Liikennelentokoneissa on yleensä kaksi niin kutsuttua mustaa laatikkoa eli lentotietotallenninta. Niistä toinen tallentaa ohjaamossa käytyä keskustelua, toinen taas tietoja mm. lentokoneen asennosta, nopeudesta ja korkeudesta. Puhekielisestä nimestään huolimatta laitteet eivät ole mustia, vaan kirkasvärisiä. Niitä ympäröi kuori, jonka tarkoitus on suojata sisältö sekä iskuilta, kuumuudelta että paineelta. Mustat laatikot selviytyvätkin usein onnettomuuksista, ja niiden sisältämät tiedot auttavat selvittämään tapahtuneen syytä.
Täysin tuhoutumattomia nekään eivät silti ole. Monissa lento-onnettomuuksissa myös lentotietotallentimet ovat joko tuhoutuneet tai vaurioituneet käyttökelvottomiksi. Tärkeämpi syy sille, että koko lentokonetta ei...
Pakastimen keskimääräinen kulutus on 0,5–1,5 kWh/vrk. Kulutus vaihtelee laitteen iän, tilavuuden ja energialuokan mukaan.
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea, kun tietää laitteen teho (watti, W) ja laitteen käyttöaika (h).
Käytän esimerkkinä kasvikuivuria, jonka teho on 700 W. Jos sitä käyttää neljä tuntia, niin energiankulutus on 2,8 kWh/vrk. Kun verrataan vuorokauden aikana kulunutta energiaa pakastimeen, niin tämä kasvikuivuri kuluttaa enemmän. Toisena esimerkkinä on kasvikuivuri jonka teho on 250 W. Neljän tunnin käytön jälkeen sen energiankulutus on 1 kWh/vrk.
Pakastin kuluttaa vuodessa 273–474 kWh. Kasvikuivuri kuluttaa 365–1000 kWh vuodessa, jos sitä käyttää päivittäin. Tästä näkökulmasta pakastin kuluttaa...
Lähin tähti on oma Aurinkomme. Seuraavaksi lähin tähti on Proxima Centauri, noin 4,2 valovuoden päässä. Proxima Centauri on viileän punainen kääpiötähti, joka kuuluu Alfa Centaurin järjestelmään ja on sen kolmas tähti.
Läheisten tähtien etäisyydet saadaan selville trigonometrisesti käyttämällä kolmion kantana Maan radan sädettä eli astronomista yksikköä. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (AU) on pituuden yksikkö, jota käytetään aurinkokunnan etäisyyksiä ilmoitettaessa. Maan radan isoakselin puolikas eli keskietäisyys Auringosta on yksi astronominen yksikkö. Sen suuruus on 149 597 870 km.
Lähteet:
Garlick, Mark A., Tähtitiede - kiehtova maailmankaikkeus, Helsinki 2006.
Tähtitieteellinen yhdistys URSA:n verkkosivut
https://...
Monissa kulttuureissa on ennen vanhaan uskottu että painajaisunia ovat aiheuttaneet nukkuvia ihmisiä kiusaavat henkiolennot, painajaiset. Skandinaavisen ja germaanisen kulttuurin alueella, ja siis esim. ruotsin kielessä tuollaisia olentoja on voitu kutsua nimityksellä "mara", suomessa nimellä painajainen. Suomalaiseen sanastoon mara lienee levinnyt juuri ruotsin ja skandinaavisen kulttuurin alueelta.
Usein Mara-olentojen ymmärrettiin olevan naispuolisia kiusanhenkiä, jotka pystyivät pujottautumaan esim. oksan- tai avaimenrei'istä sisään nukkuvien ihmisten luo. Mara-henki saattoi asettua nukkuvan ihmisen päälle ja aiheuttaa tälle näin ahdistavia painajaisia tai myös fyysistä pahoinvointia. Joissakin tarinoissa mara saattoi päivisin olla...
Suomessa kasvavista puulajeista löytyy kyllä kirjoja HelMet-haun avulla osoitteessa http://www.helmet.fi. Valitse aihehaku: puulajit, rajaa hakua pudotusvalikosta aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi. Kirjasssa "Suomalaisia puulajipuistoja" on esimerkiksi kerrottu arboretumeista ja listattu niissä kasvavia, harvinaisiakin puita. Kokeile myös aihehakuja jalopuut, lehtipuut, havupuut.
Kannattaa käydä myös Dendrologian seuran sivuilla osoitteessa http://www.dendrologianseura.fi
Runo kuuluu tarkalleen. "Mitäpä sanoa nyt enää. Koko sydämeni on tullut jo ulos suusta". Se on ilmestynyt kokoelmassa "Jos suru savuaisi" (1968) ja löytyy myös valikoimasta "Runoja 1956-1977" (1980) sekä Mannerin kootuista runoista "Kirkas, hämärä, kirkas" (1999).
Uskotun miehen pätevyydestä ja vastuusta on meiltä kysytty aiemminkin: Perunkirjoitusvelvollisten on valittava perunkirjoitusta varten kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan. Heille ei ole laissa asetettu pätevyys- tai esteettömyysvaatimuksia. Perunkirjoitus kannattaa kuitenkin teettää ammattitaitoisilla henkilöillä: heidän tulisi osata arvioida varallisuutta objektiivisesti eikä ole hyvä, jos he ovat jäävejä, koska jälkeenpäin voidaan arvioida perukirjaa jääviyden perusteella epäluotettavaksi. Osaamattomasta toiminnasta saattaa aiheutua ongelmia omaisuutta myytäessä. Jos perukirja on laadittu ammattitaidottomasti, osakkaat voivat joutua maksamaan turhan suuria perintöveroja.
Tietoa aiheesta...
Puolustusvoimien kotisivulta
http://www.mil.fi
löytyy perustietoa kohdasta myös historiikki osio, josta käy ilmi seuraavaa:
Vuonna 1950 näki päivänvalon uusi asevelvollisuuslaki, joka jäi voimaan pienin muutoksin 1980-luvulle asti. Siinä määritettiin varusmiespalvelusajaksi 240 päivää, erikoistehtäviin ja upseereiksi koulutettavilla 330 päivää. Uusi laki antoi myös perustan koulutuksen kehittämiselle.
Pienenevät varusmiesikäluokat johtivat muutoksiin joukko-osastojen kokoonpanoissa ja sijoituksissa 1980-luvun lopulla (Laki 23.12.1988). Vanhoja joukko-osastoja lakkautettiin tai liitettiin muihin joukko-osastoihin. Asevelvollisuuslain muutokset muuttivat mm. varusmiespalvelun kestoaikaa, palvelukseenastumisikää ja -ajankohtia....
Laulu on kansanlaulu nimeltä Petollisuus tai Lemmen marttyyri, kuten se myös on nimetty. Muistamasi säe on kertosäkeestä. Sitä ovat esittäneet useammatkin laulajat tai lauluryhmät, ainakin Reijo Frank, Maija Karhinen, lauluyhtye Karpalot ja kansanmusiikkiyhtye Tallari. Tietoa siitä, että Eero Piirto olisi laulun laulanut, ei löytynyt.
Viimeksi laulu on julkaistu Reijo Frankin elämäkerran liitelevyllä:
Reijo Frank : työväen laulaja / toimittanut Pentti Peltoniemi (2009)
Tiedot eri laulajien versioista löytyvät esim. Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/
Yrjö Veijolan suomeksi sanoittaman tanskalaisen kansansävelmän Kesälaulun nuotti sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuottijulkaisuihin. Kaikki alla mainitut nuottijulkaisut ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
VirkistysVerson Laulukirja (toim Fiona Tharmaratnam, Musiikki- ja Kulttuurikeskus Verso, 2008)
Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
Suomen kesä : 11 laulua lapsille ja nuorisolle (toim. ja säv. Väinö Raitio, Osakeyhtiö Valistus, 1956)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tällaista listaa ei taida olla olemassa, ei kattavaa eikä laajalevikkisimmistäkään.
Suomen kansallisbibliografia Fennican avulla (http://finna.fi voi löytää kaikki Suomessa joskus julkaistujen lehtien tiedot. Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta (http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html) käy ilmi, että pelkästään vuosina 1771-1890 Suomessa ilmestyi 165 sanomalehteä, aikakauslehdet eivät ole luvussa mukana.
Suurilevikkisimpien sanomalehtien tilastoja vuodesta 1995 löytyy Tilastokeskuksen Internet-sivuilta:
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kulttuuri.html#aikakausle…
Sivuilta löytyy myös tilastoja sanoma- ja aikakauslehtien määristä vuodesta 1980. Tilastokeskuksen Joukkoviestimet-julkaisusta (ilmestynyt...
Helmet-kirjastojen hausta löytyy eläinten täyttämisestä seuraavat kirjat:
Heikki Kangasperko "Eläinten täyttäminen" (2000)
http://www.helmet.fi/record=b1328993~S9*fin
Aarne Hellemaa "Eläinten täyttäminen askarteluna ja taiteena" (1950)
http://www.helmet.fi/record=b1287494~S9*fin
Kaarlo Eemil Kivirikko "Eläinten täyttäminen ja säilyttäminen" (1924)
http://www.helmet.fi/record=b1342446~S9*fin
Hakuli, Teijo "Lintujen täyttäminen" (1986) http://www.helmet.fi/record=b1274629~S9*fin
Aleksi artikkeliviitetietokanta antaa artikkeleita eläinten täyttämisestä, esim:
Kaadolta seinälle julkaisussa: Erä 2006: 13, s. 54-57
Hippiäinen testaa konservaattorin sorminäppäryyttä julkaisussa: Eläinmaailma 2005: 1, s. 40
Eläinten täyttäminen on taidetta...
Turun kaupungin nimistöhaku verkossa kertoo, että Turun nimistössä oli jo ennestään vinter-alkuinen paikannimi Vintersplan (Vinterinaukio), joten Pääskyvuoren Talvipuistikolle ja Talvitielle haluttiin antaa toisenlainen ruotsinkielinen vastine.
Nimistöhaun mukaan Fimbul -niminen jättiläinen esiintyy islantilaisissa saduissa sekä fimbul merkitsee myös erittäin kylmää talvea. Svenska Akademienin verkkosanakirjasta löytyykin samaa merkitsevä käsite "fimbulvinter". Islantilaisessa tarustossa kolmivuotisen fimbulvinterin sanottiin edeltävän maailmanloppua. Etuliitteenä fimbul merkitsee myös samaa kuin "jätte".
Kirjastonhoitaja todella kirjoitetaan yhteen kuten monet muutkin ammattinimikkeet, joilla on vakiintunut merkitys.
Lähteet:
Nimistöhaku...
Kalevi Hautamäen säveltämän kappaleen Raatteentie nuotti (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit) on saatavilla Salon pääkirjastosta.
https://vaski.finna.fi
“Verbum gladio fortius est” on ilmeisesti latinankielinen käännös sanonnasta ”kynä on miekkaa mahtavampi”. Sama ajatus on muualla käännetty latinaksi ”Calamus gladio fortior”.
Tunnetuin esimerkki tästä sanonnasta tuntuu olevan sen englanninkielinen versio eli ”The pen is mightier than the sword”. Englanninkielinen sanonta on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873). Se tulee hänen kirjoittamastaan näytelmästä Richelieu: Or the Conspiracy (1839).
Toki samanlaisia ajatuksia on ilmaistu eri sanoin jo sitä ennen. Täältä löytyy lisätietoa sanonnan historiasta https://en.wikipedia.org/wiki/The_pen_is_mightier_than_the_sword
lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edward_Bulwer-Lytton
https://en...
Pentti Lempiäisen teoksessa Suuri etunimikirja nimien Saska ja Sasu todetaan olevan nimen Sakari (tai Sakarias)kansanomaisia kutsumamuotoja. Näin ollen Saska voisi hyvin viettää nimipäivää Sakarin päivänä 14.1. Ortodoksisessa kalenterissa Sakarin ja Sakariaksen päivä on 8.2 ja 5.9.
Jouluksi kotiin -nimisiä lauluja on useita, mutta Tuomas Piirosen joululauluhakemiston perusteella
tässä voisi olla kysymyksessä R. Grainerin säveltämä laulu, joka alkaa: Kodin juhlaan suureen. Suomenkielisiä sanoja ei löydy mistään nuotista tai kirjasta, mutta laulun ovat levyttäneet ainakin Pasi Kaunisto, Sari Haapamäki ja Irmeli Mäkelä.
Frank-monihaun kautta voit hakea nimekehaulla "jouluksi kotiin", ks. http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ja lähimmän kirjastosi kautta voit saada äänitteen lainaksi, tosin nyt joulunaikaan jouluaiheiset äänitteet ovat suurelta osin lainassa. Joensuun kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla kasetti: Tonttujen joulukiireet, johon sisältyy R. Grainerin kappale Pasi Kauniston esittämänä.
Helsingin seudun kirjastoista ei näytä löytyvän Åke Lindmanin Harjunpää ja kiusantekijät -elokuvaa. Helsingin seudulla sitä on saatavilla äänikirjana ja alkuperäisenä Matti Yrjänä Joensuun romaanina.
www.helmet.fi
- Elokuvan on aikanaan julkaissut videolla BTJ kirjastopalvelu.
Videokasettia on saatavilla muista Suomen kirjastoista. Esim. Tampere tai Hämeenlinna.
Kysykää elokuvaa kaukolainaksi lähimmästä Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteestä.
