Monen ruokalajin ateriat tunnettiin jo antiikin aikana. Esimerkiksi roomalaisilla päivällisillä saatettiin tarjota useita ruokalajeja, joista käytettiin nimitystä prima cena (ensimmäinen ateria), secunda cena (toinen ateria), tertia cena (kolmas ateria) jne., sen mukaan kuinka monta ruokalajia tarjottiin.
Hienot juhla-ateriat ovat läpi vuosisatojen sisältäneet jopa yli kymmenen ruokalajia. Erään tarinan mukaan ensimmäisen menyyn kerrotaan kehittyneen juuri helpottamaan sekä vieraita että juhlien isäntää ottamaan sopivan kokoisia annoksia. Ensimmäisen menyyn kerrotaan olleen käytössä 1500-luvulla erään Braunschweigin herttuan juhlapäivällisellä. Talon keittiömestari oli asettanut isännän lautasen viereen pergamenttiliuskan, johon oli...
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Et tiedä mitä teit..., joka löytyy ainakin kokoelmasta Pohjanpää, Lauri: Valitut runot, WSOY (6.-8.p.)s. 283. Se on myös kokoelmassa Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot, Otava, 1996,s.387.
Runon löytymisestä kuuluu kiitos Raision kaupunginkirjastolle, joka on tallentanut erityisesti antologioissa, mutta myös muualla ilmestyneitä runoja tekijän, nimen ja alkusanojen mukaan kokoelmatietokantaansa. Vaski -tietokanta löytyy osoitteesta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2 Myös Pieksämäen kaupunginkirjasto on tehnyt vastaavaa työtä.Pieksämäen kaupunginkirjaston kokoelmatietokanta http://www.pieksamaki.kirjas.to/
”Ulysses” on ilmestynyt Yrjö Jylhän suomennoksena ”Odysseus” teoksessa ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja” (WSOY, 1933).
Sen sijaan runoa ”The Lady of Shalott” ei ole mitä luultavimmin suomennettu, sillä sitä ei löydy osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta eikä runsaasti runoja sisältävästä Piki-tietokannasta. On pieni mahdollisuus, että suomennos olisi voinut ilmestyä jossakin pienilevikkisessä teoksessa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole siis kuitenkaan suomennettu. Alkuperäinen englanninkielinen runo löytyy osoitteesta http://www.lib.rochester.edu/camelot/shalcomb.htm kahtenakin...
Nancy Mitford on kirjoittanut kirjan: Aurinkokuningas. Ludvig XIV ja Versailles.
Lisäksi Ludvig XIV:sta löytyy tietoja seuraavista historian kirjoista: Grimberg, Carl: Kansojen historia osa 14. WS 1982,
Otavan suuri maailmanhistoria osa 11.O 1985 ja Suuri maailmanhistoria osa 8.KKK 1986.
Kokoelmistamme löytyy avioero-hakusanalla 66 tietoteosta.
Kaikkia on tässä yhteydessä mahdotonta luetella, mutta tässä muutama uudempi ja kotimainen teos aihepiiristä :
Määttä, Kaarina : Avioeron tuska ja helpotus (2002)
Pettilä, Ulla :Eron vaiheet : opas eroaville ja eroavien auttajille (2001)
Lehmusvaara, Lotta :Erossa ja elossa (1996)
Nainen ja ero : kertomuksia parisuhteen päättymisestä (2003)
Monissa terapia/keskustelupiireissä on käytetty myös teosta (käännetty suomeksi 1993 - toinen painos 1996)
Fisher, Bruce : Jälleenrakennus : kun suhteesi päättyy.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo "Syksyllä". Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa Graalin malja (1926). Lisäksi se sisältyy ainakin kokoomateoksiin Valitut runot sekä Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 .
Yrjö Veijolan suomeksi sanoittaman tanskalaisen kansansävelmän Kesälaulun nuotti sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuottijulkaisuihin. Kaikki alla mainitut nuottijulkaisut ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
VirkistysVerson Laulukirja (toim Fiona Tharmaratnam, Musiikki- ja Kulttuurikeskus Verso, 2008)
Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
Suomen kesä : 11 laulua lapsille ja nuorisolle (toim. ja säv. Väinö Raitio, Osakeyhtiö Valistus, 1956)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Väitöskirjatutkija on henkilö, joka tekee aktiivisesti väitöskirjaansa. Väitöskirjan kirjoittaminen on tutkijanuran ensimmäinen askel. Usein näkee käytettävän myös nimityksiä tohtorikoulutettava tai nuorempi tutkija. Tieteentekijöiden liiton mukaan nimikkeen tulisi olla joko väitöskirjatutkija tai nuorempi tutkija.
https://www.acatiimi.fi/6_2017/14.php
Seuraavassa Politiikasta-lehden artikkelissa avataan hyvin yliopiston tutkijahenkilökunnan nimikkeitä:
https://politiikasta.fi/keita-yliopiston-tutkimushenkilokuntaan-kuuluu-ja-mita-he-tekevat-tyokseen/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyy rokotusohjeita. Ohjeiden mukaan pistoskohtaa ei yleensä tarvitse puhdistaa antiseptisella aineella. Jos ihon puhdistaa, pitää antaa antiseptisen aineen kuivua iholla riittävän kauan ennen rokottamista. Esimerkiksi sprii haihtuu parissa minuutissa.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/rokottamisen-vaiheet/rokotustekniikat
Kyse lienee Eino Leinon runosta Tumma, joka päättyy näihin riveihin:
...pannen päivät päälletyksin
niin tulevat kuin menevät,
niin paremmat kuin pahemmat;
päällimmäiseksi paremmat.
Tumma sisältyy Leinon kokoelmaan Helkavirsiä (1903).
Voit lukea koko runon esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1903_helkavirsia_1.xml#h17
http://kaino.kotus.fi/korpushaku/klassikkohaku.xql
Voisiko kyseessä olla Pertti Niemisen suhteellisen tunnettu runo, joka alkaa säkeillä "sinä olet pajulintu, minä paju..."? Runossa ei kuitenkaan mainita tyttöä tai pientä.
Runo löytyy kokoelmista "Tämän maailman läpi" (Otava, 1972) ja "Lue muutosten kirjaa - runot 1956-1972" (Otava, 1979).
Toinen vaihtoehto on Pertti Niemisen runo Hänessä kaikkien lintujen laulu (kokoelmassa Läntiseltä rinteeltä, 1994), joka alkaa:
Tyttö pieni pajulintu,
nurmilintu, västäräkki...
Odysseuksen harharetkiin - paluuseen Troijan sodasta kotiin Ithakaan - kului kymmenen vuotta.
"Helleeneistä ei kukaan kotimatkallaan joutunut niin moniin seikkailuihin kuin Odysseus. Kymmenen pitkää vuotta sankari harhaili merellä ja maalla tuntemattomissa seuduissa ja joutui vaaroihin, joista hän vain ihmeen kautta pelastui."
(Claes Lindskog, Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja)
Homeroksen Odysseian alussa on meneillään kahdeskymmenes vuosi Odysseuksen sotaanlähdöstä, kymmenes vuosi Troijan valloituksesta ja kahdeksas siitä, kun hän joutui Kalypson saarelle.
"[Kalypso] toivoi, että uros ikipäiviksi jäisi hänen luokseen ja unohtaisi Ithakan. Hän lupasi hankkia Odysseukselle ikuisen nuoruuden ja kuolemattomuuden, jos tämä suostuisi...
Vantaan Tikkurilassa on toiminut vuodesta 1972 Tuhattaituri ky, joka tarjoaa monipuolista suutaripalvelua. Laukkujen korjaukset keskittyvät lähinnä matkalaukkuihin. Olisiko tämä etsimänne liike?
Tuhattaiturin yhteystiedot ja aukioloajat on seuraavat: Peltolantie 2, 01300 Vantaa, puh. 09 8233933; Avoinna: 9–17. Kannatta tietenkin ensin soittaa ja kysyä, tekeekö liike tarvitsemanne työn.
Ompelimot.com -sivustolta voi hakea paikkakunnittain ompelimoita. Sivun osoite on http://www.ompelimot.com/paikkakunnat/ .
Romanttisessa jännitysviihteessä yhtyvät jännitysviihteen ja rakkausviihteen tuntomerkit. Jännitysviihteen selkeimpiä lajeja ovat rikos-, vakoilu- ja sotakirjallisuus sekä fantasia- ja tieteiskirjallisuus. Rakkausviihdettä taas ovat mm. ns. tosikertomukset, pornografiset kertomukset ja romanttiset kertomukset, jotka eivät ole kovinkaan realistisia.
Esimerkkeinä rakkausviihteestä lääkäri- ja sairaalaromaanit, herraskartanoromanssit ja pseudohistorialliset tarinat. Tietenkin jo perinteiset sadut sisältävät elementtejä molemmista (vrt. Grimmin sadut mm.)
Jännitysteema tuli mukaan rakkausromaaneihin lähinnä naisen aseman vapautumisen myötä. Uskonto ja muut korkean moralistiset arvot eivät enää riittäneet rakkausromaanin elementeiksi, joten...
Kyseessä saattaisi olla Aulikki Oksasen sanoittama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä
Laulu löytyy äänitteenä ainakin seuraavilta CD-levyiltä:
Teos: Aulikki Oksasen lauluja,[S.l.] : Siboney, p1997, LXCD618 Love Records
Tekijä: Chydenius, Kaj (säv.), Teos: Lautanen Guatemalan verta : lauluja näytelmistä "Saaren vangit" ja "Oma" ,[S.l.] : Siboney, p1990, Love Records LRCD8
Laulun sanat löytyvät seuraavista nuottijulkaisuista:
Tekijä: Chydenius, Kaj (säv.), Teos: Kenen joukoissa seisot? : 10 poliittista laulua / Säveltänyt Kaj Chydenius ; Sanat Matti Rossi, Pentti Saaritsa, Aulikki Oksanen ja Lauri Sipari, ISBN 951-757-376-6
Teos: Naislaulukirja / Toimittanut Merja Hurri, Helsinki : Työväenmusiikki-instituutti, c1985, ISBN 951-95603-5-1
Suomenkielistä kirjallisuutta Espanjan perinnemusiikista on hyvin vähän. Otavan iso musiikkitietosanakirja (osa 2, s. 192) sisältää artikkelin hakusanalla ”Espanja”. Artikkelin alussa on osio ”Kansanmusiikki”. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Englanninkielinen aineisto on lähinnä espanjalaisen perinnemusiikin analyysiin painottunutta.
Espanjan perinnemusiikkia sisältävien CD-levyjen tekstiliitteistä voi myös löytää tietoa, mutta ei juurikaan suomeksi.
Netissä voi tehdä hakuja ”Aalto-kirjastojen aineistonhaku” –sivulla. Vasemman sarakkeen pudotusvalikosta valitaan hakuehto (asiasana, luokka jne.) ja oikeanpuoleiseen kirjoitetaan haluttu hakusana. Aiheestanne voisi hakea seuraavasti:
Hakuehdolla ”asiasana” voi...
Tuija Lehtisellä on hyvin laaja tuotanto eikä siitä ole helppoa poimia mitään ns. pääteoksia. Keskeisten teemojen löytäminenkin lienee tarkoitus olla esitelmän tekijän oma tehtävä, mutta lyhyesti sanottuna Lehtinen kirjoittaa realistisesti nuorten elämästä ja ihmissuhteista. Teokset sijoittuvat yleensä nykyhetkeen ja niinpä ne peilaavat nuorten elämää tämän päivän Suomessa.
Tuija Lehtisen merkitys yhtenä maamme tuotteliaimmista nuortenkirjailijoista on huomattava; aikuisten kirjailijana hän edustaa kevyehköä, naisille suunnattua viihdekirjallisuutta.
www.nuorisokirjailijat.fi -sivustolla Lehtinen kertoo tuotannostaan. Lähdekirjallisuutena voi käyttää mm. seuraavia:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ 2001).
- Heitä luetaan...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on Etelä-Hämeen keskusammattikoulun vuosikertomukset kyseisiltä vuosilta. Vuosikertomuksiin sisältyvät luettelot koulun opettajista ja oppilaista. Aakkosellisessa opettajaluettelossa on vuosittain yli 50 nimeä. Joidenkin opettajien opetusala ilmoitetaan luettelossa, mutta useimpien kohdalla on vain maininta siitä, onko kyseessä yleisaineiden opettaja, työnopettaja vai ammattiaineiden opettaja.
Lisäksi verkossa on luettavissa T. J. Mäkipuron historiikki "Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1946-1972" osoitteessa: https://skydrive.live.com/P.mvc#!/view.aspx/.Public/EHKAK.docx?cid=650e… Historiikissa mainitaan nimeltä useita opettajia. Tietoja muutamista Etelä-Hämeen keskusammattikoulun opettajista löytyy myös...
Sattulan kylän Kiehuvalähde on historiallisen ajan uhrilähde, josta Kanta-Hämeen muinaisjäännösten luettelossa mainitaan löytyneen mm. "kopeekoita ja muitakin rahoja, hopeaa(?)ja neuloja". Lähteen vedellä uskottiin olevan parantavia voimia.
Toivo Kallion Hattulan paikannimiä käsittelevässä teoksessa kerrotaan lähteen nimen perustuvan siihen, että pienistä aukoista pulppuava vesi antaa kiehuvan veden vaikutelman. Mistään lähteeseen liittyvästä tarinasta Kallio ei mainitse.
Kallion mukaan lähteen vettä käytettiin vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä terveysvetenä.
Hattulan lähdekartoituksessa vuonna 2003 lähdettä ei löydetty ja sen arvellaan kuivuneen ojitustöiden seurauksena.
Lähteet:
Mäntylä, Eero: Hattulan historia, 1976.
Kanta-Hämeen...
