Valitettavasti näyttää siltä, että Dave Lindholmin laulua "Pieni ja hento ote" ei ole julkaistu nuottina. Ainakaan sitä ei löydy edes Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja sisältää tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen.
Laulun teksti ja kitarasoinnut kuitenkin löytyvät julkaisusta Biisi 2/82 (Helsinki : Johanna Kustannus, 1982):
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/X%22pieni+ja+hento+ote%22&searchsco…
Junnu Vainion sanoittama kappale "viimeisestä karhusta" on nimeltään Ihminen on tehnyt sen. Tämän Hans van Hemertin Elephant song -nimisen sävelmän ovat suomeksi levyttäneet ainakin Tapio Heinonen ja Pasi Kaunisto. Suomenkielinen versio alkaa sanoin "Karhu, melkein viimeinen / kulkee seuraa etsien".
Tapio Heinosen vuonna 1976 tekemä levytys on saatavissa vastikään julkaistulla kokoelma-CD:llä Kaunein aamuisin : kaikki levytykset 1974-1979 (Rocket, 2009). Pasi Kauniston tulkitsemana kappale löytyy CD-muodossa ainakin laulajan albumeilta Parhaat (Finnlevy, 1989) ja Luonnonlapsi (Fazer, 2001) - nämä kaksi lienevät tosin jo loppuunmyytyjä - sekä kokoelmilta Muistojen 70-luku (Valitut Palat, 2002) ja Tupla Finnhits 3 & 4 (Warner, 2003).
Tällaisia löytyi:
Ma katson kuinka tumma laine liittyy valkeaan.
Käyn kerran niitten matkaan unhon virtaan harmajaan
ja tuudittaudun tuollepuolen ajan.
Aaro Hellaakoski
Kyselen tietä kotiin
niinkuin totisen kilvoittelijan
sydän sitä alati kyselee.
Aaro Hellaakoski
Tuulien soitot on vaienneet,
ympäri soi ikityyneet veet.
Aaro Hellaakoski
terv. Merja Muurto / Turun kaupunginkirjasto
Kirjastot ottavat kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia kirjoja otetaan oikein mielellään, mutta vanhoista, huonokuntoisesta tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa, kun taas pienillä kirjastoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää yhtä paljon erikoisalojen tai harvinaisempien kielten kirjallisuutta. Helsingissä kokoelmaltaan suurimpia kirjastoja ovat Pasilan pääkirjasto, Itäkeskuksen kirjasto, Töölön kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto.
Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit vaikka tuoda ne...
Tällaista listaa ei taida olla olemassa, ei kattavaa eikä laajalevikkisimmistäkään.
Suomen kansallisbibliografia Fennican avulla (http://finna.fi voi löytää kaikki Suomessa joskus julkaistujen lehtien tiedot. Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta (http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html) käy ilmi, että pelkästään vuosina 1771-1890 Suomessa ilmestyi 165 sanomalehteä, aikakauslehdet eivät ole luvussa mukana.
Suurilevikkisimpien sanomalehtien tilastoja vuodesta 1995 löytyy Tilastokeskuksen Internet-sivuilta:
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kulttuuri.html#aikakausle…
Sivuilta löytyy myös tilastoja sanoma- ja aikakauslehtien määristä vuodesta 1980. Tilastokeskuksen Joukkoviestimet-julkaisusta (ilmestynyt...
Julkaistusta aineistosta ei löytynyt tietoa kyseisestä suvusta; tarkastettu kirjastossamme olevista sukukirjoista, -hakemistoista tai aateliskalentereista (Suomen tai Ruotsin). Saksalaisten sukunimien Internet-sivulta ei myöskään löytynyt nimeä (ks. esim. http://de.wikipedia.org/wiki/Deutscher_Familienname , http://home.foni.net/~adelsforschung/faq1.htm )
Suomen Sukututkimusseuran sivuilla on luettelo tutkituista suvuista:
http://genealogia.fi/linktoold/sukututk/frames.php?type=2&kieli=fi
Sen mukaan sukua ei ole tutkittu Suomessa.
Kannattaa vielä kysellä sukututkijoiden keskustelupalstoilta; esimerkiksi Makupalojen Sukututkimussivuilla on linkkejä keskustelupalstoille:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=ccdabfd7-0056-4ea4-...
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -kirjan mukaan hyväkuntoinen 25-penninen on arvoltaan noin euron, lyöntikiiltoinen ja virheetön kolikko voi olla arvoltaan n. 13 euroa.
Elokuva on Bound by honor (suom. Samaa verta). Elokuva tunnetaan myös nimellä Blood in... blood out. Ohjaaja on Taylord Hackford. Löydät elokuvasta enemmän tietoa (mm. juoniselostuksen) Internet Movie Databasesta, jonka osoite on http://us.imdb.com/.
Plussan teille jo antama Martti Kainulaisen ”Kaijan kirja - kertomus afasiasta” (Kirjayhtymä, 1992) vaikuttaa ihan hyvältä löydöltä. Muistelmat on kirjoitettu afasiapotilaan omaisen (aviomiehen) näkökulmasta. Saatteessa hän kirjoittaa, että omaisia tarvitaan usein pitämään afasiapotilaiden puolia. Rohkaisevasta näkökulmasta kertoo takakansiteksti: ”Kaijan kirja kuvaa sisukasta naista, perusäitiä, joka ei suostu sopeutumaan sairaaksi. Hän ei ole tapaus vaan ihminen joka haluaa itselleen kielen ja kontaktit”.
Muita afasia-aiheisia muistelmia ja romaaneja:
1) J. Bernlef: Förmörkelse (Norstedt, 1996). Romaani afasiasta.
2) Ingrid TROPP ERBLAD: Katt börjar på S - en berättelse om orden och hur det känns att förlora dem (LT, 1982)....
Helsingin seudun kirjastoista ei näytä löytyvän Åke Lindmanin Harjunpää ja kiusantekijät -elokuvaa. Helsingin seudulla sitä on saatavilla äänikirjana ja alkuperäisenä Matti Yrjänä Joensuun romaanina.
www.helmet.fi
- Elokuvan on aikanaan julkaissut videolla BTJ kirjastopalvelu.
Videokasettia on saatavilla muista Suomen kirjastoista. Esim. Tampere tai Hämeenlinna.
Kysykää elokuvaa kaukolainaksi lähimmästä Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Runo kuuluu tarkalleen. "Mitäpä sanoa nyt enää. Koko sydämeni on tullut jo ulos suusta". Se on ilmestynyt kokoelmassa "Jos suru savuaisi" (1968) ja löytyy myös valikoimasta "Runoja 1956-1977" (1980) sekä Mannerin kootuista runoista "Kirkas, hämärä, kirkas" (1999).
Suomen sanojen alkuperän mukaan:
Sana tiitinen on Keski-Pohjanmaan ja Peräpohjan murteissa tarkoittanut tiaista tai muuta pikkulintua eli samaa kuin tiitiäinen. Sana on onomatopoettinen eli linnun tiitii ääntä jäljittelevä.
(Suomen sanojen alkuperä R-Ö, Helsinki SKS, 2000)
Sukunimet-kirjan mukaan:
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta.
(Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja...
Selvittely kannattaa aloittaa isän kantakortista, jollainen on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelleesta. Kantakortista käy ilmi ylennykset, palkitsemiset, rangaistukset, joukko-osastot, koulutus sekä sotavuosien osalta myös taistelupaikat. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa, jonka sivuilla on tilausohjeet:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Aivan kuvatun kaltaista kirjaa taisteluissa olleista ei taida löytyä. Sotien jälkeen on laadittu erilaisia paikkakuntakohtaisia veteraanimatrikkeleita, joukko-osastohistoriikkeja ja vastaavia joista voi löytyä tietoja tietyn taistelun osanottajista. Monesta suuremmasta taistelustakin on oma historiateoksensa. Lisäksi 1970-1980 -luvuilla julkaistiin laaja...
Voisiko kyseessä olla ns. kassinajo talvella 1915-16 välillä Kantalahti-Rovaniemi?
Kassinajoksi sanottiin venäläisten ympärysvalloilta saamien sotatarvikkeiden hevoskuljetusta suomalaisten voimin Kantalahden (Kannanlahden) asemalta Sallaan (Kuolajärvelle) ja sieltä toisella hevoskyydillä Rovaniemelle (ja edelleen rautateitse Suomen alueen kautta Pietariin ja Venäjän rintamille).
Hanketta varten perustettiin oma organisaatio, nimeltään
Valtion tavarankuljetus Kantalahti-Rovaniemi.
Suomalaisia hevosia oli kuljetusta hoitamassa eri lähteiden mukaan parhaimmillaan 1000-2000, suurin osa Sallasta ja Kemijärveltä, mutta myös kauempaa. Urakka kesti marras-joulukuun vaihteesta 1915 huhtikuun loppuun 1916. Palkkoja ja korvauksia pidettiin "hyvin...
Nimi Albert on lyhentynyt saksan Adalbert-nimestä. Adalbert on muodostunut muinaissaksan sanoista "adal" (aatelinen) ja "bert" (loistava, kuuluisa), joten nimi Albert voidaan tulkita tarkoittavan "aateluudella loistavaa".
Lisätietoa nimestä löytyy Kustaa Vilkunan "Etunimet" -kirjasta ja myös muista etunimikirjoita, kuten Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja" -teoksesta(WSOY, c1997). Molempia mainittuja teoksia on käytetty tämän vastauksen pohjana.
Kuudennusmiehet (ruots. sexmän) toimivat Ruotsi-Suomessa 1400-1860 pitäjäkokouksen valitsemina luottamusmiehinä. "Tehtävänä oli valvoa kirkon ja pappilan kuntoa sekä osallistua kirkkoraadin jäseninä järjestyksen ylläpitoon seurakunnassa; seurakunnan johdossa heillä oli pappien rinnalla johtava asema." (Uusi tietosanakirja, 1966)
'74-'75 on amerikkalaisen Connells-yhtyeen yhtyeen hitti keväältä 1993. Kappaleen tekijä on Mike Connell ja se julkaistiin heidän albumillaan Ring (1993).
Lähteet:
Kappalehaku: http://www.fono.fi/
Connellsien kotisivu: http://www.theconnells.com/
Katso '74-'75-musiikkivideo YouTubessa: http://www.youtube.com/watch?v=l-ITv4OBV9c
Connellsien Ring-albumin saatavuus Jyväskylän seudun kirjastoista:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=avlib&previd=fullt&celi=38903&doci=15…
Käyttämissäni lähteissä ei mainita, että Alexei Apostol olisi itse rakentanut viuluja. Niissä ei myöskään mainita, kenen rakentamia viuluja hänen liikkeessään myytiin.
Kylkirauta-lehden artikkelissa (2006, nro 2, s. 26-27) Alexei Apostol : Suomen ensimmäinen ylikapellimestari Matti Orlamo kertoo Apostolin elämäntarinan. Tämä artikkeli löytyy myös verkosta (http://www.kadettikunta.fi/pdf/Kylkirauta206.pdf).
Rauno Niemisen kirjassa Soitinrakentajia Suomesta (Suomen kotiteollisuusmuseo, 1995, 19 s.) Alexei Apostolista kerrotaan puhallinsoittimien yhteydessä, s. 9: "Alexei Apostol (1866-1927) perusti Helsinkiin torvisoitintehtaan vuonna 1903 ja pianotehdas Apollon 1919... Apostolin tehtaalla rakennettiin torvet kokonaan itse." Samassa...
Helsingin kaupungin myöntämä erityisuimakortti on tarkoitettu vain helsinkiläisille (http://www.hel.fi/wps/portal/Liikuntavirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…).
Vantaan kaupungilla on vastaava kortti, jota myönnetään myös ulkopaikkakuntalaisille (http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;565;1538;50861). Vantaan kortin hinta on 45€. Reuma antaa oikeuden hakea korttia.
Tampereen kaupungin katukyltit olivat 1800-luvulla suomen- ja ruotsinkielisiä. Helmikuun manifestista 1899 alkaneiden venäläistämistoimien myötä määrättiin vuonna 1903, että maamme kaupunkien katukylttien tuli olla kolmikielisiä, ylinnä kadunnimi venäjäksi, keskellä suomeksi ja alinna ruotsiksi. Venäjänkieliset nimet poistettiin vuonna 1917 ja ruotsinkieliset vuonna 1920 - 7.4.1920 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimikilvet oli uusittava ja tehtävä ne yksinomaan suomenkielisiksi. Vuonna 1933 Tampereen Aitosuomalainen Kerho ehdotti kaupungin vierasperäisten kadunnimien muuttamista suomalaisiksi, ja kaupunginhallitus asetti komitean valmistamaan ehdotusta kaupungin katujen sekä yleisten paikkojen nimien tarkistamiseksi. Päätös "...
