorpal Blade (2001)20 The Cell (2002)21 No Mercy (2003)22 Blood Storm (2004)23 The Main Chance (2005)24 The Savage Gorge (2006)
Yhdysvalloissa ensimmäiset maahanmuuttajille tarkoitetut henkisiä kykyjä mittaavat testit oli tarkoitettu ainoastaan kognitiivisten vajavaisuuksien tunnistamiseen. Varsinaiset älykkyystestit aloitettiin vasta myöhemmin. 1900-luvun taitteessa testejä ei vielä tehty lainkaan – tässä vaiheessa amerikkalaiset maahanmuuttoviraomaiset tukeutuivat yhä kallonmittaukseen älyllistä kapasiteettia määriteltäessä.Ensimmäisen älykkyystestin kehitti ranskalainen psykologi Alfred Binet vuonna 1905. Yhdysvaltoihin Binet'n menetelmän toi vähälahjaisten lasten koulun opettajana toiminut Henry H. Goddard 1908. Koska nämä testit edellyttivät kielitaitoa ne eivät soveltuneet maahanmuuttajien testaamiseen; heitä varten tarvittiin nonverbaalinen testaustapa ja...
Niilo Rauhalan runo Rakkauden virta löytyy kokoelmasta Ruoko ja liekki saavat elää (1983).Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45402
Kokoelmasta Stormskärs Maja = Myrskyluodon Maija : 50 sävellystä = 50 musikstycken (Mårtensong 1996) löytyy pianosovitus sävellyksestä. Kosketinsoittimen osuus löytyy myös ainakin sovituksesta kokokelmissa Lauluja mereltä ja muualta (F-Kustannus 2016) ja Lauluja, pianokappaleita, jazzmessusävelmiä, iskelmiä.. (F-Kustannus 2007).
Näiden tietojen perusteella on todennäköistä, että kyseessä on ruskosammakko (Rana temporaria). Suomen sammakkoeläimet ja matelijat -sivustolla (https://www.sammakkolampi.fi/) kerrotaan näin: Ruskosammakko on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Ruskosammakko talvehtii joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa maakoloissa ja kivien alla. Ruskosammakko ei ole kovin nirso elinympäristönsä suhteen, kunhan se löytää päiväksi mukavan varjoisan, ja tarpeeksi kostean piilopaikan. Useimmin ruskosammakoita tapaa puutarhoista, metsistä, niityiltä ja soilta. Ruskosammakko on hämäräaktiivinen eläin, mutta sateen jälkeen se voi liikkua myös päiväsaikaan. Kesällä ruskosammakko on pääasiassa maaeläin, ja silloin se liikkuu...
Voisi hyvinkin olla supikoiran jätös – olkoonkin, että kuvan perusteella asiaa on vaikea ehdottoman varmasti vahvistaa.Tunnistamisessa käytetty lähdeteos:Lars Henrik Olsen, Mikä eläin? : eläinten jäljet ja elintavat
Muurmannin ratana tunnettu rautatie rakennettiin nopealla tahdilla noin kahdessa vuodessa. Rakennustyöt aloitettiin alkuvuonna 1915, ja rata avattiin liikenteelle marraskuussa 1916. Muurmannin rataa oli rakentamassa useita tuhansia suomalaisia, enimmillään rakennustöiden alkuvaiheessa lähes 6000. Suomalaiset toimivat niin kirvesmiehinä kuin lapiotyöntekijöinä. Suomalaisia pidettiin erittäin hyvinä kivityömiehinä. (Engman, Max: Suureen itään, s. 173)Max Engmanin kirjassa Suomalaiset Venäjällä : lähdeopas (Kansallisarkisto 2004) kerrotaan, että Muurmannin radan suomalaisrakentajista on tietoja lähinnä lääninhallitusten passipäiväkirjoissa ja radan rakennushallinnon arkistossa.Muurmannin radasta ja sen rakentamisesta, myös suomalaisista...
Jatkosota alkoi Neuvostoliiton hyökättyä Suomea vastaan 22. kesäkuuta 1941 kello 6.05 aamulla, jolloin Neuvostoliitto aloitti tykistötulituksen Hangon tukikohdasta suomalaisiin kohteisiin saaristossa ja mantereella sekä lentoiskut suomalaisia laivoja vastaan merellä [1].Varsinaiset sotatoimet päättyivät 4.–5. syyskuuta 1944 [2]. Kuitenkin lopullisesti Jatkosota loppui Suomen ja Neuvostoliiton Moskovassa allekirjoittamaan välirauhansopimukseen 19. syyskuuta 1944 [3].Mauno Jokipii: Jatkosodan synty; 1987; s. 585 & 559Hietanen, Silvo ym.: Kansakunta sodassa, 3. osa Kuilun yli; 1992; s. 106https://ruotuvaki.fi/-/jatkosodan-alkamisesta-tasan-80-vuotta
Tässä muutama ehdotus:Andrus Kivirähkin Koiranne alkaa kohta kukkia ja Kun Musti muni mummonShaun Tanin Etäisten esikaupunkien asioita Hannu Hirvosen Pieni neuvokas ankka ja orangin kostoRoald Dahlilta löytyy lyhyitä, hauskoja tarinoita, esimerkiksi teoksessa Nilviöt.Peter Bicshelin novellikokoelma Lastentarinoita.Lyhyitä tarinoita on myös Paula Norosen Yökoulu-sarjassa ja Laura Suomelan ja Väinö Heinosen Säbähamsterit-sarjassa, ne soveltuvat ehkä vähän nuoremmille, mutta niitä voi kokeilla.Vähän erilainen ehdotus on Jenna Kostetin, Karoliina Suoniemen, Anniina Liuksen Pohjolan taruja : Jumalat, sankarit ja myyttiset olennot. Kirjasta löytyy lyhempiä ja pidempiä kiinnostavia juttuja.
Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon johon palautit kirjan. Henkilökunta voi etsiä teosta kirjastosta. Kirjastokortin numero nopeuttaa asian selvittämistä.
Jo mainitsemiesi lisäksi löytyy mm.:
- Aila Meriluoto
- Kullervo Rainio
- Lasse Heikkilä
- Tuomas Anhava
- Pentti Holappa
- Olli-Matti Ronimus
- Tyyne Saastamoinen
- Maila Pylkkänen
- P. Mustapää
- Aaro Hellaakoski
- Juha Mannerkorpi
- Eila Kivikkaho
- Lassi Nummi
- Helvi Juvonen
(Kai Laitinen : Suomen kirjallisuuden historia / Lyriikan modernismi, 1997 s. 467
Voit myös hakea lyyrikoita Vaski-Finna -tietohausta:
Mene Vaski-verkkokirjaston etusivulle (Vaski.Finna.fi)
- Valkoisen palkin, jonka sisällä lukee "Hae kokoelmasta" alapuolella on pieni harmaa palkki, jossa on suurennuslasi ja lukee "Tarkennettu haku", klikkaa sitä.
- Hakuryhmät palkissa on oikealla "Kaikki osumat", klikkaa sitä
- Valitse "Luokitus"
- Vasemmalla olevaan...
