Mahdatteko tarkoittaa humoristista Kaksipolvista trikoota eli juhlavalaa, nimeltään Itsenäinen Suomi 80 vuotta. Se lausuttiin 5.12.1997 kirkonkellojen soiton jälkeen.Sitten seurasi onnittelulaulu Suomi-neidolle. Tämä onnittelulaulu oli tuolloin Sä kasvoit neito kaunoinen.
Juhlavala löytyy osoitteesta http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/1990s/tiedokas197.pdf
Laulun tekijät ovat Sten Carlberg (sävel)ja Rune Andréasson (sanat). Painettuna tai äänitteenä laulua ei näytä olevan suomeksi. Mahdollisuudeksi jää, että laulu on käännetty niissä Bamse-elokuvissa joita on markkinoitu Suomeenkin. Sitä tietopalvelumme ei ikävä kyllä pysty selvittämään. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa elokuvia on kolme: Bamse ja pikku aasi, Bamse ja lentävä matto, ja Bamse peikkometsässä. (Elokuvista käytetään myös nimekkeitä joissa Bamse on suomennettu.)
Ensimmäinen painettiin todennäköisesti vuonna 1543, toinen painos on noin vuosilta 1549-1551, kolmas painos on vuodelta 1559. Kirjasta ei ole säilynyt yhtään kokonaista kappaletta. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria:
http://www.doria.fi/handle/10024/27243
Kirjastokortti on henkilökohtainen, siksi maksutkin tulee hoitaa henkilökohtaisesti. Ymmärrän, että valtakirjalla asian hoitaminen voi tuntua hankalalta. Jos kirjastokortti on olemassa, voisi olla helpompaa pyytää miestänne etsimään kortin ja ilmoittamaan numeron teille. Silloin maksun voisi hoitaa verkkomaksuna. Jos kirjat ovat jo olleet perinnässä, perintälasku on paperinen ja sen voi maksaa kuka tahansa. Jos asia tuntuu kovin hankalalta, myöhästymismaksut voi tietysti jättää odottamaan seuraavaan Suomen vierailuun asti. Jos maksuja kerryttäneet kirjat on palautettu, maksu ei enää nouse eikä kasva korkoa.
Verkkomaksu https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Kyseessä on todennäköisesti jokin tietotekninen virhe, sillä ainakin itse olen saanut sähköpostiin muistutuksia erääntymässä olevista lainoista. Ilmoituksista ei siis ole luovuttu, mutta kaikessa IT-tekniikassa on toki virheiden mahdollisuus ja jos kyse on Oodista lainatusta aineistosta, voi kyse olla jostain käynnistymisongelmista. Näiden muistutusten tarkoitus on helpottaa eräpäivästä huolehtimista, mutta tuskin tavoitteena on saada ihmiset tuudittautumaan kokonaan niiden varaan. Jatkossakin kannattaa ehdottomasti vilkaista lainojensa eräpäiviä myös omatoimisesti, ettei ikäviä yllätyksiä enää tule.
Kun luen kysymystä ja siinä muotoiltua tarvetta, en oikein ymmärrä, mitä hyötyä jostain excel-tyyppisestä laskentaohjelmasta olisi. Sen sijaan kaikki kehittyneet tekstinkäsittelyohjelmat tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä ja muuta vastaavaa niin, että kronologisesti uuden aineiston voi milloin tahansa sijoittaa oikeaan kohtaan. Olen itse pitänyt tällä lailla yllä isohkoa sukutietokantaa, jossa on esiäitien ja -isien kuvia, mutta pääosin tekstiä. Siihen on helppo lisätä tiedot sukulaisten kuolinpäivistä - niitähän ei voi välttää - ja kun iloinen suvun lisääntymistapahtuma on, sekin siirtyy sinne oikeaan kohtaan ongelmitta. Sukupuussa ei sinänsä ole kyse kronologiasta, mutta informaation lisääminen oikeaan...
Hei!
Kyseessä voisi olla Dominique Sigaudin kirja Aavikkoromaani, joka on ilmestynyt suomeksi 2001. Ranskankielinen alkuteos L'Hypothèse du désert on ilmestynyt vuonna 1996. Kirjasammossa kirjaa kuvataan seuraavasti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4530
Täydellistä englantia tuskin puhuu edes suurin osa suomalaisista lääkäreistä, riippuen toki siitä, mikä täydelliseksi lasketaan. Täydellisyyden määrittely on muutenkin aika hankalaa. Äidinkielenään englantia puhuvat saattavat käyttää englannin murteita, joita toisenlaista englantia käyttävät eivät kunnolla ymmärrä.
Yleisesti ottaen voisi ajatella, että englantia todennäköisesti puhuvat erittäin hyvin ne, joiden ammatissa englannin kieli on olennainen ja jatkuvasti tarvittava. Esimerkiksi englanninopettajat luonnollisesti osaavat kaikki englantia, mutta välttämättä kaikilla heilläkään englanti ei ole aivan täydellistä tai äidinkielistä tasoa. Englannin kielen tulkit ovat toinen ryhmä, jonka voisi olettaa osaavan englantia todella hyvin....
Voisiko kyse olla amerikkalaisen feministin Charlotte Perkins-Gilmanin kirjasta Herland. Kirjan alkuteos ilmestyi jo vuonna 1915. Suomeksi se ilmestyi Savukeitaan kustantamana vasta vuonna 2009. Kirja kertoo utopistisesta yhteiskunnasta, jossa asuu vain naisia. Yhteiskunta ei tosin tosin ei ole omalla saarellaan vaan vuorten kätkössä, Amazonilla.
Naisten yhteisö elää omaa elämäänsä ja sen olemassaolosta kerrotaan maailmalla vain epämääräistä huhua. Kolmen tiedemiehen ryhmä lähtee selvittämään, onko salaperäinen yhteiskunta olemassa. Matkaan he lähtevät yhden ryhmään kuuluvan tiedemiehen rakentamalla lentokoneella.
https://kiiltomato.net/charlotte-perkins-gilman-herland/
Yleisten kirjastojen avoimiin paikkoihin on ainakin pääkaupunkiseudulla yleensä useita kymmeniä hakijoita. Näin on varmaan myös muualla maassa suurissa kaupungeissa. Monet pitkäaikaiset sijaiset odottavat vakituista paikkaa monesti useitakin vuosia. Pienemmillä paikkakunnilla tilanne saattaa olla aivan toinen. Tieteellisten kirjastojen avoimia työpaikkoja tulee harvemmin hakuun, joten siellä tilanne näyttäisi hakijan näkökulmasta olevan vieläkin haasteellisempi.
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko tilaisuuden tarjoitus olla avoin kaikille vai onko se suunnattu tietylle määrätellylle ryhmälle. Jos kyse on kaikille avoimesta tilaisuudesta, asia täytyy sopia kyseisen kirjaston kanssa. Helmet-sivulal on kirjastojen yhteystiedot. Yleensä on varminta tiedustella asiaa kirjaston johtajalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jos tilaisuus ei ole avoin yleisölle vaan tarkoitettu omalle ryhmälle, sitä varten voi varata sopivan tilan Varaamo-palvelun kautta. Suurimmat tilat ovat maksullisia, mutta ilmaistilojakin on. Varaamoon täytyy kirjautua Facebook-, Yle- tai Google-tunnuksilla.
https://varaamo.hel.fi/search?date=2019-12-11&purpose=meetings-and-working
H. C. Andersenin Kootut sadut ja tarinat 1-3 (1951, suom. Maila Talvio) on täydellisin suomeksi saatavana oleva Andersenin satujen kokoelma. Ruotsiksi on H. C. Andersen: Sagor och berättelser 1-4 (1955). Molemmat kokoelmat ovat lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Oletin, että tarkoitit kysymykselläsi köysimäistä vyötä. Jos olen ymmärtänyt kysymyksen väärin, lähetä tarkenne. Jumalanpalveluluksessa papit pukeutuvat useimmiten valkoiseen albaan (pitkään mekkomaiseen vaatteeseen). Sen päälle laitetaan liturgisen värin mukainen stoola ja joskus viittamainen kasukka. Albaan liittyy aina köysimäinen vyö, joka sidotaan vetosolmulla. Pappien lisäksi vyötä käyttävät myös ehtoollisavustajat.
https://yle.fi/uutiset/3-10432733
Kyse on todennäköisesti siitä, että Adobe Digital Editionsista on pudonnut pois auktorisointi. Paras ratkaisu on kokeilla poistaa auktorisointi ja sen jälkeen auktorisoida ohjelma uudestaan. Tämä tapahtuu ADE:ssa kohdasta Help > Erase Authorization
Joskus voi käydä niin, että tämä pikakomento ei onnistu, ja silloin poisto täytyy tehdä tietokoneen Käynnistä-valikon kautta. Alla varmuudeksi englanninkieliset ohjeet siihen. Kirja pitäisi ensin poistaa ADE:n näkymästä (mikäli se on auki).
1. Choose Start > Run.
2. In the Open text box, type regedit and then press Enter. The Registry Editor opens.
3. In the left pane of the Registry Editor, locate the following registry key:
HKEY_CURRENT_USER\Software\Adobe\Adept
4. Right-click the...
Espoon kirjastoissa hoidetaan tällä hetkellä vain nopeita digiopastuksia. Pidämme turvavälit, joten opastus on ememmän suullista kuin kädestä pitäen näyttämistä. Pajamme on toiminnassa aikaisintaa elokuussa.
Jos ongelmasi tuntuisi olevan ratkaistavissa melko nopeasti ja melko etäältä neuvoen, voit tulla käymään kirjaston aukioloaikoina. Opastukset onnistuvat parhaiten ma-pe 8:15 - 21:45, la 10:45 - 17:45 ja su 11:15 - 17:45 Kirjasto on auki laajemmilla aukioloajoilla eli omatoiminen kokeilu on mahdollista arkisin jo kello seitsämästä alkaen ja lauantainakin jo klo 8. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto
Opastukseen saattaa joutua jonottamaan jonkin aikaa, koska asiakaspäätteidemme...
Yleistä tietoa lääkkeiden väärinkäytön yleisyydestä löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivulta
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/paihdetutkimus/tutkimustuloksia/laakkeiden-vaarinkaytto
Kannattaakin olla yhteydessä THL:ään, yhteystiedot https://thl.fi/fi/thl/yhteystiedot
Aiheesta on julkaistu melko paljon tietokirjoja. Tässä muutamia poimintoja viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistuista opuksista:
MacDonald, Matthew: Näin kehosi toimii : käyttäjän käsikirja
Virtanen, Riikka: #hyväälovee : paras facktakirja murrosikään
Cox, Lizzie: Pojan kirja (löytyy myös Tytön kirja)
Kekkonen, Joonas: Pakko kysyä : ohjeita seksiin, kasvuun ja seurusteluun Poikien Puhelimesta
Plaisted, C. A.: Poikien jutut (myös Tyttöjen juttuja)
Greenwood, Elinor: 100 % minä
Harris, Robie H.: Nyt puhutaan seksistä : kirja kasvamisesta, ruumiin muutoksista, seksistä ja terveydestä
Hei,
vuosikymmenet Suomessa luettiin Jaakko Nousiaisen kirjaa Suomen poliittinen järjestelmä (WSOY). Tämä kirja sisälsi selkeät perustiedot kysymistäsi asioista. Alan klassikkona kirja on saatavissa varmaan jokaisesta suomalaisesta kirjastosta.
Viimeisen kerran tästä kirjasta on otettu uusi painos vuonna 1998. Ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Kirjassa on osittaisin siis vanhentunut, mutta sen tärkeimmät teemat käsittelevät suomen valtiollisen järjestelmät perusteita, eivätkä nämä tiedot edelleenkään ole ajasta jälkeen jääneitä.
Nousiaisen kirjan jälkeen vastaavia perusteoksia on julkaistu netissä. Eri yliopistojen laitokset ovat tehneet tällaisia perusteoksia.
Helsingin yliopiston verkkokirja: Suomen poliittinen järjestelmä...
