Kysymänne runoilijan teosten suomennoksista on kysytty palvelusta aiemminkin, tässä syyskuussa 2012 annettu vastaus:
Vaikka Karin Boyelta ei ole julkaistu omaa kokoelmaa suomeksi, hänen yksittäisiä runojaan on kyllä käännetty. Niitä voi löytää luettavakseen esimerkiksi seuraavista antologioista:
- Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa
- Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Maailman runosydän
- Parantava runo
- Rakkausrunoja : valikoima maailmankirjallisuudesta
- Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja
- Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Tuhat laulujen vuotta : valikoima...
Kiia-nimi on venäläisperäinen. Se on lyhennys Kyriakia-marttyyrin nimestä. Nimikysymyksiä voi selvittää nimikirjojista, esim. Riihonen, Mikä lapselle nimeksi?
Kalevi Hautamäen säveltämän kappaleen Raatteentie nuotti (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit) on saatavilla Salon pääkirjastosta.
https://vaski.finna.fi
Kallio, Maaret: Onnikujan kaverukset ja pomppiva massu. Väestöliitto 2014.
Pyyry, Noora & Sharratt, Aimée: Vauvapullaa. Books on Demand 2010.
Lindenbaum, Pija: Pikku-Litti ja lempparieno. WSOY 2007.
Huikko, Eeva: Vauva tulee valtakuntaan. Psykologien kustannus oy 2006.
Abedi, Isabel: Enni Possunen sanoo EN! Lasten Keskus 2005.
Janouch; Katerina: Mistä on pienet vauvat tehty? Tammi 2004.
Douglas, Ann: Ennen kuin synnyit. Perhemediat 2004.
Cole, Babette: Äiti ja elämän salaisuudet. Kustannus-Mäkelä 2003.
Höjer, Dan: Tervetuloa meille, vauva! Tammi 2001.
Braun, Gisela: Suuri EI ja pieni EI. Mll 2001.
Langreuter, Jutta: Napajuttu. Lasten Keskus 2000.
Evilampi, Mia: Lähde lentoon, Iiris – Kertomus HIV:stä lapsille. Suomen AIDS-tukikeskus...
Kyseessä on varmaankin Lauri Pohjanpään runo "Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot", joka julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Mielialoja" (Kustannus-o.y. Kansa, 1910). Runo sisältyy myös Pohjanpään runojen kokoelmaan "Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954" (WSOY, 1989) sekä antologioista "Tämän runon haluaisin kuulla, 2" (Tammi, 1987) ja "Rakkaudellasi hellytät : uskonnollisia ja muita elämänkatsomuksellisia runoja : suomalaista ja ulkomaista lyriikkaa" (Kirjaneliö, 1980).
Runo alkaa näin:
"Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot
ja myssyin alla välkkyy valkohapset
he tulee toivottamaan hyvää yötä:
kas täällä nukkuu lapset, lastenlapset."
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/...
Jouluksi kotiin -nimisiä lauluja on useita, mutta Tuomas Piirosen joululauluhakemiston perusteella
tässä voisi olla kysymyksessä R. Grainerin säveltämä laulu, joka alkaa: Kodin juhlaan suureen. Suomenkielisiä sanoja ei löydy mistään nuotista tai kirjasta, mutta laulun ovat levyttäneet ainakin Pasi Kaunisto, Sari Haapamäki ja Irmeli Mäkelä.
Frank-monihaun kautta voit hakea nimekehaulla "jouluksi kotiin", ks. http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ja lähimmän kirjastosi kautta voit saada äänitteen lainaksi, tosin nyt joulunaikaan jouluaiheiset äänitteet ovat suurelta osin lainassa. Joensuun kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla kasetti: Tonttujen joulukiireet, johon sisältyy R. Grainerin kappale Pasi Kauniston esittämänä.
Laulu löytyy Yiruman nuottikirjasta Piano album. Kirja on lainattavissa ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voitte tehdä lähikirjastossanne.
Kielitoimiston sanakirja antaa tällaisesta päälle-sanan käytöstä esimerkin: viimeisen päälle [= viimeistä piirtoa myöten, läpikotaisin, täydellinen] herrasmies:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/p%C3%A4%C3%A4lle
Päälle-sanalla on monta merkitystä. Yksi niistä on tämänkaltainen arkinen ilmaus, jota painettu Kielitoimiston sanakirja (2. osa, L -R, 2006) kuvailee sanan vieraanvoittoiseksi, yleiskielessä kartettavaksi käytöksi. Kyseessä voi siis olla jostakin muusta kielestä suomen kieleen siirtynyt ilmaisu.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi missä vaiheessa ja millä tallentimella videosi tällä hetkellä on (videokamerassa, kännykässä, tietokoneella, ehkä jo valmiiksi YouTubessa?), joten nopeaa ja yksiselitteistä ratkaisua on näillä tiedoilla hankala antaa.
Jos tarkoitat videon "kansilehdellä" alkutekstejä ja kaipaat apua haluamasi otsikkotekstin lisäämiseen videoon jollakin editointiohjelmalla (Windows-koneilla on useimmiten valmiina MovieMaker ja Appleissa iMovie), sinun kannattaa tutkia suoraan käyttämäsi ohjelman ohjeesta, miten voit lisätä tekstiä suoraan videon päälle tai luoda videon alkuun erillisen taustan teksteille esim. valokuvan tai vain yksivärisen ruudun avulla. Yleisiä digivideon käsittelyoppaita sekä suosituimpien ohjelmien, esim...
Popedan Irmeli-kappaleen sanat löytyvät täältä:
http://www.stlyrics.com/songs/p/popeda7163/irmeli264119.html
Sleepy Sleepersin Kaksi tapaa keittää kahvia-kappaleen
sanoja en löytänyt Internetistä. Kappale löytyy levyltä Born in the S.A.V.O (1985). Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta: http://www.helmet.fi.
Nora Robertsin suomennetut teokset voit katsoa Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta http://finna.fi .Fennica-tietokantaa voi käyttää kotikoneelta. Fennicalla oli myös ennakkotieto tulossaolevasta Robertsin teoksesta Sininen daalia.
Toinen hakumahdollisuus, esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 , tekijäksi Roberts, Nora, aineistolajiksi kirja ja kieleksi suomi.
Rahan arvo riippuu kunnosta. Suomen rahat arviohintoineen 2005 -teos antaa 2 mk:n kolikolle vuodelta 1866 eri kuntoluokissa arvoksi 8-900 e, kuntoluokituksen perusteet on kirjassa esitelty. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema, joten hinnat ovat objektiivisia arvioita, eivät välttämättä todellisia osto- ja myyntihintoja. Ks. myös esim. http://www.numismaatikko.fi
Jatkosodan syttymisvaiheessa kesällä 1941 Kotijoukot perustivat kaikkiaan 24 koulutuskeskusta eri puolille Suomea, huolehtimaan rintamajoukkoihin lähetettävien täydennysjoukkojen koulutuksesta. Keskuksissa koulutettiin toisaalta vanhempia, aiemmin kouluttamatta jääneitä reserviläisiä, toisaalta taas varusmiesiän saavuttaneet nuoret miehet.
Jalkaväen Koulutuskeskus 16 aloitti toimintansa 18.6.1941 Tervolassa, jossa se toimi majuri V. Järvisen johdolla 15.1.1942 saakka. Tästä eteenpäin JvKoulK 16 toimi välillä 15.1.-25.10.1942 Kemissä, jona aikana keskuksella oli Järvisen lisäksi vielä kaksi muutakin johtajaa (maj J. Komonen, evl A. K. Pihlajamaa). Koska koulutettava miesmäärä pieneni jatkuvasti, voitiin epäedullisimmissa olosuhteissa...
Sana haava on merkinnyt vanhastaan nimenomaan fyysistä viiltoa tai vammaa, kuten esimerkiksi vanha Nykysuomen sanakirja kertoo. Se on germaaninen laina ja tarkoittanut alkujaan ’iskua’ tai ’lyöntiä’, kuten Suomen sanojen alkuperä (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) toteaa. Nykyruotsin sanalla hugg on yhä tuo merkitys.
Toisaalta sanonnan takana voi olla myös se tosiasia, että sanallisten haukkujen tekemät vauriot ovat kiinni siitä, miten niiden kohde suhtautuu niihin. Joissakin ammateissa haukkuja voi saada aika paljonkin, mutta kokeneita ammattilaisia ne tuskin enää hirveästi hetkauttavat eivätkä he ota niitä henkilökohtaisesti. Fyysisen iskun tekemä haava taas ei ole samalla tavalla...
Musiikin vaikutus mielenterveyteen –aiheesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Lehtonen, Kimmo. Musiikki, kieli ja kommunikaatio : mietteitä musiikista ja musiikkiterapiasta.. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1996 (Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen julkaisusarja. A).
Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. Toim. Marjatta Marin & Sinikka Hakonen. Jyväskylä. PS-kustannus, 2003.
Musiikkiterapian monet kasvot. Toim. Jaakko Erkkilä & Kimmo Lehtonen. [Jyväskylä] : [Suomen musiikkiterapiayhdistys], 1999. Suomen musiikkiterapiayhdistyksen 25-vuotisjuhlajulkaisu.
Musiikki terveyden edistäjänä. Toim. Kimmo Lehtonen. Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY, 1989. (Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu).
Kaskinen, Mirja....
Valma on suomalainen nimi, jota ei tunneta muissa kielissä. Valma on mahdollisesti luonnonaiheinen nimi, kukan nimestä valmu eli unikko.
Natalialla on hieno alkuperä. Nimi on latinaa ja oli alunperin natalis domini, eli Herran syntymä tai Joulupäivä.
Nataliamuotoa käytetään espanjan, italian ja puyolan kielissä, muissa usein muotoa Natalie.
Vanja on Ivan-nimen hellyttelymuoto ja on miehennimi mutta sen a-loppuisen muodon vuoksi sitä annetaan ensisijaisesti tytöille Ruotsissa ja Saksassa.
Mukavaa etunimiluettavaa löytyy teoksesta Suuri etunimikirja
kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
Katso myös
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://www.behindthename.com/
Oppaan Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas mukaan vuoden 1918 50 markan setelin hinta vaihtelee 35 eurosta 400 euroon, rahan kunnosta riippuen. Tavallisin kunto-hinta-luokka on 75 euroa. Rahasta on myös harvinaisempi muoto.
Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen verkkosivuilta saat yhteystietoja tahoihin, joilta saat varmempaa tietoa: http://www.hnynumis.org/
Tsaarinpoppeli on teoksen Mitchell: Euroopan puuopas mukaan risteymäsyntyinen poppeli, sen "vanhemmat" ovat laakeripoppeli ja toinen mahdollisesti amerikanmustapoppeli. Sen verran sillä on tsaarien kanssa tekemistä, että sen tieteellinen nimi Populus Petrowskiana tulee Venäjän Pietari-tsaareista.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Pääkkö-nimeä tapaa lähinnä Pohjois-Pohjanmaalta (Nivala, Pyhäntä) ja Peräpohjolasta (Sodankylä, Kemijärvi) sekä Kiuruvedeltä. Nimi perustunee Pääkkösten asuman talon nimeen (nimestä Pääkkönen on runsaasti tietoja 1500-luvun puolivälin tienoilta, Pääkkö-muodon varhaisimmat esiintymät ovat 1600-1700-luvuilta).
Viljo Nissilä esittää kirjassaan Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975), että kyseessä voi olla ruumiinjäseneen - pää - liittyvä nimitys; moni tällainen on joko sellaisenaan tai johtimellisena käytössä sukunimenä (esim. häntänen, jalkanen, kopra, nenonen, partanen, polvinen, pääkkö, varvas, varpainen). Pääkkö-nimien...
