Alkusoinnulla on siinä määrin suuri merkitys Kalevalassa (ja suomalaisessa kansanrunoudessa ylipäänsäkin), että se riittänee selitykseksi kuun ja kullan liitolle – en ainakaan onnistunut löytämään asialle kilpailevaa selitystä tutkimastani Kalevala-kirjallisuudesta.Kirjallisuudentutkimus:alkusointu – Tieteen termipankki
Ilmastotieteen laitos kerää ja tilastoi säähavaintoja Suomesta. Laitoksella on internet-sivuillaan ilmainen Havaintojen lataus -palvelu, jonka avulla saa haluamillaan ehdoilla tietoa valitun paikkakunnan säästä. Ilmainen palvelu kattaa säähavainnot vuodesta 1959 alkaen. Vanhempia tietoja ei ole vielä ehditty digitoida.Vuotta 1959 aiemmat säätiedot ovat saatavilla, mutta ne ovat maksullisia. Maksua perustellaan sillä, että digitoimattoman tiedon käsittely ja etsintä vie aikaa ja vaatii enemmän työtä. Säähavaintoja ja tilastotietoja voi tiedustella Ilmastopalvelun palvelunumerosta 0600 10601 arkisin klo 9-15 (4,06 €/min + pvm) tai sähköpostitse osoitteesta Ilmastopalvelu@fmi.fi. Sähköpostitilauksen käsittelyä nopeuttaa mahdollisimman...
Kyseessä voisi olla Reeta Aarnion Maan kätkemät -sarja. Ensimmäinen osa Maan kätkemät on ilmestynyt vuonna 2008. Seuraavat osat ovat Veden vanki, Virvatulen vartijat ja Tuulien taikuri. LinkkiKirjasampo: Maan kätkemät https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audb522da0-a8e8-4f5e-8d08-f…
Olisiko kyseessä Tapani Baggen Väinö Mujunen -sarja? Linkki Helmet hakutulokseen.Myös Timo Sandbergin Otso Kekki -sarja voisi olla sopiva. Linkki Helmet hakutulokseen.
Etsimäsi Seitsemän meren takana on Itä-Saksassa vuonna 1982 valmistunut Der Prinz hinter den sieben Meeren. Elokuva on esitetty TV2:ssa vuonna 1987.DEFA-Stiftung: Der Prinz hinter den sieben Meeren (lisätietoa ja traileri)
Kyseinen tarina oli arkistrippiä pidempi ns. sunnuntaisarja. Sitä voisi etsiä vuonna 2002 julkaistusta Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985-1995 -albumista, johon sarjan tekijä Bill Watterson on valinnut kokoelman sunnuntaisarjoja. Mikäli kyseistä tarinaa ei löydy tästä albumista, saatavilla on myös neliosainen The complete Calvin and Hobbes -teossarja, jossa on julkaistu kaikki Lassi ja Leevi -sarjat alkukielellä.
Opetushallituksen linjauksen mukaan oppilas opiskelee peruskoulun aikana äidinkielen oppimäärän lisäksi vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen, joista toinen on kotimainen kieli (suomenkielisessä opetuksessa käytännössä ruotsi ja ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Saamenkielisessä perusopetuksessa toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole pakollista. Perusopetuslain tuntijakoasetuksessa todetaan, että jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaan äidinkielenä omaa äidinkieltä, voi opetuksen järjestäjä päättää, miten kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jaetaan. Oppilaalle voidaan siis opettaa toisen kotimaisen kielen sijasta suomen tai...
Voisi hyvinkin olla supikoiran jätös – olkoonkin, että kuvan perusteella asiaa on vaikea ehdottoman varmasti vahvistaa.Tunnistamisessa käytetty lähdeteos:Lars Henrik Olsen, Mikä eläin? : eläinten jäljet ja elintavat
Zohlberg, Vera -nimiseltä tekijältä ei löydy mitään tietoja internetin
hakupalveluista eikä myöskään internetin kautta tavoitettavista eri maiden kirjastojen tietokannoista. Tarkistin myös käytettävissä olevat artikkelitietokannat. Nekään eivät antaneet mitään tulosta antamillasi hakutiedoilla. Onkohan tekijän nimi oikein?
Molemmat kirjat sinun on mahdollista kaukolainata ottamalla yhteyttä sinua lähimpään yleiseen kirjastoon. Ensimmäinen kirja näyttäisi olevan tällä hetkellä paikalla Toijalassa ja toinen Rovaniemellä. Lähimmän kirjastosi kaukopalvelu hankkii teoksen käsiisi.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kaukopalvelun email:
kauko.palvelu@jkl.fi
ja puh:
014-624 433
Miia esiintyi Kustaa Vilkunan Nimikirjan mukaan aikaisemmin Marian rinnalla almanakassa. Suomenkielistä muotoa Miiaa pidetään kuitenkin Mirjamin ja Mirjan kutsumamuotona. Nimen ruotsin- ja tanskankielisestä versiosta, Miasta, sanotaan Stora namnbokenissa, että se on lyhennelmä Maria-nimestä.
Mirjam on Marian hepreankielinen versio. Nimen merkityksestä löytyy useita selityksiä: Vilkunan mukaan merkitys on "toivottu lapsi", Stora namnbokenissa tarjotaan kahta vaihtoehtoa "den bedrövade" (murheellinen) tai "den upphöjda" (korotettu). Mirja on kansanomainen muoto Mirjamista.
Kirjastojen nimikirjoista löytyy vielä paljon muutakin tietoa Maria-nimestä.
Voisiko kyseessä olla vuonna 1945 ilmestynyt Elsa Tervon teos Kartanonrouva ja kulkuri?
Teoksessa on Ruutanon kartano, kartanonrouvana on voimakastahtoinen leski Agnes Örn. Agnesilla on useita hevosia (Jolanda, Norma). Agnes majoittaa kulkurin kalamajalle, rakastuu. Agnesin poika on kaatunut sodassa ja Agnes saa selville, että hänellä on lapsenlapsi.
Kysymäsi kirja on ilmeisesti Tammen 1971 julkaisema Kultapilkkuinen norsu, tekijänä Philippe Fix. Kirja ei kuitenkaan kuulu Tammen kultaiseen kirjastoon.
Mahdatteko tarkoittaa humoristista Kaksipolvista trikoota eli juhlavalaa, nimeltään Itsenäinen Suomi 80 vuotta. Se lausuttiin 5.12.1997 kirkonkellojen soiton jälkeen.Sitten seurasi onnittelulaulu Suomi-neidolle. Tämä onnittelulaulu oli tuolloin Sä kasvoit neito kaunoinen.
Juhlavala löytyy osoitteesta http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/1990s/tiedokas197.pdf
Laulun tekijät ovat Sten Carlberg (sävel)ja Rune Andréasson (sanat). Painettuna tai äänitteenä laulua ei näytä olevan suomeksi. Mahdollisuudeksi jää, että laulu on käännetty niissä Bamse-elokuvissa joita on markkinoitu Suomeenkin. Sitä tietopalvelumme ei ikävä kyllä pysty selvittämään. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa elokuvia on kolme: Bamse ja pikku aasi, Bamse ja lentävä matto, ja Bamse peikkometsässä. (Elokuvista käytetään myös nimekkeitä joissa Bamse on suomennettu.)
Ensimmäinen painettiin todennäköisesti vuonna 1543, toinen painos on noin vuosilta 1549-1551, kolmas painos on vuodelta 1559. Kirjasta ei ole säilynyt yhtään kokonaista kappaletta. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria:
http://www.doria.fi/handle/10024/27243
Kirjastokortti on henkilökohtainen, siksi maksutkin tulee hoitaa henkilökohtaisesti. Ymmärrän, että valtakirjalla asian hoitaminen voi tuntua hankalalta. Jos kirjastokortti on olemassa, voisi olla helpompaa pyytää miestänne etsimään kortin ja ilmoittamaan numeron teille. Silloin maksun voisi hoitaa verkkomaksuna. Jos kirjat ovat jo olleet perinnässä, perintälasku on paperinen ja sen voi maksaa kuka tahansa. Jos asia tuntuu kovin hankalalta, myöhästymismaksut voi tietysti jättää odottamaan seuraavaan Suomen vierailuun asti. Jos maksuja kerryttäneet kirjat on palautettu, maksu ei enää nouse eikä kasva korkoa.
Verkkomaksu https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Kyseessä on todennäköisesti jokin tietotekninen virhe, sillä ainakin itse olen saanut sähköpostiin muistutuksia erääntymässä olevista lainoista. Ilmoituksista ei siis ole luovuttu, mutta kaikessa IT-tekniikassa on toki virheiden mahdollisuus ja jos kyse on Oodista lainatusta aineistosta, voi kyse olla jostain käynnistymisongelmista. Näiden muistutusten tarkoitus on helpottaa eräpäivästä huolehtimista, mutta tuskin tavoitteena on saada ihmiset tuudittautumaan kokonaan niiden varaan. Jatkossakin kannattaa ehdottomasti vilkaista lainojensa eräpäiviä myös omatoimisesti, ettei ikäviä yllätyksiä enää tule.
