Laulun ovat levyttäneet myös Marica (1977), Satu ja Vaahtopäät (1994), Arja Havakka (2002) ja Sinitaivas (2014).[
Laulusta on kaksi muuta suomenkielistä versiota: Tuula Amberlan esittämä ”Korppi” (1992) ja Emma Salokosken ”Miksi sä meet” (2005). Wikipedia
Kävin läpi kaikki Liisa Laukkarisen runokokoelmat, mutta kysymääsi runoa ei osunut niistä silmiin. On mahdollista, että runo olisi ilmestynyt jossakin runoantologiassa, lehdessä tai muussa julkaisussa tai että runo ei olisikaan Laukkarisen vaan jonkun toisen.
Laitan kysymyksesi kirjastojen tietopalvelun postituslistalle, jos joku siellä oleva tunnistaisi runon. Ilmoittelen sinulle, jos saan selvyyttä asiaan.
Lisäys: Runo löytyy kokoelmasta "Lapsen matka maailmaan" (1979) sivultya 82 sekä antologiasta "Parantava runo" (1985). Runo oli jotenkin jäänyt minulta huomaamatta kokoelmaa selaillessani.
Kirjaston niksikirjoja selaamalla löytyi muutamia ohjeita:
"Sekoita saman verran vehnäjauhoja, suolaa ja väkiviinaetikkaa tasaiseksi tahnaksi. Levitä tahnaa metalliesineille, jätä kuivumaan ja pyyhi pois puhtaalla kuivalla liinalla."
"Hankaa ammoniakki- ja suolaliuoksella. Suojaa kädet aina ammoniakilta."
"Sekoita vettä, suolaa ja 10-prosenttista ammoniakkivettä huolellisesti, kostutta liina seoksessa ja hankaa patina pois. Kiillota esine liitujauheella"
Ja vielä netin keskustelupalstalta:
"Kuparille ja muille metalleille kiilloitukseen ja hpettumien poistoon sopii tahna, jonka saa tehtyä vedestä ja tuhkasta. Tuhkasta ja vedestä tehdään tahnamainen massa, tuota massaa sitten riepuun ja ei kun hankaamaan. Kannattaa käyttää tuhkaaa, jossa...
Mielikuva Esa Saarion esittämästä Pöllö huu huu huu -laulusta on aivan oikea. Hän on levyttänyt kappaleen vuonna 1962.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=p%c3%b6ll%c3%b6+huu&ID=…
Ainakaan katsomistani sukunimikirjoista ei nimeä Huusansaari löytynyt. Sen sijaan niistä löytyy mm. nimi Huusari, jonka kerrotaan tarkoittavan "parantajaa, lääkitsijää, huuslaakaria", joka puolestaan on johdettu pääasiassa hevosen lääkitsemistä merkitsevästä sanasta huusata (Sukunimet, 2000). Lisää huusata-sanan merkityksestä voit lukea esim. Suomen murteiden sanakirjasta (1994).
Sukunimet-teoksen mukaan ruotsinpyhtääläinen Huusarinsaari on saanut nimensä Huusaari-nimisen muonamiehen mukaan.
Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ nimipalvelun mukaan Huusansaarta ei esiinny sukunimenä enää kovinkaan monella suomalaisella.
Koska sukunimikirjoista ei ole apua, kannattaa tutustua Asikkalan ja erityisesti Kurhilan...
Tonttujen jouluyön tuntemattomaksi jääneen suomenkielisen tekstin laatijan sanavalintojen perusteita voi vain arvailla, mutta kun kyseessä on sentään joululaulu, rohkenisin ehdottaa, että ehdotetuista tulkinnoista viattomampi on parempi ja liemi pikemminkin paistin lientä kuin ilolientä. Lisäksi, vaikka laulun tontut tulevat hieman epäilyttävistä oloista sillan alta, jouluruokaa laulussa tarjoilee "kunnon väki", joten mistään juomingeista tuskin on kyse.
Suomen laissa ei ole kumpaakaan termiä, vaan lakiteksti puhuu vastaavasta toimittajasta. Niissä lehdissä, joilla on nimettä päätoimittaja, hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Suurimmissa lehdissä voi olla useampia päätoimittajia, joista yhtä kutsutaan vastaavaksi päätoimittajaksi. Näissä tapauksissa hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Monen päätoimittajan toimituksilla on muilla päätoimittajilla yleensä tehtäväkenttää kuvaava nimi kuten "artikkelipäätoimittaja" tai "uutispäätoimittaja". Myös varapäätoimittajia on olemassa. Vastaava toimittaja on se henkilö, joka on juridisesti vastuussa lehden julkaisemasta aineistosta ja informaatiosta.
Heikki Poroila
Suomalaisia harvinaisempia kuuta tarkoittavia nimiä ovat Kuutamo, Kuutar ja Kuunsäde.
Jos laajennetaan muihin kieliin, alkaa nimistöä jo löytyä enemmän. Ja jos vielä otetaan muidenkin planeettojen kuut mukaan, alkaa valinnanvaraa olla jo aika paljon (Janus, Helene, Larissa, jne.).
Netissä on lukuisia erilaisia englanninkielisiä nimisivustoja, joihin kannattaa tutustua. Tässä muutama esimerkki:
http://www.meaning-of-names.com/search/index.asp?nm=moon&stype=1
https://nameberry.com/list/685/names-that-mean-moon?all=1
https://www.momjunction.com/articles/baby-names-that-mean-moon_00395982/
https://www.babycentre.co.uk/a25005337/baby-names-inspired-by-the-solar…
Muut lähteet:
https://lapsennimi.com/luontonimet/
https...
Löydät nuotit vaikkapa Suuresta toivelaulukirjasta (16). Nettisivuilla ei laulun nuotteja taida olla.
Kappaleen R-A-K-A-S on säveltänyt Jukka Kuoppamäki ja sanoittanut Chrisse Johansson. Vuonna 1976 sen ovat äänittäneet Tapani Kansa ja Jarmo Kalke - sen jälkeen monet muutkin.
Lähde: Suomalaisten äänilevyjen tietokanta: http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirja vuodelta 1989 ei tunne Serina-nimeä, mutta saman kirjoittajan teoksessa Suuri etunimikirja vuodelta 1999 mainitaan nimen Serena kohdalla, että sen rinnakkaismuoto on Serina. Nimi tarkoittaa latinaksi selkeää, tyyntä, kirkasta, levollista. Kirkollisen perinteen mukaan Serena oli marttyyrineito Spoletosta Italiasta noin vuodelta 290 (muistopäivä 16.8. tai 30.1.)
HelMet- kirjastojen tai muiden yleisten kirjastojen kokoelmista Elämänmeno löytyy ainoastaan videona.
http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=el%C3%A4m%C3%A4nmeno&searchscope=9…
YLE:n tallennemyynnin sivuiltakaan ei löytynyt tietoa, että elokuva olisi julkaistu dvd-levynä; myynnissä on vain video.
http://yle.fi/tallennemyynti/
YLE:n Muistikuvaputki-sivujen Rouva Ruutu kertoi kesällä 2008 näin: Åke Lindmanin ohjaama Elämänmeno (1978) on julkaistu vain kirjastojen käyttöön tarkoitettuna tallennepalvelun vhs-kasettina. Dvd-julkaisu saadaan toivottavasti lähivuosina.
http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/vastatuuleen-ja-elamanmeno
Fennicasta (Suomen kansallisbibliografiasta) löytyi tämä 26 kirjan luettelo:
Absurdin suurvalta : elämää neuvostojärjestelmässä / Lauri Vahtre ; [suomentanut Turun yliopiston viron kielen opiskelijoiden käännöstyöryhmä: Anna-Maria Rantanen ... et al.]. 2010
Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus : rikosromaani vanhasta Tallinnasta / Indrek Hargla ; suom. Jouko Vanhanen. 2011
Atarma : elämäni Siperiassa / Ronald Rüütel ; [suomennos: Arvi ja Outi Tamminen]. 2010
Epätavallinen ja uhkaava luonto / [Mehis Heinsaar ; suomentanut Hannu Oittinen ; kuvittanut Priit Pärn]. 2011
Et ole yksin. VIII / Luule Viilma ; [suomentanut Mare Muhonen]. 2010
Hopeinen aarrearkku : salaseura Divarin toinen tapaus / Mika Keränen ; suomentanut Kaisu...
Hotelli Ilves on 63 metriä korkea (sitä kyllä aiotaan korottaa 80 metriin, joka on vasta ehdotus, ei hyväksytty).
Näsinneulan korkeus on 134,5 metriä ja Teiskon tv-maston jopa 325 metriä, en osaisi nimittää noita kahta viimeistä rakennuksiksi.
Radisosn SAS rakennetaan rautatieaseman lähelle, suunnitelma on jo hyväksytty, ja tämän hotellin korkeudeksi tulee 76 metriä, ohittaa siis nykyisen Ilveksen.
Suunnitteilla, mutta ei hyväksyttynä, on myös hotelli Tähtitorni Rautaharkkoon, sen korkeudeksi tulisi 141 metriä!
Suunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty.
Näitä tietoja löytyy hyvin Googlesta http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakulaatikkoon "tampereen korkein rakennus".
Helsingin Yliopiston kirjaston pätevä henkilökunta kehottaa käyttämään kirjoittamisesta ja kirjoituksen historiasta hakutermiä "kirjoitusjärjestelmät", englanniksi "writing sytems" tai sitten yhdistämällä kieli ja kirjoittaminen, esim. kiinan kieli - kirjoittaminen.
Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta, esim "The world´s writing systems", "Handbook of scripts and alphabets" ja "The Blackwell encyclopedia of writing systems". Kaikki edellämainitut löytyy Helkasta.
Hei,
kysymiesi käsitteidenm määrittelyjä haimme uusimmista viranomaisteksteistä.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=364731&lan=FI
löytyy seuraava teksti yhdyskuntarakenteesta:
Yhdyskuntarakenne on kokonaisuus eri toiminnoista, joita yhdistävät liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on alueidenkäytön suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita. Ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhdyskuntarakenne on tärkeä, sillä hajanainen rakenne hankaloittaa yhdyskuntien toimivuutta.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN sivulla http://www.tem.fi/?s=2149
löytyy seuraava teksti aluepolitiikasta, jossa aluerakenne mukana
Kansallisen aluepolitiikan tavoitteena on alueiden kansallisen ja...
Toista osaa kysellään myös trilogian ensimmäisen osan kustantaneen Nemon Facebook-sivulla. Kustantaja on vastannut kesäkuussa, että "Toivottavasti Liekkiin saadaan jatkoa myös suomeksi. Tällä hetkellä käännöstä harkitaan". Eli vielä ei tiedetä.
http://www.nemokustannus.fi/fi/nemo-kustannus-yhteystiedot.html
Tapio Nousiaisen runokokoelmista saattaisi löytyä hakemanne runo, jossa elämää on verrattu räsymattoon mustine ja värikkäine raitoineen. Nousiainen on julkaissut mm. seuraavat runokokoelmat: Valitut runot, 1981, Kultaa ja multaa, 1976, Sineä ja savea, 1976 sekä teoksen Leipää ja suolaa - kolme psalmien kirjaa, 1988.
Uuteen ajanlaskuun siirryttiin maassamme v. 1753 siten että helmikuun 17 päivästä hypättiin suoraan maaliskuun ensimmäiseen päivään. Juliaaninen kalenteri oli siis tuolloin 11 päivää jäljessä gregoriaanisesta.
Itse asiassa kyseessä ei tuolloin vielä ollut varsinainen gregoriaaninen kalenteri, vaan juliaanisen paranneltu
versio, joka esim. pääsiäisen ajankohdan laskemisessa noudatteli omia sääntöjään. Niinpä Suomen suuriruhtinasmaassa vielä v. 1845 vietettiin pääsiäistä eri aikaan kuin kaikissa muissa kristityissä maissa. Täydellisesti gregoriaaniseen kalenteriin siirryttiin vasta vuoden 1869 alussa. Juliaaninen kalenteri tuli maassamme viralliseen käyttöön sitä mukaa kun kirkko vakiinnutti asemansa 1100-luvulta alkaen. Kalenterilla oli...
Kirjaston lehtiosastolla on Tekniikan maailman numero 8/77. Sitä ei voi lainata, mutta kopion siitä kyllä saa. Sen sijaan varsinaisia piirustuksia, joita lehden ilmestymisaikaan on ilmeisesti voinut tilata TM:sta, ei kirjastossa ole. Netistä löytyi suomalainen osoite, missä on juttua tällaisen veneen rakentamisesta. Se on osoitteessa: www.lannevesi.net/pursiseura. Vaneriveneiden rakentamisesta kirjastossa on pari Kai Osaran kirjaa:” Vaneriveneitä rakentamaan ” ja ”Uusi jokaisen kilpavene Vesimäkärä”.
